Mammailu 2.0

[masa]

toivon kyllä ettei lapsesta tule lääkäriä.

Minä taas toivon ettei lapsistani tule opettajia. Kerrassaan kammottava duuni.

[masa]

Plussapuolena hyvät lomat,

Jos tekisin yhtä paljon ylitöitä kun aineopettajat joutuvat tekemään, voisin itsekin olla lomalla 3 kk vuodesta.

[urpiainen]

Jos tekisin yhtä paljon ylitöitä kun aineopettajat joutuvat tekemään

Mitä ylitöitä ne joutuu tekemään? Kysyn siis ihan aidosti, koska en tiedä. Mutu-stetson arvaus voisi vaikka olla, että aineenopettaja opettaa keskimäärin joku 25 h/viikko, jolloin ihan normaalityöaikaan verrattuna tuossakin jäisi vielä joku 15 viikkotuntia oppituntien valmisteluun, kokeiden korjaamiseen jne. Luulisi, että parin ensimmäisen opetusvuoden jälkeen se tuntien valmistelu sujuu jo aika nopeasti vanhoilta pohjilta. Onko mun tuntimääräarviot ihan pihalla, vai mistä ne huimat ylityötunnit tulee?

[masa]

Jos tekisin yhtä paljon ylitöitä kun aineopettajat joutuvat tekemään

Mitä ylitöitä ne joutuu tekemään? Kysyn siis ihan aidosti, koska en tiedä. Mutu-stetson arvaus voisi vaikka olla, että aineenopettaja opettaa keskimäärin joku 25 h/viikko, jolloin ihan normaalityöaikaan verrattuna tuossakin jäisi vielä joku 15 viikkotuntia oppituntien valmisteluun, kokeiden korjaamiseen jne. Luulisi, että parin ensimmäisen opetusvuoden jälkeen se tuntien valmistelu sujuu jo aika nopeasti vanhoilta pohjilta. Onko mun tuntimääräarviot ihan pihalla, vai mistä ne huimat ylityötunnit tulee?

Oppikirjatkin vaihtuvat, jolloin teet materiaalit uusiksi

Duunit joita meillä nähdään kotona iltaisin ja viikonloppuisin:

- koejaksoilla kokeiden valmistelut /tarkistelut
- arvosanojen laskemiset
- opettajien ja vanhempien väliset keskustelut Wilman kautta
- ongelmaoppilaiden aiheuttamat duunit
- erilaiset järjestelyt speciaalitunteja varten kuten hae kaupasta kaloja preroidaksesi jne.
- päivisin taukoja /ruokatunteja ei käytännössä ole, koska joka päivä joutuu juoksemaan jonkun asian kanssa jne..

- plus koululla satunnaiset jälki-istuntojen valvomiset - joista ei tietenkään makseta palkkaa..

Tämä siis meidän eukolla. Tosin en kyllä lainkaan epäile etteikö joku osaisi hoitaa hommat tehokkaammin ja ei niin tunnollisesti..

[urpiainen]

Hmm. Täällä on nyt nimetty ainakin aineenopettajan ja lääkärin työt sellaisiksi, joita ei ainakaan omalle jälkikasvulle toivottaisi. Masan perusteluista huolimatta (voi olla, että alan vieraus saa mut kohtuuttomasti vähättelemään noiden listattujen asioiden henkistä ja ajankäytännöllistä rasitusta) mä olen vähän taipuvainen ajattelemaan, että itse aikanani sivuutin nimenomaan lääkärin ja opettajan urat täysin hölmöin perustein.

Lääkäriys edusti aikuistuvalle, tietynlaiseen vaihtoehtoajatteluun taipuvaiselle urpiaiselle toisaalta sellaista konservatiivishenkistä lionsclubilaisten toivevävyalaa, josta halusin ihan identiteettisyistä pysyä kaukana, ja toisaalta jonkinlaista glorifioitua käsityöläisammattia, joka keskittyy käytännössä konkreettisiin ja partikulaarisiin keisseihin, kun taas aikuisen ajattelun käynnistymisestä humaltunut urpiainen tunsi kovasti vetoa abstraktiin ja universaaliin; ideoiden maailmaan lihan ja veren sijaan. Nyt, taas(!) vähän Pertsan hengessä, mä pitäisin lääkäriyden avaamia mahdollisuuksia lähes vertaansa vailla olevina: riittävän korkea tulotaso siten, että saa itse täysin valita työaikansa ja -määränsä (ja jopa alansa tutkimuksesta hoitotyön kautta hallintoon), avaisi huimat mahdollisuudet vaikka mihin.

Opettajuuden taas suljin lähes automaattisesti pois. Kansankynttiläaspektin lisäksi ajatuskin siitä, että jäisin ikäänkuin pyörimään maailmaan, josta olin juuri pääsemässä pois, tuntui masentavalta. Olin myös innokas oppimaan uutta ja paljon koulua syvemmällä tasolla. Tuntui siltä, että opettajuus olisi ollut myös älyllis-tiedollisesti paikallaanjunnaamista. Nyt ymmärrän paremmin, että omaa kognitiivista vireyttä ei kuitenkaan voi jättää työelämän varaan, ja ne loma-ajat olisivat lähes ylittämätön etu. Eihän vastaavan pysty kuin lääkärit.

[sivustahuutaja]

mä pitäisin lääkäriyden avaamia mahdollisuuksia lähes vertaansa vailla olevina: riittävän korkea tulotaso siten, että saa itse täysin valita työaikansa ja -määränsä (ja jopa alansa tutkimuksesta hoitotyön kautta hallintoon), avaisi huimat mahdollisuudet vaikka mihin.

En tiedä olenko tosiaan käsittänyt lekurin hommat väärin, mutta nämä tuntuisivat onnistuvan:
- Työajan lyhentäminen = voisi tehdä 3 pv lääkärin hommia ja soittaa 4 pv punk-bändissä
- Hallintoon, tutkimukseen, ym. siirtyminen = Lekureilla on niin hyvät palkat, että heitä ei oikein saa tuommoisiin hommiin ja ilmeisesti joihinkin hommiin kuitenkin halutaan lekuri
- Asuinpaikan valinta on vapaata. Jos haluaa kainuuseen metsästämään, niin sen kuin menee sinne töihin. Monissa ammateissa on kourallinen alueita, joilla voi toimia ilman suurempaa venymistä. Korpilääkäri elättää helposti yksinäänkin perheen, joten se on aika lailla yksi lysti mitä puoliso tekee.

[Vagabondo]

...pitäisin lääkäriyden avaamia mahdollisuuksia lähes vertaansa vailla olevina: riittävän korkea tulotaso siten, että saa itse täysin valita työaikansa ja -määränsä...Tuntui siltä, että opettajuus olisi ollut myös älyllis-tiedollisesti paikallaanjunnaamista. Nyt ymmärrän paremmin, että omaa kognitiivista vireyttä ei kuitenkaan voi jättää työelämän varaan, ja ne loma-ajat olisivat lähes ylittämätön etu. Eihän vastaavan pysty kuin lääkärit.

Kyllä tohon lopun haasteeseen täytyy tarttua ja nostaa DI:n lippu korkealle. Yhdellä kaverilla oli monta vuotta 14 viikkoa vuodessa lomaa, mikä toki vaatii pientä leikkausta palkkatasossa. Mä taas pystyn tekemään lähes kaikki työni etänä, joten työnantajaa ei kiinnosta missä ja mihin kellonaikaan mä työni teen, kunhan hommat hoituu aikataulussa, joten halutessani voisin reissata aika paljon enemmän kuin 7,5 lomaviikkoa antaa myöden. Käytännössä vaimon työn, lapsen hoidon ja asumiskustannusten takia ei tule reissattua kovin paljon tuota enempää.

[urpiainen]

Kyllä tohon lopun haasteeseen täytyy tarttua ja nostaa DI:n lippu korkealle. Yhdellä kaverilla oli monta vuotta 14 viikkoa vuodessa lomaa, mikä toki vaatii pientä leikkausta palkkatasossa. Mä taas pystyn tekemään lähes kaikki työni etänä, joten työnantajaa ei kiinnosta missä ja mihin kellonaikaan mä työni teen, kunhan hommat hoituu aikataulussa, joten halutessani voisin reissata aika paljon enemmän kuin 7,5 lomaviikkoa antaa myöden. Käytännössä vaimon työn, lapsen hoidon ja asumiskustannusten takia ei tule reissattua kovin paljon tuota enempää.

No onhan tuollainen joillekin yksilöille mahdollista vähän alalla kuin alalla, mutta noin niinku tuosta alanvalinta-perspektiivistä katsellen on kai relevantimpaa, että eiköhän valtaosa diplinsseistä ole sidottu fyysiseen työpaikkaan ja loputtomiin kokouksiin ja projekteihin. Jotkut kaikkein kurjimmat joutuvat jopa lentämään joka viikko Ruotsiin. Minusta myös Sivustahuutaja on ihan asian ytimessä: En mä nyt DI-koulutukseen hakeutumista harkitsevalle lapsoselle myöskään uskaltaisi luvata, että DI:nä voit koska vain ottaa vastaan huippupalkatun työn Inarista, vaihtaa seuraavaksi vuodeksi vaikka meren rannalle tai Kainuun korpiin, sanoa itsesi irti ja lähteä kuukausiksi ulkomaille vailla kummempaa huolta työtilanteesta palattuasi, tai siirtyä tekemään kolmepäiväistä työviikkoa lyhennetyin päivin, jumalallisesta oikeudesta ajaa bussikaistaa puhumattakaan. Kyllä mä nyt pahoin pelkään, että DI yleisenä kategoriana ei pääse tässä lähellekään, vaikka jotkut tai jopa monet DI-yksilöt pääsisivätkin.

[masa]

Kyllä tohon lopun haasteeseen täytyy tarttua ja nostaa DI:n lippu korkealle. Yhdellä kaverilla oli monta vuotta 14 viikkoa vuodessa lomaa, mikä toki vaatii pientä leikkausta palkkatasossa. Mä taas pystyn tekemään lähes kaikki työni etänä, joten työnantajaa ei kiinnosta missä ja mihin kellonaikaan mä työni teen, kunhan hommat hoituu aikataulussa, joten halutessani voisin reissata aika paljon enemmän kuin 7,5 lomaviikkoa antaa myöden.

Ei tuohon tarvitse DI olla. Ihan pelkkä koodari voi hoitaa duuninsa ja lomansa yhtä lailla.


Minä tulisin hulluksi jo olisin etänä jatkuvasti. Pakkohan sitä on päästä ihmisten ilmoille.

[urpiainen]

Mulla ei ole kokemusta muusta kuin kuntatyönantajasta ja kliinisestä työstä, ja tämä lienee kai tavallisin lääkäriyden muoto edelleen. Näillä spekseillä edellä kirjoitetut ovat täyttä utopiaa. Työsidonnaisuus, jatkuva kiire ja olemattomat vaikutusmahdollisuudet omaan työhön ovat realiteetti. En todella aio jäädä tuonne, vaan on pakko pistää asioita omassa elämässä isosti uusiksi, jos aikoo voida hyvin.

Olet varmasti pitkälti oikeassa ja Sivustahuutajan ja minun juttuni ovat tyypillistä tietämättömän haihattelua ruohon vihreydestä aidan toisella puolen. Vaikka on kyllä sanottava, että minun tuttavapiirissäni lääkärit, ja vain lääkärit, ovat menestyksellä toteuttaneet tuota työn vastaanottamista talveksi Lapista ja kesäksi Tammisaaresta, tai irtisanoutumista ja tropiikissa hillumista koko pimeän vuodenajan verran ilman, että heillä koskaan on ollut vaikeuksia saada haluamaansa viikkotuntimäärää korkeasti palkattuja töitä Helsingistä takaisin palattuaan. Mutta voi tietysti olla, että nämä ovat yksilöitä, jotka tekisivät saman vaikka olisivat muullakin alalla.

[Riemumieli]

Jos Jumalasta seuraava ei pysty tekemään elämästään mieleistään, vika on Jumalasta seuraavassa. Itä-Suomeen lääkäriksi, niin valmiin omakotitalon pihalla odottavat vene, maastoauto ja kunnanisät rahasalkku kourassa.

[nowaysis]

Luulenpa, että opettajan työssä oma persoona vaikuttaa tosi paljon. Toiset näkevät kauheasti vaivaa suunnitteluun ja valittavat siitä just ylityönä, osa soveltaa vapaammin, improvisoi sen minkä pystyy. Varmasti työmäärässä on suuret erot, laadussa välttämättä ei. Osa on oikeasti vaan huonoja organisoimaan, ja silläkin saa itsensä piippuun aika helposti. Omassa kaveripiirissä on enimmäkseen niitä rentoja opeja, ja varmaan moni juuri siksi alalla onkin. Ylenemismahdollisuuksien puute tuossa minua eniten tökkii, siis sen lisäksi etten koskaan päässyt okl:lään Mutta tällä hetkellä olen tyytyväinen etten päässyt, ehdin sijaistaessani tehdä ainakin nyt vähäksi aikaa ihan tarpeeksi niitä hommia. Toisaalta, ei siinä älyllisesti välttämättä junnaa paikallaan, koska koko ajan oppii itsestään ja joukkojen hallinnasta/ihmisten manipuloinnista enemmän. Homma siis muuttuu vuosien myötä helpommaksi, oppilasaines valitettavasti haastavammaksi. Siksipä opeista moni jonkinlaisiin johtamishommiin siirtyykin, mikäli haluaa ns. yletä.

Toisaalta, lastentarhan-, luokan-, aineen- (lukio/ammattikoulu)ja yliopistonopettajan ammatit eroavat toisistaan lähes kaikilla muilla tavoilla paitsi siinä, että niissä opetetaan. Samaa voisi sanoa lääkärien työmahdollisuuksista. Minuakin kiinnostais lääkäriydessä monet asiat, mutta se työmäärä opiskeltaessa, ja kun vielä erityistä kiinnostusta kem/fys/mat ei ole yläasteen jälkeen esiintynyt, ois työmäärä ihan valtava jo ennen kuin vois edes alkaa pääsykokeeseen lukemaan. Enkä oo maailman pitkäjännitteisin ihminen. Pidän tuon kuitenkin semmoisena, että jos joskus elämä käy tylsäksi ja kaipaan hulluja haasteita, saatan tarttua tuohon. Voi kyllä olla, ettei tämä elämä riitä, mutta jos niitä sitten onkin useampi, lupaan yrittää

[masa]

Jos Jumalasta seuraava ei pysty tekemään elämästään mieleistään, vika on Jumalasta seuraavassa. Itä-Suomeen lääkäriksi, niin valmiin omakotitalon pihalla odottavat vene, maastoauto ja kunnanisät rahasalkku kourassa.

Vieläköhän sitä ehtisi kouluttautua uudelleen

[urpiainen]

Voi vaan miettiä mitä sillä tekee jos perheen puolesta ei ole halua tai mahdollisuuttakaan liitää paikkakunnalta toiselle ja jos arvostaa työolot yli palkan.

No toki näin. Lisäksi en toki mitenkään voi tietää, olisinko ikinä lääkikseen kyennyt sisään pääsemään, tai olisinko selviytynyt vaativista opinnoista. Oikeastaan sanon tässä vain, että (i) syyt, miksi aikanaan en edes harkinnut lääkärin/opettajan uraa näyttävät nyky-urpiaisesta erinomaisen dorkilta ja (ii) lääkärin (ja vähemmissä määrin opettajan) uraan näyttäisi liittyvän kovin paljon sellaisia mahdollisuuksia, joita en parikymppisenä osannut arvostaa ollenkaan (jos olin niistä edes tietoinen), mutta jotka nyt minusta olisivat äärimmäisen tavoiteltavia asioita. Ehkä Nowaysisin tapaan mä panostan kanssa siihen seuraavaan elämään.

Edit: tuosta hymiöstä tuli mieleen, että eiköhän oikeastaan pappeuteenkin liity piirteitä, jotka itse asiassa olisivat aika houkuttelevia! Sitä seuraavassa elämässä ehkä sinne.
Edit 2: vielä piti sanomani, että mä olen itse asiassa ihan tyytyväinen siihen, miten olen itse onnistunut rakentamaan sekä maantieteellisesti liikkuvaa että taloudellisesti ainakin toistaiseksi tyydyttävää (ei toki hyvää) "uraa" tällä edustamallani humanistihörhöilypuolella, jonka valinta perustui aikanaan puhtaasti sisällölliseen mielenkiintoon ja identieettiperformanssiin (eikä vähimmissäkään määrin urasuunnitelmiin), eli en niinkään kadu omia valintojani tai haikaile paremmasta kuin haastan tuon, että nimenomaan lääkärin ja aineenopettajan urat olisivat sellaisia, joille ei lapsiaan kukaan järkevä haluaisi ohjata. Mä ehkä suosittelisin nimenomaan niitä.

[Vagabondo]

Kyllä mä nyt pahoin pelkään, että DI yleisenä kategoriana ei pääse tässä lähellekään, vaikka jotkut tai jopa monet DI-yksilöt pääsisivätkin.

DI:n tutkinto toki on niin laaja käsite, ettei se yleispätevänä kategoriana toimi oikein mihinkään. Keskimääräinen palkkataso on kuitenkin sellainen, että normaalia pienemmälläkin työajalla pärjää ihan hyvin. Toki normaalista poikkeavat työaikajärjestelyt monesti vaatii omaa aloitteellisuutta eikä kaikissa työpaikoissa onnistu, mutta kyllä omasta näkökulmasta näyttää, että DI:n tutkinnolla asiasta kuitenkin on keskivertoa helpompaa sopia. Toki sitä helpottaa, kun ottaa asian huomioon jo opintoja ja työpaikkaa valitessaan.

[nowaysis]

Edit: tuosta hymiöstä tuli mieleen, että eiköhän oikeastaan pappeuteenkin liity piirteitä, jotka itse asiassa olisivat aika houkuttelevia! Sitä seuraavassa elämässä ehkä sinne.

Ei minusta. Tulis vaan närästys siitä jatkuvasta kahvinjuonnista!

[nowaysis]

Mä veikkaan että sulla on ehkä parempi luonnontieteellinen pohjakiinnostus/koulutus kuin mulla tai urpsulla. Vaikka sussa kyllä on vahvana myös se ei-luonnontieteellinen herkkä taiteilija -puoli Voitais seurata James Francon viitoittamaa renesanssi-ihmistietä ja hankkia kolmesta viiteen korkeakoulututkintoa. Ja lentolupakirja.

[urpiainen]

Mä veikkaan että sulla on ehkä parempi luonnontieteellinen pohjakiinnostus/koulutus kuin mulla tai urpsulla. Vaikka sussa kyllä on vahvana myös se ei-luonnontieteellinen herkkä taiteilija puoli Voitais seurata James Francon viitoittamaa renesanssi-ihmistietä ja hankkia kolmesta viiteen korkeakoulututkintoa. Ja lentolupakirja.

Jos ei ole luonnontieteellistä pohjaa, niin sit pitää kyllä kirjoittaa renessanssi oikein! Tosin mä en sitten taas tiedä, kuka on James Franco. Lisäksi mä haluaisin väärinkäsitysten välttämiseksi korostaa, että sikäli kun kykenen muistamaan, niin kyllä mulla oli lukiossa matikasta, fyssasta ja kemiasta laajat oppimäärät aika virheettömillä arvosanoilla suoritettuina, ja vielä yliopistossakin suoritin matematiikkaa enemmän kuin esim. DI:ltä vaaditaan.

[huima]

^http://en.wikipedia.org/wiki/James_Franco

[nowaysis]

Ai perse, huomasin itsekin yhden virheen!11

Joo, mä oikeestaan uumoilinkin näin, mutta yritin muovata asian mieleisekseni.

James Franco on jotenkin...hellyyttävä Silleen ihmisenä.

[exsu]

Edit: tuosta hymiöstä tuli mieleen, että eiköhän oikeastaan pappeuteenkin liity piirteitä, jotka itse asiassa olisivat aika houkuttelevia! Sitä seuraavassa elämässä ehkä sinne.

Ei minusta. Tulis vaan närästys siitä jatkuvasta kahvinjuonnista!

Mun nuoruuden, siis lukioiän haave oli hakea teologiseen. Luin pääsykoekirjatkin huvikseni lukion tokalla. Opinto-ohjaaja murskasi mun haaveet väittämällä, että siellä olisi eduksi, että oma uskonnollinen vakauumus olisi edes hieman lähempänä tätä luterilaisen kirkon nykyistä. Oma tulokulmani oli ehkä enemmän uskonpuhdistus- henkinen. Sillein tyttömäisen vaatimattomasti, miten nyt 18-vuotiaalla voi olla. Menetettyäni mahdollisuuden kertoa ihmisille Jumalan valtuutuksella, mitä heidän pitäisi elämässään tehdä päädyin sosiaalialalle tekemään samaa lastensuojelu- ja päihdehuoltolain ja muutaman muun lain "valtuutuksella". Huomattavasti vähemmän liikkumavaraa kun tuolla ristipiireissä, eikä edes hassuja hattuja.

[nowaysis]

Toisaalta, oot ainakin tekemisissä todistettavasti aktuaalisesti (faktisesta puhumattakaan) realisoituneiden ongelmien kanssa, hypoteettisten uskonkysymysten sijaan. Ja pääasia, että perheessä on edes yksi Jumalasta seuraava turvaamassa taivaspaikkoja

Mun ois varmaan pitäny kans mennä naimisiin lääkärin kans. Oon niin paljon sairaanakin.
Pienenä tosin halusin diplomaatin vaimoksi, koska suosikkiluettavaani oli Sirkka Lassilan Käytöksen kultainen kirja, ja idoliseerasin häntä. Olenkin joutunut käsittelemään sitä pettymystä, että oma jälkikasvuni lukee mieluummin Simpsoneita. Vessassa.


Onneksi lukee myös vanhempainraadin hyväksymää laatukirjallisuutta.

[nowaysis]

Voitais seurata James Francon viitoittamaa renesanssi-ihmistietä ja hankkia kolmesta viiteen korkeakoulututkintoa. Ja lentolupakirja.

Loistosuunnitelma! Olisin toteutuksessa jo paljon pidemmällä jos joku maksaisi tuosta edes jotain.

Muutama Hollywood-elokuva auttaisi varmaan siinä rahoituksessa. Aloitetaan siis niillä.

[urpiainen]

Menetettyäni mahdollisuuden kertoa ihmisille Jumalan valtuutuksella, mitä heidän pitäisi elämässään tehdä päädyin sosiaalialalle tekemään samaa lastensuojelu- ja päihdehuoltolain ja muutaman muun lain "valtuutuksella". Huomattavasti vähemmän liikkumavaraa kun tuolla ristipiireissä, eikä edes hassuja hattuja.

Toisaalta, oot ainakin tekemisissä todistettavasti aktuaalisesti (faktisesta puhumattakaan) realisoituneiden ongelmien kanssa, hypoteettisten uskonkysymysten sijaan.

Niin, toimit ihan oikeassa maailmassa! Toiset tässä joutuu tyytymään saarnaamaan Kitinässä!

[So Hard]

Niin, toimit ihan oikeassa maailmassa! Toiset tässä joutuu tyytymään saarnaamaan Kitinässä!

Tai lähtemään kristillisdemokraattien ehdokkaaksi.