urpiainen kirjoitti:NuoriD kirjoitti:blogin tarkastelu joka tapauksessa ei erota työperäistä ja humanitaarista maahanmuuttoa.
No mitäs tämä sitten on (etenee tässä työ-oletuksesta siihen, että maahanmuuttajat eivät tulisi työpaikkaan):
"Yleinen väite on myös, että maahanmuuttajat jäävät yhteiskunnan taakaksi, verovaroilla ruokittaviksi. Tämäkin on kyseenalainen väite, tutkimusten mukaan paras arvio pitkän aikavälin vaikutuksista on nolla. Vaikutus myös riippuu siitä, mitä itse teemme. Sarvimäki on yhdessä Kari Hämäläisen kanssa tutkinut, miten Suomessa käytetyt maahanmuuttajien sopeutustoimet vaikuttavat muuttajien sosiaaliseen asemaan. Heidän mukaansa toimet ovat erittäin tehokkaita, muuttajat työllistyvät nopeammin ja he turvautuvat sosiaaliapuun paljon lyhyemmän aikaa kuin ilman sopeuttamistoimia. Ja ennakoiden joitakin reaktioita, kyseessä ei ole mikään nollatutkimus, siinä on esimerkiksi otettu huolellisesti huomioon muuttajien valikoituminen sopeuttamisohjelmiin. Ehkä meidän pitäisi myöntää, että olemme itse vastuussa maahanmuuton ongelmista paljon enemmän, kuin olemme luulleet."
Lainaamassasi pätkässä nimenomaan ei erotella noita maahanmuuton muotoja. Tuossahan esitetään ensin maahanmuuton nettovaikutukseksi nolla ja sitten siteerataan yksittäistä tutkimusta mamujen sopeuttamistoimien tehosta.
Sinänsä pidän erittäin mielenkiintoisena tuota tulosta, että mamujen kohdalla sopeutus toimii. Suomalaisten työttömien kohdallahan sopeutus ei toimi. Tuota mamu-sopeutusta pitää ehdottomasti tutkia lisää, koska sieltä voidaan nähtävästi ammentaa oppeja suomalaistenkin sopeuttamiseen, puhuttiin sitten työttömistä, eläkeiän pidentämisestä, vangeista tai muusta vastaavasta.
Taloustieteen näkökulmasta humanitäärisen mamuilun oletushypoteesi on helppo muodostaa. Korkean tason sosiaaliturvaa pidetään yleisesti itsessään kansantaloudellisesti haitallisena, mutta sosiaaliturvan tuoma yhteiskunnallinen tasapaino katsotaan kustannusten arvoiseksi.
Mamujen kohdalla vitsi onkin siinä, että köyhien mamujen luoma yhteiskunnallinen kuohunta afrikassa ei kosketa meitä, vaikka emme heille tukia jakelisikaan. Kun sitten roudaamme mamut tänne, niin joudumme maksamaan sosiaaliturvasta, mutta emme hyödy lainkaan yhteiskunnan vakautumisesta. Paikallisesti humanistimamuilun tase on siis selkeästi negatiivinen. En keksi ainuttakaan argumenttiä, jolla humanistimamuilusta voisi kehitellä positiivisen skenaarion, jollei plussapuolelle laske jotain rikastuttamista.
Ylipäätään kaikki kansantaloustieteen teoriat lähtevät oletuksesta, että yhteiskunnan verorahojen kylväminen aiheuttaa itsessään automaattisesti hyvinvointitappiota. Kaikelle verorahojen kylvämiselle pitäisi siis olla piinkovat perusteet. Suomessa rahaa jaellaan miten sattuu, mutta se ei voi olla perusteluna sille, että rahaa halutaan jakaa lisää miten sattuu. Jos lähtöhypoteesi siis on, että mamujen tukeminen tuottaa tappiota, niin mitkä argumentit puoltavat taseen nousemista plussalle?
