Pappailu 2.0

[masa]

Jumala kirjoitetaan toki isolla kirjaimella, koska Jumala.

Vain niille joille jumala edustaa jotain muuta kuin roskaa.

[Riemumieli]

Jumala kirjoitetaan toki isolla kirjaimella, koska Jumala.

Vain niille joille jumala edustaa jotain muuta kuin roskaa.

Jos Ylermi kertoo ja kokee olevansa Jumalan skannerin alla, ei kannata joutua Helvettiin muotoseikkojen takia.

[Ylermi Ylihankala]

Jumala ei ansaitse turhaa painallusta, koska satu.

[Riemumieli]

Allahu akbar vain kaikille.

[Pulkannaru]

Sitä paitsi se on srk:n eventti

Ne ne on kaikkein perversseismpiä !

[MrM]

Jumala ei ansaitse turhaa painallusta, koska satu.

Jokin tässä ei nyt täsmää ton aiemman kerrotun kanssa...

Jos pitää hommaa satuna, miksi raahata kakaraansa koko jeesusjuttuihin?

[Vesper]

Jos pitää hommaa satuna, miksi raahata kakaraansa koko jeesusjuttuihin?

Koska srk:n jutuissa ei jeesustella, vaikka toisin voisikin luulla.

[Riemumieli]

Jospa siis vaan äiti yrittää pinnistää itsestään askartelijan esiin ja aletaan tosissaan järkätä sitä päiväkotipaikkaa kesäksi.

Varo vaan, ne aivopesee lapsia myös päiväkodeissa. Siellä on joulujuhlia ja muita juttuja. Sama jatkuu koulussa aina peruskoulun loppuun saakka. Lukiossakin voi olla joulukirkko halukkaille, tai kumartelua Mekkaan päin. Huu, pelottavaa.

[saira]

Niinno, siis kyllä meillä muksu lauleskelee ihan tosta vaan kaikenlaisia Jumala pelastaa lauluja kun mieleen tulee, niinkuin uskonnollisemmastakin perheestä oleva, kun seurakunnan väki on käynyt eskarissa muksille uskonnosta kertomassa. Samoin rukoilu yms kyllä tulee välillä jutuissa esille. Toisaalta taas aikoinaan käytiin seurakunnan muskarissa yms, eikä siellä koskaan otettu uskontoa esille.

[saira]

Meillä tää alkoi kyll vasta siellä eskarissa...

[Riemumieli]

Joulujuhlat ja suvivirsi ei juutu kurkkuun, mutta tämä alkaa juuttua:
http://www.kirkonrotta.fi/portal/3-6_vu ... aivakerho/

Osaa sanoa traktori, ja joskus rukoilee ja sen sellaista??? Voi hyvä tavaton taas kerran.

[Kiukkutipu]

^^Ei eskariin ole pakko mennä. Ihan on vapaaehtoinen.

Ja tuohon uskontoasiaan. Mun ymmäärtääkseni 60- ja 70-luvuilla syntyneet tiukan luterilaisessa kurissa kasvatetut yksilötkin ovat voineet vapaasti valikoida mihin uskovat eikä mitään aivopesua ole harjoitettu.
Minä itse en usko mihinkään mutta lapseni käy silti koulun uskontotunneilla. Siellä ei kukaan julista mitään ja luokan tekemällä kirkkovierailulla nuo olivat lähinnä tutkineet kellotapulin portaita ja ovien isoja lukkoja.

[saira]

^^Ei eskariin ole pakko mennä. Ihan on vapaaehtoinen.

Ja tuohon uskontoasiaan. Mun ymmäärtääkseni 60- ja 70-luvuilla syntyneet tiukan luterilaisessa kurissa kasvatetut yksilötkin ovat voineet vapaasti valikoida mihin uskovat eikä mitään aivopesua ole harjoitettu.
Minä itse en usko mihinkään mutta lapseni käy silti koulun uskontotunneilla. Siellä ei kukaan julista mitään ja luokan tekemällä kirkkovierailulla nuo olivat lähinnä tutkineet kellotapulin portaita ja ovien isoja lukkoja.

Juu, ei eskari ole pakollinen. Ja meillä kans, vaikka mä en uskonnollinen olekaan, ni meillä kanssa likka käy nykyään uskontotunnit. Tosin syynä on se, että mun mielestä kuitenkin tärkeää oppia meidän uskonnosta, siinä missä muistakin, koska uskon, et erilaisia kulttuureita on helppo ymmärtää kulttuureissa olevien uskontojen ja niihin kuuluvien symbolien kautta. Kuuluu enemmänkin yleissivistyksen piiriin. Ja toisaalta jos se ei saa tietoa erilaisista uskonnoista, ei se osaa valita uskooko ja jos uskoo, niin mihin uskoo.

[Ylermi Ylihankala]

Veikkaisin, että uskonto ahdistaa ja häiritsee enemmän joitain aikuisia kuin lapsia. Ymmärrän kottiksen pointin, mut mielestäni loivasti demonisoit uskonnon opetusta ym. Kaikesta huolimatta uskonto ei ole mkn HIV.

[NuoriDaavid]

Noi uskontojutut nyt on sama kuin Joulupukki imho. Järkevä ihminen kasvaessaan ymmärtää, että ne on satua eikä niistä nyt yleensä traumaa jää. Oon mäkin lapsena iltarukouksen lukenut ja musta kasvoi silti aivan terve aikuinen. Eiku...

[masa]

Noi uskontojutut nyt on sama kuin Joulupukki imho.

Nimenomaan. Itse muistan omilta eka-tokaluokan uskontotunneilta vaan mukavia hetkiä, kun opettaja kertoili jonkun jeesushepun seikkailuista ja taikavoimista. Taisivat olla ihan suosikkituntejani silloin..

[Riemumieli]

Ja tuohon uskontoasiaan. Mun ymmäärtääkseni 60- ja 70-luvuilla syntyneet tiukan luterilaisessa kurissa kasvatetut yksilötkin ovat voineet vapaasti valikoida mihin uskovat eikä mitään aivopesua ole harjoitettu.
Minä itse en usko mihinkään mutta lapseni käy silti koulun uskontotunneilla. Siellä ei kukaan julista mitään ja luokan tekemällä kirkkovierailulla nuo olivat lähinnä tutkineet kellotapulin portaita ja ovien isoja lukkoja.

Keitä ovat nämä 60- ja 70-luvuilla syntyneet ja tiukassa luterilaisessa kurissa kasvatetut yksilöt? Ikävää ettet usko mihinkään, jos nyt vaikka itseesi?

[urpiainen]

Joulujuhlat ja suvivirsi ei juutu kurkkuun, mutta tämä alkaa juuttua:
http://www.kirkonrotta.fi/portal/3-6_vu ... aivakerho/

Osaa sanoa traktori, ja joskus rukoilee ja sen sellaista??? Voi hyvä tavaton taas kerran.

Tämän perusteella pidän todennäköisenä että olet elämänkatsomukseltasi kristitty. Ole vaan rauhassa, ei se mua haittaa. Mä vaan haluan, että lapsella on mahdollisuus itse valita mihin uskoo ja mihin ei.

Mä en tiedä, ovatko uskomukset ihan määritelmän mukaan tahdonalaisesti valittavissa, mikä tietysti entisestään kyseenalaistaa lasten laittamista yhteen tiettyyn uskontoon sosialisoivaan ympäristöön pienestä pitäen. Mutta varsinaisesti mun piti kommentoida tuota arvelua Riemumielen maailmankatsomuksellisesta suuntautuneisuudesta. Riemumielellähän on ehkä Kitinän kiehtovin palstaidentiteetti: terävää, hauskaa ja jotenkin vinksahtanutta kommentointia aika pettämättömällä tyylitajulla valitulla linjalla pysyen. Ja minullekin on kaikesta huolimatta useamman kerran tullut mieleen, että Riemumielen viesteissä on mukana jotenkin vaikeasti hahmotettava uskonnollinen eetos. Vaikeasti hahmotettava, koska toisaalta mieleen nousee jonkinlaista leimallisen körttiläistä puheenpartta - ja toisaalta asenteensa näyttää välillä vähän katolilaisuuteen kallistuvalta, mikä on tietysti aika ristiriitaista tai ainakin eri suuntaan vetävää tuon körttiläisvaikutelman kanssa. Hieno ja monivivahteinen palstapresenssi siis.

[urpiainen]

Ja meillä kans, vaikka mä en uskonnollinen olekaan, ni meillä kanssa likka käy nykyään uskontotunnit. Tosin syynä on se, että mun mielestä kuitenkin tärkeää oppia meidän uskonnosta, siinä missä muistakin, koska uskon, et erilaisia kulttuureita on helppo ymmärtää kulttuureissa olevien uskontojen ja niihin kuuluvien symbolien kautta. Kuuluu enemmänkin yleissivistyksen piiriin. Ja toisaalta jos se ei saa tietoa erilaisista uskonnoista, ei se osaa valita uskooko ja jos uskoo, niin mihin uskoo.

Hyviä perusteita. Siis jos niitä käytettäisiin perustelemaan sitä, että lapsi laitetaan tunnustuksettomaan ja neutraaliin elämänkatsomustietoon, ei yhteen uskontoon sosiaalistavaan ja kasvattavaan tunnustukselliseen hömppäpömppään. Silloin niiden perustearvo näyttäytyy aika olemattomana.

[Riemumieli]

Ole vaan rauhassa, ei se mua haittaa. Mä vaan haluan, että lapsella on mahdollisuus itse valita mihin uskoo ja mihin ei.

Mutta kieltämällä lapseltasi kaiken puheena olevan vaikutuksen aiheutat sen, ettei hän voi valita, vaan valinnan teet sinä eli olet itse se aivopesijä, joita niin kammoksut. Kummallista, miten äärilaidat (esim. uskonnolliset tai uskonnottomat hihhulit) ovat aina kaikkein ahdasmielisimpiä (tai selviöhän se on). Vihreät tarjoavat vain kasvisruokaa, Sekoomuksen nuoret haluaisivat lahdata köyhät jne.

[Diddley Bow]

Tuohon Sairan kommenttiin vielä sen verran, että eiköhän nuo meidän ja muiden uskontojen sisällöt käydä läpi siellä elämänkatsomustiedon opetuksessakin. Ainakin vuonna miekka ja kirves käytiin.

[NuoriDaavid]

Ja meillä kans, vaikka mä en uskonnollinen olekaan, ni meillä kanssa likka käy nykyään uskontotunnit. Tosin syynä on se, että mun mielestä kuitenkin tärkeää oppia meidän uskonnosta, siinä missä muistakin, koska uskon, et erilaisia kulttuureita on helppo ymmärtää kulttuureissa olevien uskontojen ja niihin kuuluvien symbolien kautta. Kuuluu enemmänkin yleissivistyksen piiriin. Ja toisaalta jos se ei saa tietoa erilaisista uskonnoista, ei se osaa valita uskooko ja jos uskoo, niin mihin uskoo.

Hyviä perusteita. Siis jos niitä käytettäisiin perustelemaan sitä, että lapsi laitetaan tunnustuksettomaan ja neutraaliin elämänkatsomustietoon, ei yhteen uskontoon sosiaalistavaan ja kasvattavaan tunnustukselliseen hömppäpömppään. Silloin niiden perustearvo näyttäytyy aika olemattomana.

Jeps. ET:ssähän noita juttuja nimenomaan käydään läpi.

[urpiainen]

Olen kyllä vähän alkanut kallistua siihen, että lapselle valitaan koulussa elämänkatsomustieto eikä uskontoa. Ei kyllä paljoa ole tietoa kummankaan sisällöstä nykyään, mutta on tässä aikaa ottaa selvää. Ja aion ottaa.

No yksi ongelma tässä on vielä se, että oppiaineiden virallinen sisältö on yksi asia, toteutus toinen ja toteuttajat vielä kolmas.

Ensinnäkin, virallinen sisältö ja opetussuunnitelma, johon varmaan lähes ainoana voi helposti etukäteen tutustua ja selvää ottaa, on kai oman uskonnon opetuksessakin pääosin aika järkevä nykyisin. Vaikka on siinäkin tietysti se, että peruskoulun (tai vaikka myös lukion) oppiaineiden varsinainen tietosisältöhän on aika vähäistä (ehkä kieliaineita lukuunottamatta): normaalikapasiteettinen aikuinen voisi sen varmasti ottaa hallintaan parissa päivässä. Näin ollen, vuosien mittainen monta tuntia viikossa sisältävä mankelointi tähtää pikemminkin sosiaalistamaan mukaan tiettyyn asennoitumiseen ja näkökulmaan kuin antamana tiettyjä tietosisältöjä. Ja tästä tarkastelukulmasta käsin koko idea jakaa lapsoset erilleen uskontokunnan mukaan ja opettaa kunkin omaa uskontoa erikseen on aika valitettava, seisoipa virallisessa opetussuunnitelmassa mitä tahansa.

Toinen ja kolmas aspekti kietoutuvat vähän yhteen. Joku palavasieluinen uskonnonopettaja ei välttämättä hirveästi välitä siitä, mitä virallisessa opetussuunnitelmassa yliopistoteoreetikot ovat kuvailleet, vaan opettaa oman kokemuksensa ja näkemyksensä pohjalta. Ja uskonnonopettajat ovat siis teologiseen koulutukseen hakeutuneita tyyppejä, siinä missä vaikkapa et:n opettajat opettavat elämänkatsomuksellisia asioita ja uskontoja uskontotieteen, filosofian, antropologian, historian ja sosiologian pohjalta. Ei myöskään pitäisi olla mikään yllätys, että uskonnonopettajissa on aika paljon näitä naispuolisia herätysliikefundamentalisteja, jotka hakeutuvat teologian maisterin tutkinnon jälkeen opettajiksi, koska vakaumuksensa mukaan naisen tulee vaieta seurakunnassa ja näin papin ura on heiltä suljettu.

Tässä uskonto v. et -kekustelussahan on julkisuudessa esim. Arno Kotro uskaltanut vastustaa oman uskonnon opetuksen korvaamista yleisellä, neutraalilla elämänkatsomustiedolla nimenomaan sillä perusteella, että vaikka idea teoriassa olisi tietysti ainoa oikea ratkaisu nykymaailmassa, niin käytännössä se merkitsisi sitä, että uutta virallisesti neutraalia elämänkatsomustietoa opettaisivat entiset uskonnonopettajahihhulit, jolloin käytännössä tilanne huononisi, kun heidän taikapiiristään ei olisi enää poispääsyä valitsemalla et:n. Lisättäköön vielä, että tämä "kuka opettaa" -ongelma on ainakin paikoin vielä kouluakin suurempi päiväkodeissa ja esikouluissa: koulussa on sentään opettajankoulutuksen saaneet hihhulit asialla, kun taas päiväkotimaailmassa uskontokasvatus on monin paikoin ulkoistettu lähiseurakunnan maallikkoaktiiveille, jotka nyt tunnetusti ovat kovin usein simppeleitä fundamentalisteja.

Oma hupinsa on myös siinäkin, että toisinaan perusluterilaiset jotenkin kieltäytyvät ymmärtämästä näiden miten ja kuka -kysymysten tärkeyttä virallisen mitä-kysymyksen ohella silloin, kun on puhe perusevlutin opettamisesta - mutta samoilla henkilöillä ei tätä estoa ole, kun puhutaan oman uskonnon opettamisesta vaikkapa islamin tapauksessa.

[Kiukkutipu]

Ja tuohon uskontoasiaan. Mun ymmäärtääkseni 60- ja 70-luvuilla syntyneet tiukan luterilaisessa kurissa kasvatetut yksilötkin ovat voineet vapaasti valikoida mihin uskovat eikä mitään aivopesua ole harjoitettu.
Minä itse en usko mihinkään mutta lapseni käy silti koulun uskontotunneilla. Siellä ei kukaan julista mitään ja luokan tekemällä kirkkovierailulla nuo olivat lähinnä tutkineet kellotapulin portaita ja ovien isoja lukkoja.

Keitä ovat nämä 60- ja 70-luvuilla syntyneet ja tiukassa luterilaisessa kurissa kasvatetut yksilöt? Ikävää ettet usko mihinkään, jos nyt vaikka itseesi?

Oh, näppärä yritys olla nokkela. Lähes hymyilin.

70- ja 80-luvuilla koulua käyneet? Koulu-urani aikana (1977 - 1989) en koskaan huomannut uskontotunnilla uskonjulistusta tai pakottamista. Kokemusta on kolmesta eri koulusta ja kahdeksasta eri opettajasta.
Ja käsittääkseni tässä oli kyse uskonnosta. Itseen uskomista ei toistaiseksi ole rinnastettu uskontoon - tosin Kitinää lukiessa huomaa, että se ei aina ole aivan selvä asia kaikille.

[urpiainen]

Ymmärrän kottiksen pointin, mut mielestäni loivasti demonisoit uskonnon opetusta ym. Kaikesta huolimatta uskonto ei ole mkn HIV.

Noi uskontojutut nyt on sama kuin Joulupukki imho.

Nimenomaan. Itse muistan omilta eka-tokaluokan uskontotunneilta vaan mukavia hetkiä, kun opettaja kertoili jonkun jeesushepun seikkailuista ja taikavoimista. Taisivat olla ihan suosikkituntejani silloin..

Suoraselkäistä puhetta! Ehdotan, että kukaan ei saa lausua mitään kriittistä uskonnonopetuksesta tai etsiä parannusta nykytilanteeseen missään muussakaan asiassa, ennen kuin sotaveteraanien asiat on saatu kuntoon!