Vagabondo kirjoitti:Itselläni kun on tälläinen itsekkään perhekeskeinen maailmankuva, että yksilön tulee huolehtia itsestään, perheestään ja läheisistään, niin en katso olevani vastuussa siitä miten muut tai muualla eletään.
No kyllä mä katson, että olemme vastuussa teoistamme ja tekojemme seurauksista. Teoiksi lasken tässä myös negatiiviset teot eli tekemättä jättämiset, ml. se, että tekemämme valinta sulkee pois muita valintoja, jotka olisimme voineet tehdä. Sä siis päivittäin valitset mieluummin lisätä omaa materiaalista, lyhytaikaista iloasi, kuin pelastaa ihmishenkiä. Huomaa, etten varsinaisesti moiti sinua, tai ainakaan esitä, etten itse tekisi ihan samaa. Daven tapaan kummastelen lähinnä sitä, miksi tämän aika erikoislaatuisen asiaintilan ilmeinen ongelmallisuus ja perustelujen banaalius halutaan niin ponnekkasti kieltää.
Vagabondo kirjoitti:Noin periaatteessa mielestäni avustoiminta pitäisi tapahtua yksityisten järjestöjen kautta vapaaehtoisten luovutusten varassa
Tämä on ehkä sellainen kohta, jossa meillä saattaa olla periaatteellinen erimielisyys. Ehkä se on kuitenkin toisarvoinen siinä mielessä, että minustakaan kehitysapupolitiikan pääpaino ei tulisi olla kirjaimellisessa avustamisessa (vaikka suhtaudunkin nälänhädästä kärsivien alueiden suoraan avustamiseen paljon sinua myönteisemmin), vaan kehityksen esteiden poistossa - paraatiesimerkkinä taas oman talouden tuki- ja suojapolitiikka, uskontojen paapominen ja nämä muut minua erityisesti nyppivät teemat.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."