Mammailu 2.0

[Riemumieli]

Kirkollisveron maksamisella ja henkilökohtaisella suhteella mielikuvitusolentoon ei välttämättä ole yhteyttä kumpaankaan suuntaan.

Ei välttämättä, mutta ulkoisiin tekijöihin pitäydyttäessä näin juuri on. Jostain on lähdettävä liikkeelle.

[So Hard]

Kirkollisveron maksamisella ja henkilökohtaisella suhteella mielikuvitusolentoon ei välttämättä ole yhteyttä kumpaankaan suuntaan.

Ei välttämättä, mutta ulkoisiin tekijöihin pitäydyttäessä näin juuri on. Jostain on lähdettävä liikkeelle.

Puhuit jumalattomista, et seurakunnan jäsenistä. Aivan eri asia.

[Melnais]

Ylistyslaulu Manducalle! Ekan kanssa koitin kantoliinaa ja ei ole sellainen pitkä rätti minua varten. Myöhemmin käytössä oli rintareppu josta paikallisen MLL:n tapahtumassa sain noottia että tulee lapselle lonkkavika ja selkä menee kieroon, ei opi kävelemään ja varmasti vaikuttaa älyynkin. Olisin ko. reppua käyttänyt silti nytkin mutta tämä on parempi ihan vastasyntyneelle. Ihan sujuvasti onnistuin syömään, täyttämään astianpesukoneen ja nyt nettailemaan lapsi repussa, mieletön vapaus verrattuna pallon päällä pomppimiseen muksu toisella olalla.

[Vesper]

^ Onnittelut lienee paikallaan?

[Riemumieli]

Kokeiltu on huutamista, kiristystä lelujen jäähytyksellä ja viimeksi vaan puin vaatteet rääkyvälle ja potkivalle raivottarelle väkisin.
Tää alkoi kun mummi hoiti taannoin pari viikkoa putkeen päivisin ja olivat tehneet lähtöä 3 tuntia. Nyt on ilmeisesti metsittynyt ja muutenkin pukannut kunnon uhmaikä. Onpa hienoa.
Edit: Onneksi menee pian päiväkotiin. Mummi ei ole mikään varsinainen rajojen ja johdonmukaisuuden airut, joten mennee pahemmaksi vaan kunnes kaikki ovat samassa linjassa.

Opettaminen aloitetaan heti alussa, 3-vuotiaalta väärien oppien vaihtaminen kestää kauaaaaaaaaan. Päiväkodista tulee todennäköisesti palautetta harva se päivä, koska herranterttu tekee toisin kuin muut, koska kotona on aina saanut tehdä mitä vain ilman seuraamuksia.

[Riemumieli]

Tätä pukemisongelmaa tai muutakaan ongelmaa ei ole ollut silloin heti alussa, niin mitä olisi voinut opettaa. Kuten sanottu, alkoi joitakin viikkoja sitten. Tähän asti on ollut varmaan poikkeuksellisen sopuisa lapsi.

Kyllä nyt varmaan jotain merkkejä on ollut? Uhma on niin kuin kapinahenki, se on murskattava heti kättelyssä, muuten menee vaikeaksi.

[masa]

Uhma on niin kuin kapinahenki, se on murskattava heti kättelyssä, muuten menee vaikeaksi.

Näin on. Jos ei lapsi mene nurkkaan seisomaan kun isi tulee kotiin, on kasvatus mennyt ihan pieleen.

[masa]

Pitänee paikkansa se Elpan taannoinen kommentti, että 2-vuotias vasta kasvattelee sarvia siinä missä 3-vuotias on itse piru.

Ei välttämättä. Meillä on nyt 2 vuotiaalla uhmaikä, kun taas 4 vuotiaalla ei ollut sellaista juuri ollenkaan.

[Ylermi Ylihankala]

Välillä joutuu pukemaan tai pesemään hampaat väkisin. Jäähyt käyttöön. Tärkeitä leluja jäähylle ja kivojen asioiden perumista. Siis normi settiä meillä.

[nowaysis]

Vaatteet väkisin päälle vaan, vaikka tekoreippaasti jutellen hups miten hienosti menikin takki päälle ja kohta ollaan ulkona. Tai siis mun mielipide ja käytännön kokemus on opettanut, että neuvottelemaan joutuu vähemmän, jos siihen ei anna vastapuolelle(pieni lapsi) mahdollisuutta. Siis tietyissä tilanteissa, kuten nyt puetaan, pestään hampaat ja mennään nukkumaan. Tavallaanhan tuo on juuri sitä valtataistelua, kumpi voittaa, lapsi vai vanhempi. Vanhemman voittaessa lapsen olo on taatusti turvallisempi.

[masa]

Mutta siis, miten muut ootte tämmöisiä pikkudemoneita käsitelleet?

Jos ei pukeminen meinaa onnistua, ilmoitan että jäät sitten tänne ja me muut mennään. Tähän asti on vielä toiminut kumpaisenkin kanssa.

2 vuotiaan kanssa on suurin issue tällä hetkellä syömisen kanssa, tai paremminkin sotkemisen kanssa. Minä veisin sotkemisen alettua lautasen pois, mutta eukolla ei piisaa luonto siihen. Siispä olemme tilanteessa jossa äiti silittää, isi kiristää ja muksu tekee mitä huvittaa.

Väkisin ei kuitenkaan tehdä mitään. Siinä hommassa ei mene kuin itseltä hermo.

[nowaysis]

Periaatteessahan suositellaan käytettäväksi vain uhkauksia, jotka voi myös toteuttaa. Itse en suosisi tuota yksinjättämisellä uhkailua. Joko lapsi ajan myötä tajuaa sen olevan tyhjä uhkaus, tai sitten oikeasti uskoo vanhemman tekevän niin. Kyllähän jotkut niin tekevätkin, mutta voi olla pienellä aikamoinen hätä jos vanhempi lähtee ovet paukkuen "kauppaan" jättäen huutavan lapsen eteiseen. Terroria.

[Riemumieli]

Tai siis mun mielipide ja käytännön kokemus on opettanut, että neuvottelemaan joutuu vähemmän, jos siihen ei anna vastapuolelle(pieni lapsi) mahdollisuutta. Siis tietyissä tilanteissa, kuten nyt puetaan, pestään hampaat ja mennään nukkumaan. Tavallaanhan tuo on juuri sitä valtataistelua, kumpi voittaa, lapsi vai vanhempi. Vanhemman voittaessa lapsen olo on taatusti turvallisempi.

Tarkoitin murskaamisella juuri tätä. Kun tehdään vaan alusta asti samalla tavalla, ei vedetä mutkia suoraksi eikä neuvotella, ei asiasta tarvitse tapella. Tai toki tarvitsee, mutta ei ainakaan tarvitse opettaa uusia malleja vanhojen epäonnistuneiden tilalle.

[masa]

P. Terroria.

No sehän onkin tosi turvallista kun pidetään lapsi väkisin sylissä kiinni että saadaan tungettua sille väkivalloin vaatteet päälle. Ehkä kannattais kokeilla myös sitomista tai vaikka käsirautoja jos ei piltti meinaa tarhasta kotiin lähteä.

[masa]

Tarkoitin murskaamisella juuri tätä. Kun tehdään vaan alusta asti samalla tavalla, ei vedetä mutkia suoraksi eikä neuvotella, ei asiasta tarvitse tapella.

Niitä kutsutaan rutiineiksi, ei murskaamiseksi.

[nowaysis]

Se ei ole pelon luomista uhkailulla, joka johtaa toivottavaan toimintaan. Ero on siinä, että väkisinpukeminen on avointa, siinä tehdään kuten sanotaan:"Nyt sulle puetaan vaatteet päälle ja sitten mennään." Tuo uhkailu on kepulointia. Siksi sitä ei suositella.

[masa]

Se ei ole pelon luomista uhkailulla, joka johtaa toivottavaan toimintaan.

Muah. Kyllä mä uskon että lapselle on paljon miellyttävämpi kokemus se, että sanotaan päiväkodin ovella että isi lähtee nyt kotiin leikkimään. Jääkö lillapilla tänne, vai tuleeko isin mukaan, kuin se että otetaan siitä rimpuilevasta ja kiljuvasta rääpäleestä kiinni ja tungetaan se väkisin niihin rytkyihin.


Meillä ei ole koskaan lähdetty päiväkotiin tai päiväkodista itkien tai väkisikin.

[exsu]

Masan viestistä tuli mieleen, kun jossain ajankäyttöhaastattelussa yllättävän suuri osa korkeastikoulutetuista työssäkäyvistä vanhemmista ilmoitti leikkivänsä, siis aktiivisesti leikkivänsä lapsensa kanssa arkisin 4 tuntia päivässä. Joka päivä. Ne on varmaan ne samat tyypit, jotka ostaa helvetisti alkoholia jota ei koskaan juoda.

Mä kuulun kans siihen porukkaan, joka pitää selkeitä rajoja ja aikuisen tekemiä päätöksiä lapsen kannalta turvallisimpina. Aina hämmästelen niitä perheitä, jossa alle kouluikäinen tekee päätökset koko perheen ruokavalintojen, vaatevalintojen, toimintatapojen ja melkein kaiken muunkin suhteen. Tietysti yhteistä neuvotteluvaraa voi olla sellaisissa päätöksissä, joihin lapsella on kapasiteettia osallistua.

[nowaysis]

Muah. Kyllä mä uskon että lapselle on paljon miellyttävämpi kokemus se, että sanotaan päiväkodin ovella että isi lähtee nyt kotiin leikkimään. Jääkö lillapilla tänne, vai tuleeko isin mukaan, kuin se että otetaan siitä rimpuilevasta ja kiljuvasta rääpäleestä kiinni ja tungetaan se väkisin niihin rytkyihin.


Meillä ei ole koskaan lähdetty päiväkotiin tai päiväkodista itkien tai väkisikin.

Mitäs sitten, jos lillapilla ilmoittaa jäävänsä mieluummin päiväkotiin tätien kanssa leikkimään, tai tätien lähtiessä kotiin vaikka rohkeuden huumassaan yksin koko yöksi

Näitäkin on.

[masa]

Mä en halua uhata yksin jättämisellä. Pelkään että saa jonkun hylkäämisfobian tms.

Ei kyse ole mistään yksin jättämisestä, vaan siitä että piltti itse tehdä sen johdatellun päätöksen.

hammaspesulla: auttaako isi sua pesemään hampaat niin päästää nopeammin lukemaan puputupunaa vai jäätkö itse pesemään?
aamutoimissa: haalarit levitään lattialle ja sanotaa lillapillalle että osaatko laittaa ite. Yritys on kova ja jossain kohden sanotaan että auttaako isi niin keretään aamupalalle päiväkotiin vai haluatko jäädä ilman aamupalaa?
pihaleikkeihin meno: haluatko sä jäädä yksin sisälle kun muut menee pihalle laskemaan mäkeä?
hoplopisssa: mennäänkö kotiin tekemään jotain kivaa vai jäätkö mielummin tänne? lämmitetään vaikka sauna tai mennään kylpyyn

Koskaan ei olla myöskään pakotettu syömään lautastaan tyhjäksi jne. Syö minkä jaksaa ja haluaa. Jos ei syö, ei myöskään ole tarjolla muuta ruokaa kuin vasta seuraavana ruoka-aikana.

Minusta kaikenlainen pakottaminen vasten lapsen tahtoa on ihan älytöntä pahan mielen ja stressin rakentamista itselle. Kyllä aikuisen pitää osata johdatella lapsi oikeaan ratkaisuun puhumalla. Tuskin yksikään kotimainen muksu on myös nälkään kuollut, joten syömispakottaminenkin on ihan turhaa.

[masa]

Mitäs sitten, jos lillapilla ilmoittaa jäävänsä mieluummin päiväkotiin tätien kanssa leikkimään, tai tätien lähtiessä kotiin vaikka rohkeuden huumassaan yksin koko yöksi

Näitäkin on.

Siten keksitään jotain muuta. Isi menee sitten nukkumaan lillapillan sänkyyn ja kuolaa yöllä sen unilelut ihan märäksi tai jotain. Jos lillapilla haluaa jäädä yksin päiväkotiin yöksi, niin kuka antaa sille unimaitoa ja lukee iltasadun?

[Ylermi Ylihankala]

Uhkailu yksin jättämisellä ollut jatkuvassa käytössä, toiminut.

[exsu]

Aika sööttiä tuo masan lässytys. Mulla ei ehkä riittäis hermot tuollaiseen.

[nowaysis]

Minusta on edelleen outoa tarjota vaihtoehtoja, joilla ei ole pohjaa, vai onko noilla? Jos lapsi aina valitsee aikuisen tahdon mukaisen vaihtoehdon, niin fine. Ongelma on siinä, että kaikki eivät valitse, ja mietin teoreettisesti että mitä silloin tuossa tilanteessa teet. Tai isomman lapsen kanssa, jonka oma tahto on jo eri luokkaa.

[masa]

Aika sööttiä tuo masan lässytys. Mulla ei ehkä riittäis hermot tuollaiseen.

Se on iso osa isin ja isin prinsessan leikkiä. Me mennään monta kertaa päiväsä läpi kysymykset: kuka on isin prinsessa? Lillapilla! Kuka on isin possu? Lillapilla! jne jne.

Lapsille pitää lässyttää. Ei ne ymmärrä saksalaista sotilaskommunikaatiota.