So Hard kirjoitti: Eihän se ole mahdollista, jos ennakonpidätysprossasi ei ole ollut persiillään ennen palkankorotusta tai sen jälkeen?
Et tajua sitä, että ennakonpidätysprosentti ja lopullinen veroprosentti ovat eri asioita. Oot kenties maksanut ennen palkankorotusta liian vähän veroja esim ja niitä peritään nyt. Voi myös olla, että ennakkoverokorttisi vuosituloraja on tullut vastaan ja olet siirtynyt korkeamman ennakonpidätysprosentin piiriin (jos olet ruksinut vuositulorajan ennakonpidätyksen perusteeksi). Tälläkään ei ole mitään varsinaista suoraa yhteyttä lopulliseen verotukseen. Ennakonpidätysprosentti ja veroprosentti ovat eri asioita.masa kirjoitti:NuoriDaavid kirjoitti:
Eli jos saat satasen palkankorotuksen, jää siitä aina vähän käteen. Et sä koskaan tappiolle sen takia jää.
Mulle jää nyt vajaa satanen vähemmän nettona kuin ennen korotusta.
Mitä en nyt tajua?
Eivät. Kaikki mahdolliset tulonsiirrotkin huomioiden palkankorotuksesta jää aina voitolle. Kannustinloukut on purettu siten, että yli 100%.n efektiivistä marginaaliveroa ei ole kenelläkään, vaikka saisi esim. asumistukea tai toimeentulotukeakin.So Hard kirjoitti:Noinhan se menee, jos katsoo pelkästään maksettavan veron määrää. Tulonsiirrot ja erilaisin kynnyksin varustetut maksut voivat toki johtaa kokonaistaloudelliseen tappioon.NuoriDaavid kirjoitti:Siis? Suomalaisessa verojärjestelmässä sun nettotulot ei koskaan putoa siitä syystä, että sun bruttotulot kasvaa.
Eli jos saat satasen palkankorotuksen, jää siitä aina vähän käteen. Et sä koskaan tappiolle sen takia jää.
Kuulostaa siltä, että sulle on hyvät palautukset tiedossa jouluna 2013masa kirjoitti: Alkuperäisen prosentin kanssa mulle tuli about 150 euroa palautuksia, joten se oli kohdillaan.
´NuoriDaavid kirjoitti: Et tajua sitä, että ennakonpidätysprosentti ja lopullinen veroprosentti ovat eri asioita.
Työntekijän eläke- ja sotumaksut taisivat nousta joku 0,75 % tjsp vuodenvaihteessa ja jotain vähennyksiä on hiukan karsittu, mutta kyllä mun willi veikkaus olisi että sun ennakonpidätysprosenttisi on väärä.masa kirjoitti:Mun vero% oli xxx aiemmin ja sillä tuli 150 erkkiä palautuksia. Nykyisen palkan korotuksen jälkeen vero% nousi XXX ja käteen jää vähemmän kuin ennen.
Vähennykset on samat, enkä keksi missä mättää.
No mä taas luen Dennettiä pikemminkin siten, että toimintaa - siis jotain sellaista, joka on enemmän kuin fyysinen liike, eli jolle voidaan antaa rationaaliset perustelut eikä vain fyysisiä syitä - ei itsessään olekaan. Hermojärjestelmämme tuottaa erilaisia reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin (puhdasta fysikaalista liikettä fysikaalisin syin, ei rationaalisia perusteita), vähän niinkuin reflekseinä. Osa reaktioista on vain sellaisia, että eläessämme sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, meidät haastetaan oikeuttamaan reaktiomme sosialisesti hyväksyttävällä tavalla, ja tällöin uudelleen kuvaamme reaktiot kielellä, jossa reaktioille annetaan rationaalisestii perusteltavissa oleva (sosiaalisesti hyväksytty) sisältö. Tämän narratiivisen upotuksen kautta reaktioista tulee toimintaa. Näin ollen en usko - ja näin luen, vaikka toki vähemmistössä tässä olenkin, myös Dennettin tuoreempia kirjoituksia - tietoisuuden, joka siis on merkityksellisten tekojen merkityksen antaja, olevan "aivojen emergentti fysiologinen ominaisuus ja puhtaasti fysiologinen ilmiö", vaan katson tietoisuuden olevan sosiaalinen status, joka oikeuttamisen kielipeleissä annetaan tietyille fysiologisille objekteille, ja siten pitkälti sosiaalis-normatiivinen ilmiö.NuoriDaavid kirjoitti:Jos mä ymmärrän Dennetin oikein, niin toiminta voi seurata ennen tietoisuutta tai ilman tietoisuutta, koska mielessä tosiaan on noita modulaarisia agentteja ja ei ole mitään kartesiolaista teatteria, jossa homonculus seuraisi toimintaa. Tietoisuus muodostuu eri agenttien toiminnasta ja tapahtuma nousee tietoisuuteen, kun se tulee riittävän kuuluisaksi (se vaikuttaa muihin agentteihin). Näin ollen jos esim. herätyskello soi, mieleni agentti päätää sammuttaa sen ja vasta myöhemmin asia nousee aivoissa niin kuuluisaksi, että siitä tulee tietoinen (=se vaikuttaa muihin agentteihin). Ei ole mitään yhtä tietoisuusagenttia, vaan tietoisuus on kaikkien agenttien yhteisvaikutus.
Mä en usko kaertesiolaiseen teatteriin, koska siitä tulee mielí-ruumis ongelma. Uskon mielen ja tietoisuuden olevan aivojen emergentti fysiologinen ominaisuus ja puhtaasti fysiologinen ilmiö.
Parempi laskuri: http://prosentti.vero.fi/VPL2012/Sivut/Aloitus.aspxNuoriDaavid kirjoitti:Tämä on hyvä laskuri:
Riippuu siitä, mitä haluaa tietää. Tuosta laskurista puuttuu työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, jotka on veronmaksajien laskurissa mukana.ak kirjoitti:Parempi laskuri: http://prosentti.vero.fi/VPL2012/Sivut/Aloitus.aspxNuoriDaavid kirjoitti:Tämä on hyvä laskuri:
Ne kehotetaan lisäämään erikseen, eli + 5.75%NuoriDaavid kirjoitti:Riippuu siitä, mitä haluaa tietää. Tuosta laskurista puuttuu työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, jotka on veronmaksajien laskurissa mukana.ak kirjoitti:Parempi laskuri: http://prosentti.vero.fi/VPL2012/Sivut/Aloitus.aspxNuoriDaavid kirjoitti:Tämä on hyvä laskuri:
Ei oo niin yksinkertaista, koska ne on verovähennyskelpoisia. Jos veroaste on esim 40%, niin 5.75%:lla em. maksujen nettovaikutus on 5.75 x0.6=3.45. Mutta em. maksut eivät siis vaikuta ennakonpidätysprosenttiin, koska ne eivät ole "veroa". Mutta veronmaksajien laskuri siis ottaa ne huomioon, koska ne on kuitenkin pakko maksaa. Ja veronmaksajien laskusrissa on siis mukana keskimääräinen kirkollisverokin.masa kirjoitti:Ne kehotetaan lisäämään erikseen, eli + 5.75%NuoriDaavid kirjoitti:Riippuu siitä, mitä haluaa tietää. Tuosta laskurista puuttuu työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksut, jotka on veronmaksajien laskurissa mukana.ak kirjoitti: Parempi laskuri: http://prosentti.vero.fi/VPL2012/Sivut/Aloitus.aspx
On se, koska verottajan laskuri ottaa työtuloista automagic huomioon vähennysvaikutuksen laskiessaan ennakonpidätysprossaa.NuoriDaavid kirjoitti:Ei oo niin yksinkertaista, koska ne on verovähennyskelpoisia. Jos veroaste on esim 40%, niin 5.75%:lla em. maksujen nettovaikutus on 5.75 x0.6=3.45. Mutta em. maksut eivät siis vaikuta ennakonpidätysprosenttiin, koska ne eivät ole "veroa". Mutta veronmaksajien laskuri siis ottaa ne huomioon, koska ne on kuitenkin pakko maksaa. Ja veronmaksajien laskusrissa on siis mukana keskimääräinen kirkollisverokin.
"Laskuri ilmoittaa vain veroprosentin osuuden. Veroprosentin lisäksi työnantaja perii palkasta vakuutusmaksuja. Jos lasket paljonko palkasta jää käteen muista, että työnantaja lisää laskurin laskemaan veroprosenttiin erikseen vielä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun. "So Hard kirjoitti:On se, koska verottajan laskuri ottaa työtuloista automagic huomioon vähennysvaikutuksen laskiessaan ennakonpidätysprossaa.NuoriDaavid kirjoitti:Ei oo niin yksinkertaista, koska ne on verovähennyskelpoisia. Jos veroaste on esim 40%, niin 5.75%:lla em. maksujen nettovaikutus on 5.75 x0.6=3.45. Mutta em. maksut eivät siis vaikuta ennakonpidätysprosenttiin, koska ne eivät ole "veroa". Mutta veronmaksajien laskuri siis ottaa ne huomioon, koska ne on kuitenkin pakko maksaa. Ja veronmaksajien laskusrissa on siis mukana keskimääräinen kirkollisverokin.
Maikkarin sivuilta:NuoriDaavid kirjoitti: Käykö siitä ilmi se olennaisin, eli kastoiko Hakkarainen kärkeä vai ei?
Ei toikaan oikein tuo selvää vastausta kysymykseen.Vagabondo kirjoitti:Maikkarin sivuilta:NuoriDaavid kirjoitti: Käykö siitä ilmi se olennaisin, eli kastoiko Hakkarainen kärkeä vai ei?
"Kansanedustaja sanoo heittäneensä säälistä naiselle satasen, mutta kieltää ostaneensa seksiä. Hän sanoo, ettei oikein muista tilanteen kulkua.
– Enhän minä edes tiedä, oliko se prostituoitu, Hakkarainen sanoo."
Oot nyt jotenkin uuslukutaidoton. Kyllä se laskee sinne pohjaksi palkkatulosta eri vähennykset, kuten TEL-maksut jne. Se, että ennakonpidätysprosentissa näkyy vain veroprosentin osuus ei kerro siitä mitään, mikä on laskelman pohjana. Eihän koko veroprosenttia voisi edes laskea jos tiedossa ei olisi työtulon ja siihen liittyvien vähennysten määrä.NuoriDaavid kirjoitti:"Laskuri ilmoittaa vain veroprosentin osuuden. Veroprosentin lisäksi työnantaja perii palkasta vakuutusmaksuja. Jos lasket paljonko palkasta jää käteen muista, että työnantaja lisää laskurin laskemaan veroprosenttiin erikseen vielä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun. "So Hard kirjoitti:On se, koska verottajan laskuri ottaa työtuloista automagic huomioon vähennysvaikutuksen laskiessaan ennakonpidätysprossaa.NuoriDaavid kirjoitti:Ei oo niin yksinkertaista, koska ne on verovähennyskelpoisia. Jos veroaste on esim 40%, niin 5.75%:lla em. maksujen nettovaikutus on 5.75 x0.6=3.45. Mutta em. maksut eivät siis vaikuta ennakonpidätysprosenttiin, koska ne eivät ole "veroa". Mutta veronmaksajien laskuri siis ottaa ne huomioon, koska ne on kuitenkin pakko maksaa. Ja veronmaksajien laskusrissa on siis mukana keskimääräinen kirkollisverokin.
Eli tämän mukaan ei se ota sitä huomioon.
Eli hakkarainen polkaisi jotain rumaa vosua ja heitti säälistä satasen perään. Näin toimii Sirkkelimies.Vagabondo kirjoitti:Maikkarin sivuilta:NuoriDaavid kirjoitti: Käykö siitä ilmi se olennaisin, eli kastoiko Hakkarainen kärkeä vai ei?
"Kansanedustaja sanoo heittäneensä säälistä naiselle satasen, mutta kieltää ostaneensa seksiä. Hän sanoo, ettei oikein muista tilanteen kulkua.
– Enhän minä edes tiedä, oliko se prostituoitu, Hakkarainen sanoo."
Ok. Mua lähinnä kiinnostaa, paljonko kaikki pakolliset maksut on palkasta kaikki sosialistimaksut huomioiden. Silloin mun mielestä veronmaksajien laskuri on parempi, koska se kertaa suoraan sen, mitä jää käteen.So Hard kirjoitti:Oot nyt jotenkin uuslukutaidoton. Kyllä se laskee sinne pohjaksi palkkatulosta eri vähennykset, kuten TEL-maksut jne. Se, että ennakonpidätysprosentissa näkyy vain veroprosentin osuus ei kerro siitä mitään, mikä on laskelman pohjana. Eihän koko veroprosenttia voisi edes laskea jos tiedossa ei olisi työtulon ja siihen liittyvien vähennysten määrä.NuoriDaavid kirjoitti:"Laskuri ilmoittaa vain veroprosentin osuuden. Veroprosentin lisäksi työnantaja perii palkasta vakuutusmaksuja. Jos lasket paljonko palkasta jää käteen muista, että työnantaja lisää laskurin laskemaan veroprosenttiin erikseen vielä työeläke- ja työttömyysvakuutusmaksun. "So Hard kirjoitti:
On se, koska verottajan laskuri ottaa työtuloista automagic huomioon vähennysvaikutuksen laskiessaan ennakonpidätysprossaa.
Eli tämän mukaan ei se ota sitä huomioon.
Sanoisin, että noin toimii todellinen herrasmiessivustahuutaja kirjoitti:Eli hakkarainen polkaisi jotain rumaa vosua ja heitti säälistä satasen perään. Näin toimii Sirkkelimies.Vagabondo kirjoitti:Maikkarin sivuilta:NuoriDaavid kirjoitti: Käykö siitä ilmi se olennaisin, eli kastoiko Hakkarainen kärkeä vai ei?
"Kansanedustaja sanoo heittäneensä säälistä naiselle satasen, mutta kieltää ostaneensa seksiä. Hän sanoo, ettei oikein muista tilanteen kulkua.
– Enhän minä edes tiedä, oliko se prostituoitu, Hakkarainen sanoo."
Olet ollut liikaa sosiologian laitoksella, jos pidät tietoisuutta sosiaalisena konstruktionaurpiainen kirjoitti:No mä taas luen Dennettiä pikemminkin siten, että toimintaa - siis jotain sellaista, joka on enemmän kuin fyysinen liike, eli jolle voidaan antaa rationaaliset perustelut eikä vain fyysisiä syitä - ei itsessään olekaan. Hermojärjestelmämme tuottaa erilaisia reaktioita erilaisiin ärsykkeisiin (puhdasta fysikaalista liikettä fysikaalisin syin, ei rationaalisia perusteita), vähän niinkuin reflekseinä. Osa reaktioista on vain sellaisia, että eläessämme sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, meidät haastetaan oikeuttamaan reaktiomme sosialisesti hyväksyttävällä tavalla, ja tällöin uudelleen kuvaamme reaktiot kielellä, jossa reaktioille annetaan rationaalisestii perusteltavissa oleva (sosiaalisesti hyväksytty) sisältö. Tämän narratiivisen upotuksen kautta reaktioista tulee toimintaa. Näin ollen en usko - ja näin luen, vaikka toki vähemmistössä tässä olenkin, myös Dennettin tuoreempia kirjoituksia - tietoisuuden, joka siis on merkityksellisten tekojen merkityksen antaja, olevan "aivojen emergentti fysiologinen ominaisuus ja puhtaasti fysiologinen ilmiö", vaan katson tietoisuuden olevan sosiaalinen status, joka oikeuttamisen kielipeleissä annetaan tietyille fysiologisille objekteille, ja siten pitkälti sosiaalis-normatiivinen ilmiö.NuoriDaavid kirjoitti:Jos mä ymmärrän Dennetin oikein, niin toiminta voi seurata ennen tietoisuutta tai ilman tietoisuutta, koska mielessä tosiaan on noita modulaarisia agentteja ja ei ole mitään kartesiolaista teatteria, jossa homonculus seuraisi toimintaa. Tietoisuus muodostuu eri agenttien toiminnasta ja tapahtuma nousee tietoisuuteen, kun se tulee riittävän kuuluisaksi (se vaikuttaa muihin agentteihin). Näin ollen jos esim. herätyskello soi, mieleni agentti päätää sammuttaa sen ja vasta myöhemmin asia nousee aivoissa niin kuuluisaksi, että siitä tulee tietoinen (=se vaikuttaa muihin agentteihin). Ei ole mitään yhtä tietoisuusagenttia, vaan tietoisuus on kaikkien agenttien yhteisvaikutus.
Mä en usko kaertesiolaiseen teatteriin, koska siitä tulee mielí-ruumis ongelma. Uskon mielen ja tietoisuuden olevan aivojen emergentti fysiologinen ominaisuus ja puhtaasti fysiologinen ilmiö.
Tuskin sitä nyt sentään tarkoititkaan, vaikka noin mä sun tekstisi ymmärrän.