Ja Elpalle: mulla stressisupisteli ennen häitä aika lailla, samoilla viikoilla tais mennä. Eivät supparit saaneet kuitenkaan aikaan mitään kun kävin tarkistuttaan lekurilla, lepäämällä loppuivat. Joten älä ressaa mitä ne duunissa sanoo jos oot saikulla, oot jos tarvii olla, niih!1
Tytsä oli yön aikana repinyt lähestulkoon kaikki kirjahyllyssä olleet lehtensä ja ohuet kirjansa palasiksi. Sanotaan näin että istuin aika kauan vessassa tämän huomion jälkeen.
RP kirjoitti:Tytsä oli yön aikana repinyt lähestulkoon kaikki kirjahyllyssä olleet lehtensä ja ohuet kirjansa palasiksi.
Repimisvimmaa on ollut täälläkin, hieman laantumassa jo. Liekö joku kehitysvaihe?
Mä luulen että sillä on tullut yöllä tekemisen puute, suurin osa leluistaan kun on täällä yläkerrassa. Ja kun seuraa ei ole tarjolla niin protestoidaan. Siis ei meillä herätä mihinkään jutusteluun tai pikkuääniin, pitää kunnolla huudella että herään. Nyt on sitten duunaillut omiaan kun on ilmeisesti syystä tai toisesta herännyt yöllä.
No kun lehtiä ja kirjoja ei enää ole, oppii lapsikin viisaammaksi. Mitä tuohon voi muuta sanoa kuin, että oliko fiksua tuhota omat tavaransa? Joskus asiat on opittava vaikeimman kautta.
Taas on koko päivän (harjoitus)supistellut niin että nyt on vatsanahka ja vatsalihakset ihan kipeät. Mies ei tätä ymmärrä, pyörittelee vain silmiään. Sniff.. isken kohta hormonit pöytään ja alan vollottamaan, vituttaa tuo itseäänkin, stana.
The great club outshines the individual, always and forever.
Meillä kyllä molemmat mukelot (etenkin tuo vanhempi) saavat ajoittain turhautumiskomplekseja kirjojen repimisen muodossa, jonka tiimoilta kirjat ovatkin sitten taas välillä hyvät tovit jäähyllä. Ja joo, kyllä se repiminen poikaa itseäänkin selvästi harmittaa, mutta joskus väsymykseltään ja turhautumiseltaan ei ehkä oikein muutakaan voi...
Mutta, mulla hajoaa kohta hermot tuohon 3-vee poikaan. Aamulla pitäisi lähtä päiväkotiin, poika heittäytyy makaroniksi maahan ja huutaa: "Minä en halua!!", iltapäivällä pitäisi lähteä päiväkodista kotiin, taas makaronina huutaa "Minä en halua", eilen päiväkotimatkalla varmaan viiden metrin välein hyppäsi pulkasta tielle huutamaan "minä en halua kotiin!", kotoa jos lähetään kylästelemään, ei sitäkään haluta ja kylästelemästä takas kotiin, ni "minä en halua", eikä kauppaan haluta eikä siten niin mitään... *huokaus*
Vahinko etteivät äiditkin saa lähteä milloin heitä huvittaa ja ruveta nukkumaan ulkosalla. Varsinkin äidit sitä toisinaan tarvitsisivat.
-muumimamma
Täältäkin kaikille kovasti tsemppiä! Elpalle, Mustikselle ja Aljalle noin etupäässä.
Itselle tullu kaikenmaailman vaivoja tässä viime aikoina.. Ymmärrän toki, että luonto valmistaa mua siihen vauvan kanssa valvomiseen, mut koska sitten "nukun varastoon", niinku kaikki neuvolantäti mukaanlukien neuvovat?
Mua ei supista, mut olisko nää nyt niitä liitoskipuja? Tuntuu välillä että se vauva haluais tunkea päänsä esille jo kuukauden etukäteen.. Au.
Mut jotain positiivista; täällä kävi eilen vauva kylässä..ja sain pitää sitä sylissäkin, ja nyt tuntuu huomattavasti todellisemmalta että meillekin tulee semmonen ihan oikeasti.
Kylmä kahvi kaunistaa, mutta tee se vasta ihmeitä tekee.
alja kirjoitti:
mistä tuli mieleen, että mun veli ja sen vaimo eros monta vuotta sitten. veli järkkäs asiat hyvin, että sais olla lasten kanssa koko ajan, eli hankki asunnon 200 m päästä. vaimo sitten päätti ilkeyttään muuttaa monen sadan kilometrin päähän lasten kanssa
Kuulostaa aika jännältä. Eli se muutti vaikka se oli sillekin vaikeampaa, ei suinkaan sen takia että sai sieltä kauempaa mukavamman kodin, paremman työn tai pääsi eroon vanhoista ympyröistä joissa oli roikkunut niin pitkään että meinasi pää hajota? Eikö se olisi sitten ollut aivan sama olla eroamatta jos asiat oisi säilynyt ihan samanlaisina kuin aviossa?
Voihan tuossa olla paljon asioita mitä ei tuossa viestissä esiin tule, mutta tuon viestin perusteella on vaikea nähdä mitään ilkeää muutossa. Ilkeältä vaikuttaa enempi ihmiset jotka leimaa sen ilkeäksi siksi että haluaa elää myös omaa elämää, eikä vaan luovu kaikesta itselleen tärkeästä siksi että se on jollekin muulle helpompaa. Paha sanoa asiaa tarkemmin tuntematta, mutta luulisi siinä olevan toinenkin puoli.
Pelottaa jo valmiiksi huominen; TJ tulee Etelä-Afrikasta ja mun supistelut pitäis olla caput. TIEDÄN että taas on kaikki sen mielestä päin vittua jne.
TK:n omalääkäri on todella dorka, enkä edes haluaisi sinne jos tulee ahdistus-supistus-maximuskohtaus.. Yksityiselle? Neuvolalääkärille sain "aikaistetun ajan", 2.3. Ajat kortilla..
The great club outshines the individual, always and forever.
Kottarainen kirjoitti:aika harva tuommosta ilkeyttään tekee.
Mutta tämä on juuri naisten erikoisalaa erotilanteissa. En ole koskaan kuullut, että isä olisi syyttänyt äitiä esim. hyväksikäytöstä saadakseen yksinhuoltajuuden. Vastaavasti isään kohdistuvat raiskaus- ym. syytökset lienevät arkipäivää hoitoasioissa. Tämä koskee toki vain pientä osaa eroista, mutta pahimmillaan naisen vittumaisuus ko. tilanteissa on vertaansa vailla.
Kottarainen kirjoitti:aika harva tuommosta ilkeyttään tekee.
Mutta tämä on juuri naisten erikoisalaa erotilanteissa. En ole koskaan kuullut, että isä olisi syyttänyt äitiä esim. hyväksikäytöstä saadakseen yksinhuoltajuuden. Vastaavasti isään kohdistuvat raiskaus- ym. syytökset lienevät arkipäivää hoitoasioissa. Tämä koskee toki vain pientä osaa eroista, mutta pahimmillaan naisen vittumaisuus ko. tilanteissa on vertaansa vailla.
Isä voi sentään heittää 1,5-vuotiaan lattiaan 1,5m korkeudelta niin, että raskaana oleva äiti joutuu kerjäämään puhelinta että voi soittaa hätänumeroon 9 kertaa. Lapsi oli pitkään tajuttomana kriittisessä tilassa teho-osastolla. Isä voi myös sanoa että "mun lapsi, mä teen sille mitä haluan". Että kärjistyksestä toiseen..
Sai vain muutaman vuoden, josta istuu ehkä puolet. TAPAN.
The great club outshines the individual, always and forever.
Elppis kirjoitti:Isä voi sentään heittää 1,5-vuotiaan lattiaan 1,5m korkeudelta niin, että raskaana oleva äiti joutuu kerjäämään puhelinta että voi soittaa hätänumeroon 9 kertaa. Lapsi oli pitkään tajuttomana kriittisessä tilassa teho-osastolla. Isä voi myös sanoa että "mun lapsi, mä teen sille mitä haluan". Että kärjistyksestä toiseen..
Sai vain muutaman vuoden, josta istuu ehkä puolet. TAPAN.
Ilkeyttään tekemisessä ja murhanhimoisessa mielessä on vissi ero.
Btw tappamisfantasioitaan ei kantsi jaella netissä missään koskaan, koska joku voi aina sekopäisyyttään keksiä vaikka mitä mielleyhtymiä.
Eilisiltapäivästä ei ole ollut paljoakaan liikettä. Tänä aamuna sain kovasti tönimällä pari kuplaa aikaiseksi, that's it. Vatsa on muutenkin todella kipeä kauttaaltaan. Neuvola-aika on 12-13 (soitto siis). Mitähän helvettiä tässä tekis Muuten on ollut meinaan TODELLA vilkas yksilö, ei ole tarvinnut arvailla onko hereillä ja elossa, tuntuu että potkii unissaankin vatsanahan arville.
The great club outshines the individual, always and forever.
Elppis kirjoitti:Eilisiltapäivästä ei ole ollut paljoakaan liikettä. Tänä aamuna sain kovasti tönimällä pari kuplaa aikaiseksi, that's it. Vatsa on muutenkin todella kipeä kauttaaltaan. Neuvola-aika on 12-13 (soitto siis). Mitähän helvettiä tässä tekis :( Muuten on ollut meinaan TODELLA vilkas yksilö, ei ole tarvinnut arvailla onko hereillä ja elossa, tuntuu että potkii unissaankin vatsanahan arville.
Ei tuossa varmastikaan ole muuta vaihtoehtoa kuin käydä lääkärissä taikka sitten odottaa tuota soittoaikaa ja kysellä miten toimia. Aina kannattaa kuunnella omaa päätään ja toimia sen mukaan.
Nyrkkisääntö lie että kymmenen liikettä tunnissa pitäisi tuntea, mutta mielestäni oli päiviä jolloin tuo ei toteutunut, johtuiko sitten omasta vatsanahasta tai sitten vauvan lepopäivästä.
Elppis kirjoitti:Eilisiltapäivästä ei ole ollut paljoakaan liikettä. Tänä aamuna sain kovasti tönimällä pari kuplaa aikaiseksi, that's it. Vatsa on muutenkin todella kipeä kauttaaltaan. Neuvola-aika on 12-13 (soitto siis). Mitähän helvettiä tässä tekis Muuten on ollut meinaan TODELLA vilkas yksilö, ei ole tarvinnut arvailla onko hereillä ja elossa, tuntuu että potkii unissaankin vatsanahan arville.
Meillä kun laittoi system of a downin cigaron soimaan niin alkoi mahassa jytisemään. En tiedä miksi, mutta toimi joka kerta.
Tyyppi oli jumissa. Otsa polvissa oli siellä ns. tuplana sivuttain, eikä päässyt kääntymään. Ultran ohjaamana sai lääkäri ja hoitaja toisen oikein päin ja takaisin bumerangiasentoon. HUH, ehti jo melkein kyynel tulla. Onneksi vankka sydämen syke pelasti heti alkuun tilanteen niin että meinasin itkasta ihan kunnolla helpotuksesta.
Loppupäivän kotona rennosti ottaen; pojat toi parturireissulta juustokakun palasen ja paljon pusuja henkisesti ja fyysisesti uupuneelle virtahevolle
Kiitos tuesta!
The great club outshines the individual, always and forever.
No en hirveästi tukenut mutta kyllä kun RP mainitsi huolen niin itselläkin vatsa hiukan muljahti. Nyt kun avasin koneen niin heti piti tulla tarkistaan.
Hyvä et kaikki hyvin
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Kuulostaa kivalta 
