Lolita kirjoitti:Mä olen niin iloinen ja onnellinen, että voisin itkeä.
Hieno juttu! Anna palaa vaan, byyhhyyyy
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Suutarin lapsilla ei oo kenkiä, mutta eilen vaimoni trimmasi kuontaloni aivan partaveitsenterävään kuosiin. Olikin jo hävettänyt liikkua julkisella paikalla.
Auton toinen takarengas piti ilmaa heikonlaisesti. Soittelin paikalliselle Vianorille ja kyselin mitä tehdään. Sanoivat, että on jonoa, mutta jos on aikaa odotella, niin tule tänne niin katsotaan mitä voi tehdä. Pyysivät tiskillä auton avaimet ja kävin istumaan. Tarjolla oli kahvia ja tuore aamulehti, 30 minsan päästä maksoin 20 euroa ja ajoin pois paikatulla renkaalla. Ruuhkavaroituksesta huolimatta selvisin siis nopeasti ja käsittääkseni edullisestikin, rengas oli kuitenkin auton alla, eli joutuivat sitä poistamaan ja laittamaan takaisin paikoilleen. Tuli hyvä mieli! Lisäks oon semisti ihastunut yhteen tinder- poikaan, hihi.
Mut ei se elämä sit ollut kuitenkaan
Ihan piece of Kake Randelin.
Kottarainen kirjoitti:Tentti tehty, hallinnon työ valmis, palvelut kasassa. Viimein. Katsotaan jos vaikka läpi pääsisi, niin olisi jotain edes vaihteeksi tehtynä. Enää pitäisi päättää mitä tekisi isona.
No nyt hommaat huoneen hallinnon käytävältä, laitat oveen punaisen valon päälle ja alat kitinöimään!
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija
Kandityö viimein purkkiin nyt kesällä (ei ole oikein napannut sen naputtelu, mutta nyt on pakko) ja 5. vuoden syssyksi olisi jäljellä gradu + pari kurssia. Eli melko loppuvaiheessa.
Hans Jörgen kirjoitti:Kandityö viimein purkkiin nyt kesällä (ei ole oikein napannut sen naputtelu, mutta nyt on pakko) ja 5. vuoden syssyksi olisi jäljellä gradu + pari kurssia. Eli melko loppuvaiheessa.
Ok, ootko muuten ollut duunissa samalla tai ymppäytynyt muutoin työelämään? Kyselyikä päällä... Kaksoisveli on muuten saman alan maisteri ja (kunnollisen) työn saanti ollut tosi hankalaa.
Mulla on se onni, että olen löytänyt itseni ja toivon muillekin ihmisille sitä. Että tällainen ihminen on tarkoitettu tänne, me ei olla sattumaa.
Sain älyttömän hyvää palvelua Kelassa. Mulla oli hankaluuksia tulkita näitä tukien perheensisäisiä siirtoja ja muutoksia, perhevapaiden aikaisia työssäkäyntejä ym. Virkailija soitteli ympäriinsä ja varmisti asiaa monesta lähteestä, vinkkasi meidän kannalta jouhevimman ja ehdottomasti järkevimmän tavan yhdistää epäsäännölliset työt ja kotihoidon tuki ja tsemppasi muutenkin, että oikein hyvältä kuulostaa meidän suunnitelma. Tuli hyvä mieli!
Mut ei se elämä sit ollut kuitenkaan
Ihan piece of Kake Randelin.