Kiviäkin kiinnostaa

[So Hard]

Onneksi maailma ei sentään toimi niin, että ostajat määrittelisivät osakkeiden hinnan.

Täh? Totta kai toimii juuri niin. Osakkeiden hinta on juuri se, minkä niistä eniten maksava ostaja on valmis pulittamaan. Myyjä voi pyytää mitä vain, mutta ei se hintaa määritä.

[prosessi]

Onneksi maailma ei sentään toimi niin, että ostajat määrittelisivät osakkeiden hinnan.

Täh? Totta kai toimii juuri niin. Osakkeiden hinta on juuri se, minkä niistä eniten maksava ostaja on valmis pulittamaan. Myyjä voi pyytää mitä vain, mutta ei se hintaa määritä.

Täh? Ei tietenkään toimi kuin sellaisissa tilanteissa, joissa myyjän on syystä tai toisesta pakko myydä.

[So Hard]

Onneksi maailma ei sentään toimi niin, että ostajat määrittelisivät osakkeiden hinnan.

Täh? Totta kai toimii juuri niin. Osakkeiden hinta on juuri se, minkä niistä eniten maksava ostaja on valmis pulittamaan. Myyjä voi pyytää mitä vain, mutta ei se hintaa määritä.

Täh? Ei tietenkään toimi kuin sellaisissa tilanteissa, joissa myyjän on syystä tai toisesta pakko myydä.

Totta kai toimii. Ostajan ei ole koskaan pakko ostaa mihinkään muuhun hintaan kuin minkä on valmis pulittamaan. Jos ostaja ei ole valmis maksamaan, kauppoja ei tule. Myyjän rooli hinnan määrittelyssä on vain hyväksyä tai hylätä korkein mahdollinen hinta.

[prosessi]

Kyllä osakkeilla on ihan reaaliarvokin, jonka todellisen arvon selvittäminen toki edellyttää yhtiön toimintojen ja omaisuuden myyntiä ja mahdollisten velkojen maksua ja kassaan jääneen rahakasan jakamista osakkeiden omistajille näiden omistusosuuksien mukaisesti. Ilman tuota yhtiön purkamista kyseessä voivat tietenkin olla vain arviot, mutta sen väittäminen, että osakkeiden arvo määrittyisi pelkästään toteutuneen kaupankäynnin perusteella on aika erikoista.

[elco]

Paljonkohan Googlen osakkeen hinnaksi tulisi, jos käytettäisin tätä pistämätöntä puretun yhtiön pesänjakoarvotusta?

[So Hard]

Kyllä osakkeilla on ihan reaaliarvokin, jonka todellisen arvon selvittäminen toki edellyttää yhtiön toimintojen ja omaisuuden myyntiä ja mahdollisten velkojen maksua ja kassaan jääneen rahakasan jakamista osakkeiden omistajille näiden omistusosuuksien mukaisesti. Ilman tuota yhtiön purkamista kyseessä voivat tietenkin olla vain arviot, mutta sen väittäminen, että osakkeiden arvo määrittyisi pelkästään toteutuneen kaupankäynnin perusteella on aika erikoista.

Sulla menee nyt hinta ja arvo ihan sekaisin. Arvonmääritykseen on ihan muut työkalut kuin tuo sun metodi, mutta hinta on edelleen se minkä ostaja on valmis maksamaan, ei se mitä jokin arvonmääritystyökalu tuottaa arvoksi tai yhtiön purku reaaliarvoksi. Se voi olla merkittävästi enemmän tai vähemmän kuin arvo.

[prosessi]

Kyllä osakkeilla on ihan reaaliarvokin, jonka todellisen arvon selvittäminen toki edellyttää yhtiön toimintojen ja omaisuuden myyntiä ja mahdollisten velkojen maksua ja kassaan jääneen rahakasan jakamista osakkeiden omistajille näiden omistusosuuksien mukaisesti. Ilman tuota yhtiön purkamista kyseessä voivat tietenkin olla vain arviot, mutta sen väittäminen, että osakkeiden arvo määrittyisi pelkästään toteutuneen kaupankäynnin perusteella on aika erikoista.

Sulla menee nyt hinta ja arvo ihan sekaisin. Arvonmääritykseen on ihan muut työkalut kuin tuo sun metodi, mutta hinta on edelleen se minkä ostaja on valmis maksamaan, ei se mitä jokin arvonmääritystyökalu tuottaa arvoksi tai yhtiön purku reaaliarvoksi. Se voi olla merkittävästi enemmän tai vähemmän kuin arvo.

Huoh. Oletin niiden menneen sinulla sekaisin, kun puhuit niin outoja. Siksi kirjoitin arvon muodostumisesta. Ja tietenkin käytetyt arvonmääritystyökalut ovat muita kuin tuo mainitsemani, koska ei olisi mitään mieltä purkaa yhtiöitä niiden osakkeiden arvon määrittämiseksi. Mutta kuten totesin, nämä työkalut eivät voi määrittää todellista arvoa, vaan pelkkiä arvioita siitä.

Mutta takaisin alkuperäiseen aiheeseen: Kun puhutaan osakeannista, myyjä määrittää hinnan. Hinnan ja ostajien odotusten kohtaaminen sitten ratkaisee, kuinka suuri osa osakkeista merkitään. Jos hinta on keskimäärin ostajien mielestä liian kova, ei kaikkia osakkeita merkitä, jos taas liian alhainen, tapahtuu ylimerkintää, jolloin merkitsijät saavat vain osan merkitsemiensä osakkeiden määrästä. Kumpikaan tilanne ei kuitenkaan mitenkään vaikuta osakkeiden hintaan annin aikana, vaan se on juuri se, minkä myyjä on valinnut.

[prosessi]

Paljonkohan Googlen osakkeen hinnaksi tulisi, jos käytettäisin tätä pistämätöntä puretun yhtiön pesänjakoarvotusta?

Suhteessa julmetun paljon alhaisempi, koska osakkeenomistajat pelästyisivät sitä, jos yritys yllättäen päättäisi myydä tuottavia toimintojaan, jolloin osakkeiden arvo laskisi, ja koska toimintoja ostavat tahot kyttäävät niitä osakekursseja, ne olisivat valmiita maksamaan koko ajan vähemmän niistä toiminnoista joita yritys ei vielä olisi ehtinyt myymään jne.

[So Hard]

Huoh. Oletin niiden menneen sinulla sekaisin, kun puhuit niin outoja. Siksi kirjoitin arvon muodostumisesta.

Sulla menee nyt näköjään omatkin puheesi sekaisin.

Onneksi maailma ei sentään toimi niin, että ostajat määrittelisivät osakkeiden hinnan.

Että huoh vaan itsellesi.

[prosessi]

Huoh. Oletin niiden menneen sinulla sekaisin, kun puhuit niin outoja. Siksi kirjoitin arvon muodostumisesta.

Sulla menee nyt näköjään omatkin puheesi sekaisin.

Onneksi maailma ei sentään toimi niin, että ostajat määrittelisivät osakkeiden hinnan.

Että huoh vaan itsellesi.

Edelleenkään ostajat eivät määrittele osakkeiden hintaa, kun kyseessä on osakeanti, mistä tuossa lainaamassasi kohdassa juuri oli kyse. Jos poimit yhden lauseen irti kontekstista ja alat vängätä sitä vastaan, koska se ei sovi johonkin sellaiseen kontekstiin, josta ei tuossa ollut kyse, olet aika heikoilla jäillä.

[So Hard]

Mutta takaisin alkuperäiseen aiheeseen: Kun puhutaan osakeannista, myyjä määrittää hinnan. Hinnan ja ostajien odotusten kohtaaminen sitten ratkaisee, kuinka suuri osa osakkeista merkitään. Jos hinta on keskimäärin ostajien mielestä liian kova, ei kaikkia osakkeita merkitä, jos taas liian alhainen, tapahtuu ylimerkintää, jolloin merkitsijät saavat vain osan merkitsemiensä osakkeiden määrästä. Kumpikaan tilanne ei kuitenkaan mitenkään vaikuta osakkeiden hintaan annin aikana, vaan se on juuri se, minkä myyjä on valinnut.

Osakeannissahan ei ole kyse myymisestä ja ostamisesta, elleivät omistajat myy annin yhteydessä omia osakkeitaan - mutta osakeanneissakin merkintähinta voi vaihdella kysynnän mukaan. Edelleenkin, pääomaa hakeva yhtiö voi kyllä asettaa merkintähinnan kiinteästikin tietylle tasolle, mutta jos kukaan ei ole valmis siihen hintaan merkitsemään niin merkitsemättähän jäävät. Merkintähinnan oikeellisuuden asettaminen on osakeannissa ihan yhtä lailla rahaa tiskin lyövän päätösasia kuin osakkeiden kaupassakin. Nykyään on aika tavallistakin, että merkintähinta määräytyy tarjousten perusteella erityisesti suunnatuissa osakeanneissa.

[prosessi]

Mutta takaisin alkuperäiseen aiheeseen: Kun puhutaan osakeannista, myyjä määrittää hinnan. Hinnan ja ostajien odotusten kohtaaminen sitten ratkaisee, kuinka suuri osa osakkeista merkitään. Jos hinta on keskimäärin ostajien mielestä liian kova, ei kaikkia osakkeita merkitä, jos taas liian alhainen, tapahtuu ylimerkintää, jolloin merkitsijät saavat vain osan merkitsemiensä osakkeiden määrästä. Kumpikaan tilanne ei kuitenkaan mitenkään vaikuta osakkeiden hintaan annin aikana, vaan se on juuri se, minkä myyjä on valinnut.

Osakeannissahan ei ole kyse myymisestä ja ostamisesta, elleivät omistajat myy annin yhteydessä omia osakkeitaan - mutta osakeanneissakin merkintähinta voi vaihdella kysynnän mukaan. Edelleenkin, pääomaa hakeva yhtiö voi kyllä asettaa merkintähinnan kiinteästikin tietylle tasolle, mutta jos kukaan ei ole valmis siihen hintaan merkitsemään niin merkitsemättähän jäävät. Merkintähinnan oikeellisuuden asettaminen on osakeannissa ihan yhtä lailla rahaa tiskin lyövän päätösasia kuin osakkeiden kaupassakin. Nykyään on aika tavallistakin, että merkintähinta määräytyy tarjousten perusteella erityisesti suunnatuissa osakeanneissa.

Epäoleellista semantiikkaa. Tarjousperusteisillekin anneille myyjän on määriteltävä vaihteluväli, eli sellaista tilannetta ei voi syntyä, jossa ostaja voisi määritellä hinnan kolmeksi ja puoleksi oravannahaksi ja myyjän olisi pakko myydä siihen hintaan. Pysyn sanojeni takana, onneksi tämä maailma ei toimi niin.

[So Hard]

Epäoleellista semantiikkaa. Tarjousperusteisillekin anneille myyjän on määriteltävä vaihteluväli, eli sellaista tilannetta ei voi syntyä, jossa ostaja voisi määritellä hinnan kolmeksi ja puoleksi oravannahaksi ja myyjän olisi pakko myydä siihen hintaan. Pysyn sanojeni takana, onneksi tämä maailma ei toimi niin.

Kuka mistään myymispakosta puhui. Vain siitä, että ostajat (kysyntä) määrittävät (käyvän) hinnan. Myyjän epärealistiset hintaodotukset eivät johda kauppaan. Jos olet siitä eri mieltä, ole vapaasti. Ei muuta kuin hinta kattoon ja kohti menestystä. Noin pääsääntöisesti kuitenkin kun halutaan tehdä kauppaa tai merkitä osakkeita, myyjän on pakko, halutessaan onnistua tavoitteessaan, hinnoitella osake siten että ostajat ovat siitä kiinnostuneet. Kaupan tapahtumisen reunaehdot tulevat potentiaalisesta kysyntäjoukosta, eivät tarjoajalta.

Mihin muuten kuvittelet sen vaihteluvälin (jota sitäkin usein justeerataan alaspäin, jos kysyntä on heikkoa...) perustuvan kuin myyjän arveluun siitä, että mitä hintaa ostajat voisivat olla valmiita maksamaan?

[Bhven]

Harkitsen suunnattua osakeantia kitinäläisille.

Miksi? Tarviitteko riskisijoitusrahaa firman pyörittämiseen?

[prosessi]

Mihin muuten kuvittelet sen vaihteluvälin (jota sitäkin usein justeerataan alaspäin, jos kysyntä on heikkoa...) perustuvan kuin myyjän arveluun siitä, että mitä hintaa ostajat voisivat olla valmiita maksamaan?

Se on erittäin monen tekijän summa, joista toki yksi on arvio ostajien maksuhalukkuudesta, mutta oleellista on, että listaamattoman yrityksen osakkeen merkintähintaa ei kannata määritellä alhaisemmaksi kuin siihen sidottu osuus yrityksen reaaliomaisuudesta. Ei olisi mitään mieltä tehdä niin, koska siinä tilanteessa saisi rahaa halvemmalla lainaamalla ja takaamalla lainan yrityksen reaaliomaisuudella.

[prosessi]

Harkitsen suunnattua osakeantia kitinäläisille.

Miksi? Tarviitteko riskisijoitusrahaa firman pyörittämiseen?

Emme itse asiassa vielä tässä vaiheessa, ja jos asiat etenevät suunnitelmien mukaisesti, alkaa tuloja tulla jo muutaman kuukauden kuluttua. Perussyy on isäni, joka on sitä mieltä, että tämäntyyppisessä yrityksessä omistajapohjan pitäisi olla laaja ja koostua mahdollisimman nuorista ihmisistä. Olen juuri sen verran epäsosiaalinen ihminen, ettei minulla ole tuollaista laajaa nuorista tai edes keski-ikäisistä ihmisistä koostuvaa verkostoa, ja ne tutut joita löytyy, ovat jo yrityksen omistajia. Yksi anti on siis viime vuoden puolella jo ollut, ja sen kohdalla merkintöjä tehtiin enemmän kuin mitä alunperin olimme ajatelleet annin kokonaismääräksi. Tällä hetkellä tosin osakekanta koostuu niin pienestä kokonaismäärästä osakkeita, että kitinän kaltaiselle porukalle niitä tuskin pystyisi myymään yksittäisen osakkeen turhan kovan hinnan takia, mutta tarkoitus on splitata ne ennen antia, jotta uusien osakkeiden merkintähinta saadaan tarpeeksi alas lottoajille. Sillä lottoamistahan tämä on, todennäköisyys voittoon vain on aikalailla Veikkauksen versiota parempi.

[So Hard]

Mihin muuten kuvittelet sen vaihteluvälin (jota sitäkin usein justeerataan alaspäin, jos kysyntä on heikkoa...) perustuvan kuin myyjän arveluun siitä, että mitä hintaa ostajat voisivat olla valmiita maksamaan?

Se on erittäin monen tekijän summa, joista toki yksi on arvio ostajien maksuhalukkuudesta, mutta oleellista on, että listaamattoman yrityksen osakkeen merkintähintaa ei kannata määritellä alhaisemmaksi kuin siihen sidottu osuus yrityksen reaaliomaisuudesta. Ei olisi mitään mieltä tehdä niin, koska siinä tilanteessa saisi rahaa halvemmalla lainaamalla ja takaamalla lainan yrityksen reaaliomaisuudella.

Lainan hinta on hinnoiteltu riskin mukaan, ei sitä aina saa lainkaan halvemmalla. Eihän suurella osalla riskirahoitettavista kasvuyrityksistä edes ole juuri mitään reaaliomaisuutta - enemmänkin joku hyvä idea, kuluja aiheuttavaa tuotekehitystä ja liisattua käyttökamaa.

[prosessi]

Alan pikkuhiljaa uskoa, että sinulla on ollut minua oikein tosi ikävä, kun jankkaaminen epäolennaisuuksista vain jatkuu ja jatkuu. Annan periksi, olit oikeassa kaikessa mitä sanoit, ja minä olin väärässä.

[Bhven]

Perussyy on isäni, joka on sitä mieltä, että tämäntyyppisessä yrityksessä omistajapohjan pitäisi olla laaja ja koostua mahdollisimman nuorista ihmisistä.

Onko omistajapohjan laajentamisella joku kiire? Sano faijallesi, että keräätte ihan rauhassa itsellenne muutaman kymppimiljoonan ennen kuin rupeatte lapioimaan ilmaista rahaa ulkopuolisille.

[prosessi]

Perussyy on isäni, joka on sitä mieltä, että tämäntyyppisessä yrityksessä omistajapohjan pitäisi olla laaja ja koostua mahdollisimman nuorista ihmisistä.

Onko omistajapohjan laajentamisella joku kiire? Sano faijallesi, että keräätte ihan rauhassa itsellenne muutaman kymppimiljoonan ennen kuin rupeatte lapioimaan ilmaista rahaa ulkopuolisille.

Isän ajatus tuossa taisi olla, että kun on näin suuruudenhullut tavoitteet, pitää taustavoimia olla riitävästi suhteessa tavoitteisiin. Useinkin silloin kun suunnitellaan suunnattuja anteja, raha ei siinä ole pääpointtina, vaan se mitä ne rahaa sijoittaneet osaavat. Kun sijoittaa johonkin rahaa, väkisinkin kiinnostaa miten sille rahalle käy, etenkin jos sijoittaa vähistään, ja silloin yritys saa rahan lisäksi kaupanpäällisiksi osaamista. Eikä osaamista ole koskaan liikaa, varsinkaan yritystoiminnan alkuvaiheessa. Eli taloudellisesti ei ole kiire, mutta tosiasia on, että jos siitä muutamasta kymppimiljoonasta lapioi vaikka kolmanneksen ulkopuolisille, toteutuu se muutama kymppimiljoona todennäköisemmin kuin jos vahtii osakkeitaan mustasukkaisesti.

[aasi]

Useinkin silloin kun suunnitellaan suunnattuja anteja, raha ei siinä ole pääpointtina, vaan se mitä ne rahaa sijoittaneet osaavat.

Kieltämättä Kitinässä on huomattava edustus kaikkien alojen erityisasiantuntijoita, joilla on vielä poikkeuksellisen paljon vapaa-aikaa.

[exsu]

[prosessi]

Useinkin silloin kun suunnitellaan suunnattuja anteja, raha ei siinä ole pääpointtina, vaan se mitä ne rahaa sijoittaneet osaavat.

Kieltämättä Kitinässä on huomattava edustus kaikkien alojen erityisasiantuntijoita, joilla on vielä poikkeuksellisen paljon vapaa-aikaa.

Tuo on totta, käytännössä ongelmaksi taitaisi lähinnä muodostua se, että miten kaiken sen erityisasiantuntijuuden saisi hyödynnettyä yhteisyrityksessä. Pitäisi melkein olla jokin omistajien piilofoorumi, jossa aina kertoisin mitä milloinkin olemme tekemässä, ja muut omistajat saisivat siellä kertoa missä kaikessa olemme väärässä. Toki tekisimme silti kuten parhaaksi katsomme, mutta hyödyntäen hyväksi havaitsemaamme kritiikkiä. Yleensähän tuollaista tsydeemiä ei voi ihan siitä syystä toteuttaa, koska liikesalaisuuksien vuotoriski olisi liian suuri, jos omistajilla ei olisi riittävän suurta summaa omaa rahaa liossa, mutta kun kyseessä on niin suuruudenhullu projekti, ettei kukaan täysjärkinen edes yrittäisi sen toteuttamista vaikka saisikin ryöstettyä osan liikesalaisuuksista, ja tärkeimmät ovat toki jo patentointiprosessia läpikäymässä, voisi sitä - ehkä - harkita. Mutta ehkä se ei ole vaivan arvoista, etenkin kun olemme jo niin pitkällä kuin olemme.

Toki jos joku kitinäläinen ihan oikeasti haluaa tietää mitä olemme tekemässä ja haluaa harkita sijoittamista, saa minuun ottaa yksityisviestitse yhteyttä. Anti on toukokuun loppupuolella ja osakkeiden myyntihinta silloin 10,- kappaleelta, eli miljonääri ei tarvitse olla lototakseen. Todennäköisyys päävoittoon on sekin ainakin vähän parempi kuin kolmessa ruudukossa lottoa!

[NuoriDaavid]

Minulla on todella vahva tunne, että WP 9:n uudistuksessa hankkiudutaan metrosta tileineen eroon. Perustelen tunnettani neekeriorjuudella.

Olette väärässä. Skeumorphismi on niin nolkytlukulaista ellei peräti ysäriä. Kuten jo eri ketjussa linkitin, omppukin on luopumassa nahkaa imitoivasta muistiosta ja kirjahyllyä imitoivasta lukuohjelmasta (oh lord..).

Start-ikonin paluuseen kyllä uskon.

[NuoriDaavid]

^Kyllä se nyt vain on niin, että tämän hetkinen muoti on pois päin skeumorfismista.

http://bits.blogs.nytimes.com/2013/04/2 ... of-design/