Pappailu?

Painaako joku mieltä? Haluatko purkaa sydäntäsi? Jos ei apu löydy, niin ainakin kuuntelevia korvia.
VAIN ASIALLISET KOMMENTIT! Kuri on kova.
Dumis

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Dumis »

Paljon onnea Masan pesueelle :)
Avatar
Lilo
Kitisijä
Viestit: 3044
Liittynyt: 26.03.2006 21:27

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Lilo »

Onnea Masan perheelle!
Artificial Intelligence is no match for natural stupidity.
masa

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja masa »

Suurkiitokset onnitteluista.

Eka yö kotona meni hyvin. Jannu ei herännyt kertaakaan neidin parin-kolmen tunnin välein tulleihin tissi-itkuihin. Tosin jannun mustasukkaisuusraivari oli eilen kyllä melkoinen show. Saas nähdä miten jatkossa mennään. Onneksi on joulu, niin voi antaa jannulle yhden lahjan per päivä ja näin ollen aina kiinnittää huomion mualla, kuin paikan äidin sylistä varastaneeseen neitiin.

Löysin vielä paikallisesta prismasta tänään jannulle rattikelkan, joten päästään sittenkin mäkeen.
masa

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja masa »

Riemumieli kirjoitti:Ei muuta kuin uutta suoleen!
I'm done. Seuraavaksi vasektomia.
küllküll

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja küllküll »

masa kirjoitti:
Riemumieli kirjoitti:Ei muuta kuin uutta suoleen!
I'm done. Seuraavaksi vasektomia.
Hear hear. Leikatkaa vaikka koko lerssi poikki, mutta ei enää yhtään lisää tätä valvomisherkkua... because I'm getting too old for this shit!

Kuva
Avatar
par-sky
Kitisijä
Viestit: 2445
Liittynyt: 14.09.2005 17:11
Paikkakunta: Hämpton

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja par-sky »

Onnea Masalle ja pesueelle!
Me transmitte sursum, Caledoni!
Zeb

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Zeb »

masa kirjoitti: I'm done. Seuraavaksi vasektomia.
Ootko tosissasi? Olisi toisaalta ihan kiva jos meilläkin mies olisi valmis tuohon. Sopiva ehkäisy kun ei kaikille ole ihan pala kakkua.
masa

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja masa »

Zeb kirjoitti:
masa kirjoitti: I'm done. Seuraavaksi vasektomia.
Ootko tosissasi? .
Kyllä.

Ainoastaan epäilyttää tarinat helvetillisistä kivuista joita voi seurata toimenpiteen jälkeen. Siis pysyvinä kipuina.
RP

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja RP »

Zeb kirjoitti:
masa kirjoitti: I'm done. Seuraavaksi vasektomia.
Ootko tosissasi? Olisi toisaalta ihan kiva jos meilläkin mies olisi valmis tuohon. Sopiva ehkäisy kun ei kaikille ole ihan pala kakkua.
Onhan se toki simppelimpi operaatio miehelle suorittaessa mutta kyllä mä ajattelin hoitaa sen ihan omasta puolestani koska olen päätöksen tehnyt eikä sillä silleen ole miehen kanssa tekemistä (eli se jotta miehen pitäisi lerssailla koska en halua käyttää ehkäisyä enkä lisääntyä).
Zeb

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Zeb »

RP kirjoitti: Onhan se toki simppelimpi operaatio miehelle suorittaessa mutta kyllä mä ajattelin hoitaa sen ihan omasta puolestani koska olen päätöksen tehnyt eikä sillä silleen ole miehen kanssa tekemistä (eli se jotta miehen pitäisi lerssailla koska en halua käyttää ehkäisyä enkä lisääntyä).
Juu, itseä ei innosta, kun on vähän isompi operaatio.

En mäkään ketään siihen painosta mut olis ihan kiva jos mies itse haluaisi. Ei se halua. Sano ettei olisi muka mies sen jälkeen. Hassua.
Manaaja

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Manaaja »

masa kirjoitti:Ainoastaan epäilyttää tarinat helvetillisistä kivuista joita voi seurata toimenpiteen jälkeen. Siis pysyvinä kipuina.
Mulle ainakin tulee helvetilliset jatkuvaluonteiset kiveskivut jos on yli viikon verran tyhjentämättä varastoja. Mun ei ilmeisesti kannata ajatella vasektomiaa vaihtoehtona. Mitä nimittäin oon kysyny, niin suurimmalla osalla miehistä ei ilmeisesti tollasta normaalisti esiinny.

Ois aika hirveetä jos tollanen ylitäyttökipu jäis pysyväksi eikä sitä vois purkaa mitenkään.
küllküll

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja küllküll »

Unikoulu IV yö:
täysi fiasko. heräsi 4-5 kertaa, valvoi pisimmillään melkein tunnin :swirl:
En tiedä, tehdäänkö tässä jotain väärin vai eikö tuo yksinkertaisesti ole vielä tarpeeksi vanha oppimaan nukahtamaan yksin.
Gaia

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Gaia »

^Ei Roomaakaan päivässä rakennettu jne.

Jatkakaa, älkää antko periksi. Kyllä se siitä. Nyt jos luovutatte, joudutte aloittamaan koko homman alusta.
küllküll

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja küllküll »

^ Tiedän, mutta ei tuo jätkä ole varmaan valmis tähän. Jos nukkumaan viemistä seuraa kuolemankauhuista huutoa puoli tuntia - ja lapsi on koko ajan sylissä - ei tähän tavalliset unikoulut auta. Vittu. Lukuunottamatta tokaa iltaa joka meni ok tää on vaan pahentunut ilta illalta ja yö yöltä.
RP

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja RP »

küllküll kirjoitti:^ Tiedän, mutta ei tuo jätkä ole varmaan valmis tähän. Jos nukkumaan viemistä seuraa kuolemankauhuista huutoa puoli tuntia - ja lapsi on koko ajan sylissä - ei tähän tavalliset unikoulut auta. Vittu. Lukuunottamatta tokaa iltaa joka meni ok tää on vaan pahentunut ilta illalta ja yö yöltä.
Toi on oikeasti syy miksei ne yleensä tehoa = liian hankalaa (ja ikävää mikä on totta) ja sen seurauksena vanhemmat (ymmärrettävästi) lopettaa kesken ja se on sitten siinä. Olemassa on myös ihan unikouluja, voi viedä vaikka tarvittaessa sairaalaan sen toteuttamaan, koska hoitsuille se huuto ei ole niin kuolemaksi kuten vanhemmilla. Ei ne vielä kuusi vuotiaana vanhempien sängyssä nukkuvat lapsoset ole urbaani legendoja.
küllküll

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja küllküll »

^ Mihinkään perhepetiin ei lähdetä tässä huushollissa niin kauan kuin tämä peukalo heiluu. Otetaan aikalisä juniorin kanssa ja katsotaan oppisiko se nukkumaan itsekseen tuonnempana. Alan olla kyllästynyt siihen, etten saa nukkua omassa sängyssäni.
RP

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja RP »

küllküll kirjoitti:^ Mihinkään perhepetiin ei lähdetä tässä huushollissa niin kauan kuin tämä peukalo heiluu. Otetaan aikalisä juniorin kanssa ja katsotaan oppisiko se nukkumaan itsekseen tuonnempana. Alan olla kyllästynyt siihen, etten saa nukkua omassa sängyssäni.
Onneksi se on kuitenkin suhteellisen lyhyt aika mitä tuota vaihetta kestänee ja jokainen toteuttaa sen miten haluaa, tarkoitus ei siis ollut tyrkyttää oikeita tapoja yms. :) Seuraavaksi vaan henkiset (tai pari pamia) efektit kaakkoon (itselle) kun uus yritys alkaa.

Tytsä on kerran elämässään nukkunut meiän vieressä, muutaman tunnin. Vauvana nukuin kanssaan sohvalla noin kolmisen kuukautta, hän sohvan päädyssä omassa laatikossaan ei siis kainalossa esmes. Sänky on aina (mun valinta!) ja tulee olemaan vanhempien aluetta. Ajoittain painavasta syystä voin toki tinkiä tästä, tietenkin.

Mutta olen aika mukavuudenhaluinen vanhempi joten päätin jo heti alusta ettei vanhempien sänkyyn perhepeteilemään ole tulemista.
Avatar
Vesper
Kitisijä
Viestit: 11473
Liittynyt: 08.01.2009 22:53

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Vesper »

RP kirjoitti:Ei ne vielä kuusi vuotiaana vanhempien sängyssä nukkuvat lapsoset ole urbaani legendoja.
Voi kuule, siskon keskimmäinen näyttäis vielä 14-vuotiaanakin nukkuvan vanhempiensa välissä.
When I drink alcohol, everyone says I'm an alcoholic. When I drink Fanta, no one says I'm fantastic.
Zeb

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Zeb »

küllküll kirjoitti:^ Tiedän, mutta ei tuo jätkä ole varmaan valmis tähän. Jos nukkumaan viemistä seuraa kuolemankauhuista huutoa puoli tuntia - ja lapsi on koko ajan sylissä - ei tähän tavalliset unikoulut auta. Vittu. Lukuunottamatta tokaa iltaa joka meni ok tää on vaan pahentunut ilta illalta ja yö yöltä.
Ootteko varmoja ettei ole mitään vaivoja pojalla? Itse tyrkytän tätä helposti kaikille, koska meidän univaikeudet liittyy selvästi allergian aiheuttamiin vatsakipuihin. Meillä on kyllä ripulia ja ilmavaivoja, päiväitkuisuutta ja vähän iho-oireitakin univaikeuksien lisäksi.

Ruoka-allergian lisäksi refluksi on sellainen vaiva lapsilla joka tekee kärttyisäksi ja huonouniseksi. Hapanta mahan sisältöä nousee ruokatorveen ja polttelee siellä varsinkin makuuasennossa. Tekee tyypillisesti univaikeuksia. Läheskään aina refluksilapset eivät pulauttele, vaan nielevät ylösnousevan tavaran takaisin, jolloin puhutaan silent refluksista. Silent-muodon keksiminen voi ollakin hankalaa. Refluksi voi liittyä myös ruoka-allergioihin, meillä epäsopivat ruuat tekevät myös tuota silent muotoa. Hikkaa, nieleskelee, on kärttyisä ja joskus harvoin puklaa oksennuksen hajuista tavaraa. Tossa vähän infoa aiheesta: http://www.refluksi.fi/23
RP

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja RP »

^Joo mulla on tuo refluksi paska silleen etten uskois et on. Aina oletetaan että närärstää, tulee sisältö kurkkuun, mutta mulla harvoin kumpaakaan. Ja lapsilla oletetaan sitä pukluuta. Aijaa, jos se nyt vaan millin pukluu niin ei oo refluksi, on kai aika vakio mitä refluslasten vanhemmat on kuulleet :/
RP

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja RP »

Vesper kirjoitti:
RP kirjoitti:Ei ne vielä kuusi vuotiaana vanhempien sängyssä nukkuvat lapsoset ole urbaani legendoja.
Voi kuule, siskon keskimmäinen näyttäis vielä 14-vuotiaanakin nukkuvan vanhempiensa välissä.
Mun painajainen :D
Zeb

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Zeb »

Noista vanhempien välissä nukkuvista 6-vuotiaista. Itse oon vakaassa uskossa, että kun lapsi saa pienenä niin paljon turvaa ja läheisyyttä kuin tarvitsee, niin sitten ei ole tarvetta enää isompana takertua vanhempiin. Takertuvat tahmat on IMO usein just niitä joita on liian aikaisin yritetty saada itsenäisiksi, vaikka sitten itsenäisiksi nukkujiksi. Tasapainoinen ja olonsa turvalliseksi tunteva lapsi muuttaa kyllä omaan sänkyynsä ja usein huoneeseensakin mielellään siinä 3-vuotiaana. Moni haluaa sitä nimen omaan itse. Takertuvat vanhemmat on sitten oma lukunsa, tiedän muutaman yh:n joka itse laahaa isot lapset sänkyynsä kanssaan nukkumaan.

Vauva on vauva on vauva. Minusta vauva saa olla tarvitseva, eikä tarvii osata nukahtaa yksin. Minusta tärkeintä on säilyttää perusluottamus ja turvallisuuden tunne. Toki pehmein konstein itsekin yritän lasta rohkaista viihtymään omassa pedissään, mutta huudattamaan en ala. Mutta jokainen tekee niin kuin itse parhaaksi näkee, ja myös omien voimavarojensa mukaan. Loppuunpalaneet vanhemmat eivät tietenkään ole lapsenkaan etu.
masa

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja masa »

Zeb kirjoitti:Itse oon vakaassa uskossa, että kun lapsi saa pienenä niin paljon turvaa ja läheisyyttä kuin tarvitsee, niin sitten ei ole tarvetta enää isompana takertua vanhempiin.

Vauva on vauva on vauva. Minusta vauva saa olla tarvitseva, eikä tarvii osata nukahtaa yksin. Minusta tärkeintä on säilyttää perusluottamus ja turvallisuuden tunne. Toki pehmein konstein itsekin yritän lasta rohkaista viihtymään omassa pedissään, mutta huudattamaan en ala.
Myös näiden oppien mukaan meillä on menty ja hyvin toimii. Nyt se tossa suukottelee ja paijaa vauvaa. Pomminvarmasti meillä jatketaan tytön kanssa samaan malliin kuin pojankin. Niin paljon perhepetiä, tukea ja turvaa kuin neiti vaatii.


Muutama päivä sitten kuulin tuttavapariskunnan tytöstä, jota on yritetty opettaa ihan vaavista lähtien omaa sänkyä ja yksin nukahtamista. Helvetillistä taistelua homma on ollut ja unikouluja on käyty useita.

Tyttö oli alkanut unnuttamaan ja sen jälkeen päässyt perhepetiin ja nukkumaan vanhempiensa kanssa. Unnuttaminen loppui kuin seinään.

Ai unnuttaminen? Googlaa.


Disclaimer!

En missäään nimessä sano, en väitä, en oleta, enkä pakota mitään yllämainitusta teksititä syntyviä virheellisiä olettamuksia, päätelmiä, herneitä, enkä maisseja nenässä. Cool down please.
RP

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja RP »

No meillä ei ole koskaan nukkunut samassa sängyssä meidän kanssa, samassa huoneessa nukkunut hiukan yli vuoden ikään eikä ole mitään itkuhuutoja yms. ollut koskaan. Ei edes huomannut sitä kun muuton yhteydessä siirtyi omaan huoneeseensa nukkumaan. Aina sinne on menty ja tullaan menemään jos jotain on, ei se sen kummempaa ole.

Itse taas olen ollut lapsi joka nukkui useastikin vanhempien kanssa vielä aika vanhaksikin, eikä kyse ollut turvattomuuden tunteesta vaan siitä että mun mielestä se oli hauskempaa niin.

Mulla on niin vähän lasten kanssa työskentelystä kokemusta, mutta yleensä nukkumisjutut johtuu enemmänkin lapsen persoonasta eli luonteesta kuin oikeastaan mistään muusta.
Zeb

Re: Pappailu?

Viesti Kirjoittaja Zeb »

^Totta varmasti tuo että persoonasta on kiinni ja siitäkin mihin lapsi on tottunut. Mitään ongelmaahan ei ole jos vauva tyytyväisenä nukkuu omassa sängyssään. Teillä ei ilmeisesti muutenkaan ole ollut niin läheisyydenkipeä tapaus jos yhtään oikein muistan.

Kuitenkin jos sattuu sellainen vauvapersoona joka ei halua nukkua yksin, niin minusta se on siltä pohjalta ymmärrettävää, että esihistoriassahan yksinäinen vauva oli välittömässä vaarassa kaiken maailman petojen sun muun suhteen. Eli varmaan ainakin osaan vauvoista on sisäänohjelmoitu hälytysjärjestelmä tällaisten tilanteiden varalta. Sen poiskouliminen on osalla niin hankalaa ettei minusta maksa vaivaa jos vanhemmat vain jaksavat.