Sormia ja varpaita on taas kolottanu pari viikkoa, prkl. Tuntuu kuin olisivat jääneet oven väliin kaikki . Vanhuus ei tosiaan tule yksin... pari vuotta sitten huomattu tauti kiusaa, ärsyttävää... särkee -> ei voi urheilla entiseen malliin -> läskiä kertyy ->
"To infinity... and beyond!"
"Oh, I'm detecting nuttiness!"
Mutta joo. Nyt sinertää jo jalkapöytäkin aika kivasti. Elämä on helppoa kolmen keskenkasvuisen eri eläinlajin edustajan kanssa kun toinen jalka on käyttökelvoton.
^
Voitele sitä rypsärillä. Auttaa ihan oikeasti.
Jatkohoidossa sekä sisäisesti (yläkautta pari rkl pär vrk) että ulkoisesti kantapäähän.
Sonni, porsas sekä apina.
-
Rauno Räsänen:
Olen perehtynyt melkein kaikkiin asioihin ja ymmärrän niitä, jos vain haluan. Ainoastaan omat tekoni, tunteeni ja naisen logiikka ovat jääneet minulle mysteereiksi.
Katsellaas olisko täällä alan ammattilaisia. Rinta on oikealta puolelta ollut kipee taas pari päivää. Eikä tuo kipu siis ole sydämessä, ennemmin semmonen fiilis että joku kylkiluu painaisi keuhkoa tai vastaavaa. Eniten koskee jos vetää ilmaa oikein kunnolla keuhkoihin esim. haukotellessa.
Tuota ongelmaa on aina sillon tällön, ei jatkuvasti mutta suht säännöllisesti kuitenkin. Kipeytymisen huomaa nimenomaan aamulla herätessä. Tykkään nukkua mahallani, eli olisiko mahdollista että tyyny / käsi / patja / herne / mikä tahansa möykky painaa yön aikana jotenkin kylkiluuta / -luita sisään ja se jotenkin jää puristamaan?
Tää vielä välistä pois ja mulla on suora etusivulla kasassa.
Nyt nukkumaan.
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
MiiX kirjoitti:Katsellaas olisko täällä alan ammattilaisia. Rinta on oikealta puolelta ollut kipee taas pari päivää. Eikä tuo kipu siis ole sydämessä, ennemmin semmonen fiilis että joku kylkiluu painaisi keuhkoa tai vastaavaa. Eniten koskee jos vetää ilmaa oikein kunnolla keuhkoihin esim. haukotellessa.
Tuota ongelmaa on aina sillon tällön, ei jatkuvasti mutta suht säännöllisesti kuitenkin. Kipeytymisen huomaa nimenomaan aamulla herätessä. Tykkään nukkua mahallani, eli olisiko mahdollista että tyyny / käsi / patja / herne / mikä tahansa möykky painaa yön aikana jotenkin kylkiluuta / -luita sisään ja se jotenkin jää puristamaan?
Selkeä lihaspisto, Dave tietänee tällekin jonkun tieteellisemmän nimen?
When I drink alcohol, everyone says I'm an alcoholic. When I drink Fanta, no one says I'm fantastic.
Kitinääjavalitusta vaihteeks. Selkä meni juntturaan viime viikon maanantaina. Kärvistelin duunissa kunnes torstaina meni jalat alta kun nousin bussista. Ei kun lääkäriin. Vähän sitä sun tätä troppia ja lepoa. Selkää juilii edelleen ja vähän niinkö pelottaa istua töissä kun en tiiä pääsenkö pian enää tuolista ylös.
Lääkäri sanos että jos tänään on vie selkä kipee ni mun pitäs mennä uudestaan tohtorille ja pistävät mut kai magneettikuvaukseen. Mut mua pelottaa että sieltä löytyy jotain leikattavaa (lääkärit jo vihjailleet monesti) mut sit taas helpottais tieto jos ei niin pahasti oiskaan.
Miks mä oon niin vitun nihkee menee lääkärille?? Äärimmäisessä tuskassa kyllä meen mut sit kun ihan oikeesti pitäs tutkittavaks mennä niin...
Mutta ennen kuin suostut leikattavaksi, kannattaa muistaa että ne lääkäritkin ovat ihmisiä ja joku niistä kirjoittaa Kitinään. Tahtoo sanoa siis, että lääkäreiden tapa ratkaista ongelmia on yhtä puutteellinen kuin muidenkin ihmisten ja MRI:ssä nähtävät ongelmat / epämuodostumat tms. - saattavat olla ihan normaaleita ilmiöitä, mutta lääkärit tulkitsevat ne oireiden syyksi.
En etsi viitettä, koska en ole alkuperäistä paperia lukenut kun asiaa sivuttiin How we decide-kirjassa, mutta jenkeissä tutkittiin selkäkipupotilaiden diagnooseja, hoitoja ja lopputulemaa -- ja lopputulema oli, että suuressa osassa tapauksia MRI + leikkaus ei suinkaan tuonut sen parempaa lopputulosta kuin muilla potilailla leikkaamatta jättäminen ja asioiden hoitaminen muilla keinoin. Käytännössä siis MRI-kuvat antoivat lääkäreille liikaa informaatiota, josta sitten 'löydettiin' vikaa aiheuttavia kohtia. Kuvaavaa oli, että tutkijat otattivat terveiden ihmisten oireettomien selkien kuvia -- ja saivat useilta lääkäreiltä turmadiagnoosit näille selille alkaen erilaisista rappeutumista muihin sairauksiin.
Eli tsemppiä siis - ja älä antaudu turhaan puukon alle, ellet ole oikeasti varma, että se on se oikea reitti terveyteen.
Joskus taisinkin mainita täällä, että itselläni selkä saattaa oireilla erilaisten lihastasapainon ongelmien takia. Eli jos treenaan pelkästään jalkoja ja yläkropassakin isoja lihaksia, saattavat syvät lihakset jäädä huomiotta ja kireydellään isot lihakset sitten vetävät selkään, hartioihin tai minne vain kivoja kiputiloja, joita sitten saa ihmetellä. Syvät lihakset kuitenkin muodostavat sen lihaskorsetin, joka pitää kroppaa kasassa ja tukee rankaa kaikessa liikkeessä ja olemisessa.
Kroppa on myös ihmeellinen omassa kyvyssään parantaa itse itseään juurikin levon kautta. Hoida akuutti tila pois, ja sen jälkeen tsekkaa myös muidenkin kuin pillerimafian edustajien kautta että millaiset asiat saattavat olla selkävaivojesi takana tai edesauttaa niihin.
^Leikkaus on mulle se vihoviimesin vaihtoehto ja kartan sitä kun ruttoa.
Mä tiiän et mun pitäis vahvistaa lihaksia ja kuntoilla mut vaikka aikoinaan olin ahkera ja lihakset oli kunnossa jopa fysioterapeutin mukaan, niin ei sekään aina auta pitään korsettia kuosissa (välistä vituttaa kun ihmiset joilla ei selkäkipua oo "syyttää" minuu tästä tilasta. En sano et sinä Huima, mut kunhan puran nyt vähän pahaa oloa tänne).
Selästä kun on täällä puhetta, niin pakko mainita sellainen hassuhko juttu, että minulla kipeytyy selkä urheiluliivejä (eivät purista eivätkä tunnu liian tiukalta) käyttäessäni.
Samoin tapahtuu joitakin rintaliivejä käyttäessä. Käytän rintaliivejä vain pakon edessä ja silloinkin ne ovat ns. teiniliivit eli ei kaaritukia eikä toppauksia. Niiden kanssa ei kipuile.
Selkäni ei muuten koskaan kipuile, joten en keksi muuta syytä kuin liivit.
Sola kirjoitti:^Leikkaus on mulle se vihoviimesin vaihtoehto ja kartan sitä kun ruttoa.
Mä tiiän et mun pitäis vahvistaa lihaksia ja kuntoilla mut vaikka aikoinaan olin ahkera ja lihakset oli kunnossa jopa fysioterapeutin mukaan, niin ei sekään aina auta pitään korsettia kuosissa (välistä vituttaa kun ihmiset joilla ei selkäkipua oo "syyttää" minuu tästä tilasta. En sano et sinä Huima, mut kunhan puran nyt vähän pahaa oloa tänne).
Itse olen kanssa tämmönen selkäpaskainen tapaus, ja ymmärrän hyvin tuon vituhtuksen kun lihakset on tip top kunnossa, ja vääntelet ja kääntelet hoito-ohjelman mukaan ja nothing happens. Nykyään kun lihakset eivät ole tip top kunnossa, ei ole kipujakaan. Joten ei noista erkkikään ota selvää miksi ne ajoittain äityvät niin pirun hankaliksi vaivoiksi.
Omalla äidillä leikattu välilevy, ahdas olkapää sekä selkähermosydeemi. Vuosien kivut, sairaslomat ja lääkkeiden napsiminen finito. Ainoa mitä leikkauksista jäi, oli tuo hermoleikkauksen aiheuttama tunnottomuus häntäluun tienoilla. Pieni hinta maksettavaksi kivuttomasta elämästä.
Tietty, se on jo vanha, joten kun yksi vika korjataan, toinen tulee tilalle.
MiiX kirjoitti:Katsellaas olisko täällä alan ammattilaisia. Rinta on oikealta puolelta ollut kipee taas pari päivää. Eikä tuo kipu siis ole sydämessä, ennemmin semmonen fiilis että joku kylkiluu painaisi keuhkoa tai vastaavaa. Eniten koskee jos vetää ilmaa oikein kunnolla keuhkoihin esim. haukotellessa.
Tuota ongelmaa on aina sillon tällön, ei jatkuvasti mutta suht säännöllisesti kuitenkin. Kipeytymisen huomaa nimenomaan aamulla herätessä. Tykkään nukkua mahallani, eli olisiko mahdollista että tyyny / käsi / patja / herne / mikä tahansa möykky painaa yön aikana jotenkin kylkiluuta / -luita sisään ja se jotenkin jää puristamaan?
Selkeä lihaspisto, Dave tietänee tällekin jonkun tieteellisemmän nimen?
Kiitos ku kerroitte kokemuksia noista leikkauksista. Mun selkää ei oo viimesen päälle vielä edes tutkittu joten siks ihmetyttää kun lääkärit mainitsee sen leikkauksen. Eihän ne voi tietää mitä leikata ees tässä vaiheessa..
No, mun pitäis kait nyt soittaa sinne ja pyytää lähete magneettikuvaukseen, rtg-kuvat on otettu.
Eilen oli jo parempi päivä mut nyt taas tuntuu pahalta. Vituttaa nää poissaolot töistä kun en tosiaan pahimpina aikoina pysty istumaan enkä seisoon paikallani. Oo siinä sit duunissa tietokoneen ääressä lattialla maaten vai?
No nyt ei onneks oo niin paha (perjantain olin kyllä pois) ja oon siis duunissa nyt, tarpeeks usein vaan jalottelemaan ja käveleen käytäville ni jumitu. Ehkä.
Suvinen kirjoitti:Selkäleikkauksissa on se paska juttu, että koskaan ei voi oikein tieää etukäteen meneekö kaikki pahemmaksi vai huonommaksi.
Ei oo häävit vaihtoehdot... =P
Selkävammasena mennään täälläkin, pahimmillaan tulee just toi Solan mainitsema ettei pysty istuun eikä seisoon (eikä ees makaan selällään, kyljellään vaan).
Hirveen duunin joutuu tekeen että saa sen pidettyä kunnossa, tosin se nyt ei sinänsä haittaa kun muutenkin tykkään liikkua paljon. TerveSelkä-jumppa roks! <3
Univaikeudet vaihteeks. Pyörin ja hyörin sängyssä ennen nukahtamista ja unta riittää (tänä yönä näköjään 3h) pariks tunniks. Sit taas pyörin sängyssä enkä nukahda vaikka väsyttää. Useimmiten joskus 5 maissa nukahdan uudestaan ja sit pitääkin jo heräillä työpäivään (nyt luojan kiitos oon lomalla tän viikon). Päikkäreitä vältän nykyään kun ruttoa etten pilais yöunta sillä.
Tänäänkin oon ulkoillut paljon, aamulla puistossa kummitytön kanssa, vajaa pari tuntia olin mustikkametsällä ja kävin vielä tunnin lenkilläkin.
En mä aina jää sänkyyn vaan nousen esim lukemaan tms. Koneen pistän kiinni yleensä n. 1h ennen unille menoa.
Tätä on nyt kestäny kuukauden päivät ja pikkuhiljaa alkaa tosissaan vituttaan. Nyt oli pakko tulla purkaan tää tänne vaikka en yöllä konetta avaa kun en saa unta. Tää oli poikkeus. Mitäs helvettiä pitäis tehdä kun silmäpussit laahaa jo maata eikä ajatus juokse enää kovin kirkkaasti, jos koskaan juossutkaan..