Ilmankos mä olen kuunnellut tosi paljon Motörheadia ja Mötiköitä viime aikoina
Ei tästä bilesubstanssiksi minusta ole, mutta kyllähän tämä tuppaa pistämään vähän ukkoa liikkeelle normaalia enempi. Ihoa kihelmöi ja suu on kuiva, mutta muuten menee mukavasti.
Haemaeraemies kirjoitti:In contrast to amphetamine and methylphenidate, there was no feeling of "liking the drug" and no desire to take it again.
No eihän tolla sitten oo mitään virkaa. Spiidiä vaan!
Mä näen ton erityisen hyvin modatuksi ominaisuudeksi, jos tosiaan on siis niin ettei vaikuta elimistön sisäänrakennettuihin palkitsemismekanismeihin juurikaan, jotka yleensä vastaa tuosta "hei mä tosiaan diggaan tästä!" fiiliksestä, ja sitä kautta addiktion syntymisestä.
EDIT:
Vai oliko kommenttisi sarkastista vittuilua?
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
Kottarainen kirjoitti:Saattoipa tuo osaksi ollakin. Tai saattoipa olla olemattakin. Mutta ei toi nyt äkkiseltään kuulosta kofeiinia kummemmalta tuotteelta, paitsi nyt ehkä just sen masennuksen hoidossa. Oletan että tehosta on jotain näyttöä koska on myyntiluvan ja ilmeisesti kelakorvattavuudenkin saanut.
Harmi että joku on ilmeisesti jossain välissä kussut muroihisi, ei itsellä ollut tarkoitus käydä hermoille kaivelemalla asiaa sävyyn joka vissiin vituttaa sinua jotenkin.
"Mielenkiintoista" kommenttini tosiaan tarkoitti sitä että mielenkiintoista että on stimulantti joka ei sörki palkitsemismekanismeja ihan perinteiseen tyyliin, ei sitä että mielenkiintoista vetää pää sekaisin jollain.
EDIT : Pakko sanoa että replysi aiheutti vitutusta.
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
Nuppiukon kanssa turistiin taas tunti. Todettiin, että pannaan korkki kii kokeeksi kolmeksi kuukaudeksi. Dorkaahan sitä on kaataa tärpättiä käkättimeen, kun tietää että se nullittaa douppien mahdolliset suotuisat vaikutukset.
Mopoa ei pääse laittamaan kasaan kun osat tulee vasta parin vkon päästä. Aurinko paistaa, isot tiet on jo täysin sulia. Ihan hyvin kärsis käydä heittämässä päiväsaikaan tunnin-parin lenkin. Ei se kylmyys mua pelota, se on asenne- ja varustekysymys. Mutta ilman mopoa on huono päristä.
Dokaaminenkin - se ainoa valopilkku viime aikoina- on sitten sekin no-go. Kodin viihde-elektroniikkakin vittuilee ja NAS:sin linux-käyttäjäoikeuksien kanssa puljaaminen tekee elämän hankalaksi. Samaten oon jotain onnistunut purkin konffissa kämmäämään, kun siirtonopeudet omalta koneelta nasun CIFS-sharelle tipahti 80MB/sec > 5 MB/sec. Kun ei osaa, niin ei osaa. Windows-serveri kävis ja kukkuis jo.
Jostain se vaan on kaivettava motivaatiota esille, mutta vaikeelta se ainakin just tällä hetkellä tuntuu.
Kaiken kaikkiaan tympeä ja ankea päivä tuli tästäkin.
Tää onkin yksi syy siihen, et ei olla muutettu miehen kanssa yksiin, vaikka 4 vuotta yhdessäoloa tuleekin juuri täyteen. Molemmat kaipaa sitä yksin oloa, vaikkakin mulla se lähinnä vain iltaisin ku muksu on nukkumassa. Kuitenkin vietetään aikaa yhdessä enemmän kuin keskiverto yhdessä asuva pariskunta.
"The only reason for time is so that everything doesn't happen at once."
~Albert Einstein
KKK kirjoitti:Kuulostaa kylmältä, mutta sanon sen silti. Suurin syy miksen ole näin vielä tehnyt on taloudelliset seikat.
Kyllä ne mullakin oli yksi vaikutin.
Kiinnostais tietää, että miksi se sun naises ei oo lähteny käveleen ja onko sillä samanlaiset fiilikset. Meillä ei sanottu sitä ääneen mutta epäilen että myös hellulla oli tämä yhtenä syynä jäämiseen.
Minä kyllä tein tarkat laskelmat ja totesin, että jos niikseen tulee, niin pärjään kyllä. Pitää kitkuttaa vähän, mutta pärjään kyllä. Se muuten antoi sellaisen vapauttavan tunteen, että pystyi oikeasti toteamaan, että se ei ole ainoa syy, miksi jään ja jos tulee semmoinen mieliala, niin pystyn lähteen vaikka heti.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
^ Tämä on aika yleinen olotila näköjään kaikilla pienten lasten perheillä. En tunne kaveripiiristäni ainuttakaan perhettä joka olisi toisenlaisessa tilanteessa.
Myös meillä on mennyt viimeinen 6 kk päin perperiä ja fiilikset jatkomon kannalta ovat varsin ristiriitaiset.
edit.
Olen aiemmin ollut sitä mieltä, että eroavat luovuttavat ihan liian helpolla ja että aina kaikkeen löyty ratkaisu. Nyt on pakko myöntää että on asioita joita yksinkertaisesti ei voi ratkaista edes tyydyttävällä tavalla.
En mitenkään halua yllyttää ketään tekemään mitään, mutta mulla ero oli parasta mitä on tapahtunut.
Kun Se Paperi oli allekirjoitettuna käräjäoikeuden hellässä hoivassa, tuntui kuin rekkalastillinen betonia olis juuri pudonnut hartioilta.
Taloustilanne toki romahti mutta hei, se on vain rahaa.
Oh, let me file that crap between "I dont give a fuck" and "Blow me"
Kiukkutipu kirjoitti:En mitenkään halua yllyttää ketään tekemään mitään, mutta mulla ero oli parasta mitä on tapahtunut.
Kun Se Paperi oli allekirjoitettuna käräjäoikeuden hellässä hoivassa, tuntui kuin rekkalastillinen betonia olis juuri pudonnut hartioilta.
Helppoa se on teillä naisilla hei. Te saatte muksut pääsääntöisesti aina itsellenne ja mies jää lehdellä soittelemaan. Kuinka moni mies sitkuttaisi kitkerässä liitossa jos saisi huoltajuuden itselleen?
Keskusteluden perusteella kaveriporukastani; ei kukaan.
Kiukkutipu kirjoitti:Kun Se Paperi oli allekirjoitettuna käräjäoikeuden hellässä hoivassa, tuntui kuin rekkalastillinen betonia olis juuri pudonnut hartioilta.
Muistan tunteen. Lottovoittajasta tuntuu varmaan samalta
KKK kirjoitti:Kaikissa haaveissa ja toiveissa mitä mulla on, esiintyy vain yours truly. Ja mopo. Pari kaveria. Ei vaimoa, ei lapsia, ei edes tyttöystävää. Ehkä joku satunnainen irtohoito silloin tällöin. Ja pari kaljaa.
Ruohon on aina vihreämpää aidan toisella puolella. Massiivisen upeaa sinkkuelämää, l. ruokkomaksujen maksamista viikonloppuisänä enimmäkseen oma käsi seuranaan vietettyään voi tulla ikävä sitä mitä on nyt. Itse en kyllä lähtisi kovin helposti tekemään tuollaisia päätöksiä silloin kun oma nuppi ei diagnosoidusti ole radallaan, koska silloin kaikki kurja tuntuu monin verroin kurjemmalta ja kaikki mukava paljon vähemmän mukavalta.
Noin yleisesti ottaen vähän ihmettelen, että onko tosiaan kaikilla niin kurjaa, että syyt yhdessäoloon tuntuu löytyvän ennen muuta pelosta ettei näe lapsia tai rahasta.
Kiukkutipu kirjoitti:Olisin ehkä vielä tyytyväisempi elämääni jos olisin se etävanhempi.
Sitä kun ei voi tietää.
Duunikaverin kaveri on melkoisessa tilanteessa lapsensa kanssa. Se sai lapsen naisen kanssa, joka oli jättämässä silloista aviomiestään. Kuinka ollakaan, nainen meni takaisin aviomiehensä luo, ja uuden lapsen faija jäi ilman lastaan. Sillä ei ole mitään oikeuksia lastaan kohtaan ja naisen aviomies on automaagisesti uuden lapsen isä avioliiton ansiosta.
Kuulemma mikään laki ei auta miestä tapaamaan lastaan ja nainen tekee kaikkensa ettei mies lasta näkisi.
Komppailen SE:tä siinä, että ainahan se ruoho on vihreämpää aidan toisella puolella ja kyllä sitä sitten taas aamuyön laskuhumalassa vuokrayksiössä alkaa tulla ikävä mamman kainaloon.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
Itsehän menisin varmaan tällä, tai siis: menen tällä 
