Päivän uutiskatsaus

[urpiainen]

http://www.hs.fi/kaupunki/a1412749268244
Varmastikin taustalla on erilaista sosiaalista problematiikkaa. Voi kuitenkin miettiä, mitä tapahtuisi, jos kymmenien valkonaamojen jengi hakkaisi kymmeniä satunnaisia tummahipiäisiä nuoria. Olisiko päivystävä desantti yhtä ymmärtäväinen. Saa nähdä, kovennetaanko tuomioita viharikos-perusteella. "Blondin" hakkaaminen kuulostaa rasistisin perustein tehdyltä rikokselta.

"Vaikka esimerkiksi Ruotsin nuorisomellakoiden kärki näyttäytyi etnisenä, oli kyse sielläkin yhteiskunnallisesta eriytymisestä." Tää on just tätä. Kun tummaihoinen paskasakki rettelöi, vika on aina yhteiskunnan. Meillä on ollut white trashia maailman sivu, mutta ei mitään tämmöisiä ilmiöitä, sen paremmin kuin Ruotsissakaan.

Voi olla, että mä olen tässä persuutuneessa ilmapiirissä vähän yliherkkä, mutta olen aistivinani, että tuossa Daven kirjoituksessa on ainakin riski tähän perikokoomuslaiseen "ymmärryksen" kahden eri merkityksen sekoittamiseen: kun tutkija ymmärtää(1) (so. selittää) sosiaalisen luokkautumisen perusteella tätä väkivaltaa, hän puhuu puhtaan ei-normatiivisessa mielessä kausaalisista tekijöistä, jotka tuppaavat johtamaan tämänkaltaisiin ilmiöihin. Hän ei ymmärrä(2) (so. hyväksy) väkivaltaa siinä mielessä, että vihjaisi tekojen olevan vähimmässäkään määrin hyväksyttäviä tai tekijöiden vastuun teoistaan olevan jotenkin laskenut. Sama saattaa päteä So Hardin käyttämään "vika"-termiin.

Edelleen, vastoin Daven vihjailuja, minusta nämä päivystävät dosentit nimenomaan käyttävät täsmälleen samaa ymmärryslogiikkaa selittäessään (ymmärtäessään) esimerkiksi persumielisten rasististen asenteiden nousua: siinäkään ei vedota persujen henkilökohtaiseen pahuuteen tai geneettisiin ominaispiirteisiin vaan samanlaisiin yhteiskunnallisiin muutoksiin. Lisäksi, en ole ihan varma, pitääkö So Hardin historiallis-empiirinen väite paikkansa: kyllä kai ennen kuin kekkosslovakia hävitti toiseuden ja luokkaerot, Suomessa on ollut ihan kotitarpeiksi luokkapohjaista väkivaltaa lähtien vaikka vuoden 1918 kekkereistä kieliryhmien välienselvittelyihin myöhemmin, ja edelleen aina jengitappeluihin 70-luvulle asti, jolloin vielä oli Helsingissä alueita, jonne etelä-helsinkiläisen porvarisnuoren ei kannattanut yksin mennä.

[James Potkukelkka]

^Hyväksyn kyllä pointtisi. Ehkäpä katse pitäisi suunnata desantista tiedotusvälineisiin ja poliitikkoihin. Kun vuosia sitten Joensuussa muutama maahanmuuttaja pahoinpideltiin skinien toimesta (nyt 70 suomalaista) oli yleinen paheksunta voimakasta ad Hesarin pääkirjoitus ja poliitikot. En muista, että kukaan olisi silloin ollut kiinnostunut desantin tulkinnasta?

Nyt vallitsee korvia huumaava hiljaisuus. Ei kuulu Päivi Lipposen, ei Hesarin pääkirjoituksen paheksuntaa.

[So Hard]

Nyt vallitsee korvia huumaava hiljaisuus. Ei kuulu Päivi Lipposen, ei Hesarin pääkirjoituksen paheksuntaa.

Selittävä tekijä - sanot mitä tahansa, tulee X mokuttajatoimittajaa/poliitikkoa huutamaan rassismia, rassismia, senkin persupopulisti yök.

[urpiainen]

^ Ehkä sitten kannattaisi kommentoida ei-rasistisesti, mihin toki yleensä riittää ihan faktoissa pysyttäytyminen. Esimerkiksi nyt tässä Sinun ja Jamesin kontribuutioissa oli kaksi tulokulmaa: (i) päivystävät desantit ymmärtävät ei-kantasuomalaisten väkivaltaa eri logiikalla kuin kantasuomalaisten ongelmia ja (ii) ei-etnispohjaista nuorisomellakointia ei ole Suomessa koskaan ollut. Molemmat ovat ilmeisen epätosia väitteitä. En yhtään ymmärrä, miksi aloitatte keskustelun tuollaisilla heitoilla. Eikö olisi omienkin poliittisten päämäärienne kannalta hedelmällisempää lähteä faktoista ja todeta vaikka, että päivystävät dosentit ovat toki oikeassa sanoessaan, että taustalla on ongelmia synnyttäviä sosiaalisia rakenteita, ja silmäänpistävää on, että nyky-Suomessa näitä rakenteita syntyy niin paljon juuri epäonnistuneen maahanmuuttopolitiikan seurauksena?

[James Potkukelkka]

^Mä en oikein tiedä, mikä on mun poliittinen päämäärä

[urpiainen]

^Ei mitenkään liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta mitä vallan kolmijako-oppi sanoo suomalaisesta korporatiivisesta mallista, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat asioista ja hallitus ja eduskunta sitten tekevät, kuten käsketään?

Mä luulen, että se menee pikemminkin niin päin, että kolmikantaa ideologisista syistä vastustavat tyypit koettavat argumentoida, että tilanne on perustavanlaatuisesti (so. fundamentalistisesti) hyväksytyn kolmijako-opin vastainen, vaikka todellisuduessa toki kolmijako-oppi ei missään nimessä edellytä vallan osapuolilta pidättäytymistä laajemmasta keskustelusta yhteiskunnan intressiryhmien kanssa tai jopa delegaatiosta. (Ylläolevasta ei mitenkään seuraa, että kolmikannan nykyrooli olisi sen enempää Urpiaisen kuin valtio-opin teoriankaan näkökulmasta perusteltu - ainoastaan, että perustelluudesta keskustelu ei redusoidu siitä kinaamiseen, mitä kolmijako-opista seuraa tai ei seuraa loogisesti.)

[urpiainen]

^Mä en oikein tiedä, mikä on mun poliittinen päämäärä

Sitten sä ajat toiminnallasi jonkun muun päämääriä, sinä hyödyllinen idiootti.

[So Hard]

päivystävät desantit ymmärtävät ei-kantasuomalaisten väkivaltaa eri logiikalla kuin kantasuomalaisten ongelmia

Kantasuomalaisilla ei ole em. ongelmia. Kuten ei kantaruotsalaisillakaan. Ne halutaan silti selittää pois etnisyydestä, vaikka ..

ei-etnispohjaista nuorisomellakointia ei ole Suomessa koskaan ollut. Molemmat ovat ilmeisen epätosia väitteitä.

Hyvä on - minun vajavaisen <40 vuoden elinaikanani sinä aikana kun olen yhteiskunnan tapahtumia seurannut ei ole ollut. Historiallisessa katsannossa olen toki väärässä, koska sisällissota. Happy now?

[James Potkukelkka]

^Mä en oikein tiedä, mikä on mun poliittinen päämäärä

Sitten sä ajat toiminnallasi jonkun muun päämääriä, sinä hyödyllinen idiootti.

Oletko se sinä Vladimir Iljitš Lenin?

[So Hard]

Jäin vielä miettimään, että mihin se tyhjä kassa on alalla kuin allalla tie. No likvideettiongelmiin, lomautuksiin, irtisanomisiin ja konkursseihin. Viranomaisella, erityisesti sellaisella jonka tehtävä on ehkäistä ja tutkia rikoksia, ei ole varaa mihinkään noista, eikä, toisin kuin yritysmaailmassa, optiona ole nostaa riskikapitaalia markkinoilta vaan rahoituksen raja on edelleen se budjetti. Ei ole myöskään mitenkään erityisen hyvää näyttöä siitä, että kutistuva rahantulo olisi tae toiminnan laadun parantamiselle. Laatu paranee kun on riittävät resurssit ja ajanmukaiset välineet ja menetelmät palvelun tuottamiseen.

[James Potkukelkka]

^Ei mitenkään liity alkuperäiseen aiheeseen, mutta mitä vallan kolmijako-oppi sanoo suomalaisesta korporatiivisesta mallista, jossa työmarkkinakeskusjärjestöt sopivat asioista ja hallitus ja eduskunta sitten tekevät, kuten käsketään?

Mä luulen, että se menee pikemminkin niin päin, että kolmikantaa ideologisista syistä vastustavat tyypit koettavat argumentoida, että tilanne on perustavanlaatuisesti (so. fundamentalistisesti) hyväksytyn kolmijako-opin vastainen, vaikka todellisuduessa toki kolmijako-oppi ei missään nimessä edellytä vallan osapuolilta pidättäytymistä laajemmasta keskustelusta yhteiskunnan intressiryhmien kanssa tai jopa delegaatiosta. (Ylläolevasta ei mitenkään seuraa, että kolmikannan nykyrooli olisi sen enempää Urpiaisen kuin valtio-opin teoriankaan näkökulmasta perusteltu - ainoastaan, että perustelluudesta keskustelu ei redusoidu siitä kinaamiseen, mitä kolmijako-opista seuraa tai ei seuraa loogisesti.)

Siteeraan ystävääni Deng Xiaopingia, joka tuli tunnetuksi Kiinan bridge-liiton varapuheenjohtajana. "Ei ole väriä, minkä värinen kissa on, kunhan se pyydystää hiiriä". Eli kolmikanta saattaa olla ok.

Sen etu on, että kun etujärjestöt ovat mukana päättämässä, kansalaiset (Akavalaisia lukuunottamatta) kokevat, että neuvottelutuloksilla on legitimiteetti.

[James Potkukelkka]

Jäin vielä miettimään, että mihin se tyhjä kassa on alalla kuin allalla tie. No likvideettiongelmiin, lomautuksiin, irtisanomisiin ja konkursseihin. Viranomaisella, erityisesti sellaisella jonka tehtävä on ehkäistä ja tutkia rikoksia, ei ole varaa mihinkään noista, eikä, toisin kuin yritysmaailmassa, optiona ole nostaa riskikapitaalia markkinoilta vaan rahoituksen raja on edelleen se budjetti. Ei ole myöskään mitenkään erityisen hyvää näyttöä siitä, että kutistuva rahantulo olisi tae toiminnan laadun parantamiselle. Laatu paranee kun on riittävät resurssit ja ajanmukaiset välineet ja menetelmät palvelun tuottamiseen.

Tuskin se raha on kuitenkaan mikään takuu hyvästä työstä. Ainakaan, jos työntekijä ei koe, että työpanos vaikuttaa hänen henkilökohtaiseen ansiotasoonsa.

[Niba]

Miksei ihmiset osaa enää edes puolustautua?

[So Hard]

Jäin vielä miettimään, että mihin se tyhjä kassa on alalla kuin allalla tie. No likvideettiongelmiin, lomautuksiin, irtisanomisiin ja konkursseihin. Viranomaisella, erityisesti sellaisella jonka tehtävä on ehkäistä ja tutkia rikoksia, ei ole varaa mihinkään noista, eikä, toisin kuin yritysmaailmassa, optiona ole nostaa riskikapitaalia markkinoilta vaan rahoituksen raja on edelleen se budjetti. Ei ole myöskään mitenkään erityisen hyvää näyttöä siitä, että kutistuva rahantulo olisi tae toiminnan laadun parantamiselle. Laatu paranee kun on riittävät resurssit ja ajanmukaiset välineet ja menetelmät palvelun tuottamiseen.

Tuskin se raha on kuitenkaan mikään takuu hyvästä työstä. Ainakaan, jos työntekijä ei koe, että työpanos vaikuttaa hänen henkilökohtaiseen ansiotasoonsa.

Que? Meinaat että käytettävissä olevat henkilötyövuodet ja menetelmät liittyvät tähän miten?

[James Potkukelkka]

Eikö jonkinlainen rahaperusteinen kannustin voi toimia myös organisaatiotasolla? Toki ymmärrän kyllä senkin, että jos töitä on nyt liikaa =>laatu kärsii=>leikataan budjettia/laitetaan sakkoa, niin ei se laatu siitä välttämättä paranekaan..

[Vagabondo]

Ei budjettivetoiset laitokset noin toimi. Ne käyttää kaiken mitä budjetissa on ja sitten valittaa että se on liian pieni.

Laatu paranee kun on riittävät resurssit ja ajanmukaiset välineet ja menetelmät palvelun tuottamiseen.

Mites tämä nyt pitää tulkita? Pitääkö sitä rahoitusta lisätä, leikata vai pitää ennallaan

[urpiainen]

päivystävät desantit ymmärtävät ei-kantasuomalaisten väkivaltaa eri logiikalla kuin kantasuomalaisten ongelmia

Kantasuomalaisilla ei ole em. ongelmia. Kuten ei kantaruotsalaisillakaan. Ne halutaan silti selittää pois etnisyydestä, vaikka ..

ei-etnispohjaista nuorisomellakointia ei ole Suomessa koskaan ollut. Molemmat ovat ilmeisen epätosia väitteitä.

Hyvä on - minun vajavaisen <40 vuoden elinaikanani sinä aikana kun olen yhteiskunnan tapahtumia seurannut ei ole ollut. Historiallisessa katsannossa olen toki väärässä, koska sisällissota. Happy now?

Pöh. Ja sulla on otsaa piruilla Prosessin lukutaidottomuudesta. Kirjoitin, että vastoin väitettäsi, nuorisojengien väkivaltarikollisuus on nostanut päätään Suomessa aina silloin tällöin, myös ajalla kauan ennen nykyisenkaltaista maahanmuuttoa. Koko ajan sitä on selitetty vähän samantyyppisesti yhteiskunnallisten olojen muutoksilla ja muilla rakenteellisilla seikoilla (toki selitykset ovat erilaisia, koska olot, rakenteet ja tilanteet ovat olleet erilaisia, mutta selityksen pääluonne on, contra Dave, ollut aika samansuuntainen). Tarkastelin nopealla vedolla itsenäisyyden aikaa, eli kirjoitin vuoden 1918 jutuista lähtien - olisin toki voinut aloittaa myös vaikka Pohjanmaan puukkojunkkareista paljon aiemmin. En missään nimessä pitänyt sisällissotaa ainoana tai pääargumenttina, vaan yhtenä kaukaisena ja äärimmäisenä osana samansävyisten tapahtumien kirjoa, joka on jatkunut myöhemminkin, vaikka sinä et olisi Espoon erikoistalousalueelta tätä kyennyt havaitsemaankaan.

Isolla pensselillä vetäessä voisi kai kirjoittaa, että 50-60-luvuilla maaltamuuton myötä ja modernin nuorisokulttuurin noustessa jengiytymistä (ja siihen liittyvää väkivaltaa) esiintyi huomattavasti, ja viimeisen kerran tämä kai kulminoitui 70-luvun lopulla (ja osin vielä kai 80-luvun puolellakin), kun esimerkiksi Helsingissä kaupunginosajengien välinen väkivalta eskaloitui välillä aika huomattavastikin. Päivystävät desantit selittävät tätä monella tapaa, mutta tämä yhteiskunnallisen luokkautumisen selitystematiikka on ollut koko ajan aika vahvoilla. Tämän näkee siitäkin, että jengiväkivallan hiljentyminen 80-luvun loppua kohden selitetään usein osin vetoamalla siihen, että tuolloin jengi-ikäiset alkoivat olla yhtenäisen peruskoulun ja huippuunsa viritetyn kekkosslovakialaisen, luokattoman hyvinvointivaltion kasvatteja.

Seuraavan kerran jengiväkivaltaa alkoi sitten esiintyä huomattavammissa määrin 90-luvulla somalialaistaustaisten jengien ryöstellessä Helsingissä ja skinijengien riehuessa muuallakin. Standardiselitys liikkui taas yhteiskunnallisen eriarvoistumisen kentällä, vedoten toisaalta epäonnistuneeseen kotouttamiseen ja toisaalta lama-ajan seurauksiin. Samoissa teemoissa mennään eteenpäin nytkin, kun tarkastellaan tätä uutta jengiväkivaltaa, jossa pääroolissa ovat kai ulkomaalaistaustaiset väliinputoajat ja pienemmässä roolissa kantasuomalainen syrjäytyvä nuoriso.

Mun mielestä on ihan selvää, että näistä kehityskuluista ja niihin liittyvistä standardiselityksistä voidaan vetää perusteltuja, hyvinkin kriittisiä puheenvuoroja maahanmuuttopolitiikan aiheuttamiin ongelmiin liittyen ilman, että tarvitsee horista tosiasianeutraaleja ennakkoluuloja sen enempää desanttien kaksoisstandardeista kuin siitä, että nyt yhtäkkiä pitäisi jengiväkivaltaa jotenkin erityisesti selittää etnisyyteen vedoten.

[James Potkukelkka]

Uskon, että selitys sosiaalisesta polarisaatiosta jengiytymisen taustalla pitää paikkansa. Mutta se, mihin johtopäätöksiin tämä johtaa, on ainakin minulle epäselvää.

Mahdollisia toimenpiteitä (eivät ehdotuksiani, ainoastaan esimerkkejä siitä, minkälaisia johtopäätöksiä voisi vetää):

1)Lisää vankiloita i.e. kovempia rangaistuksia
2)Gini-kertoimen pienentämistä sosiaaliturvan avulla
3)Maahanmuuton rajoittamista
4)Nuorten työllistäminen

Muita ehdotuksia?

[urpiainen]

Ykkösen vaikuttavuuteen en hirveästi usko, paitsi tietysti sikäli, että potentiaaliset rikoksenuusijat olisivat varastossa eivätkä uusimassa.

Muuten keinovalikoima vetäisi varmaan tavattoman vanhanaikaisen ja epämuodikkaan, kukkahattuisen sosiaalitanttailun suuntaan aina perheiden tukipalveluista kattavan kouluterydenhoidon kautta laajaan nuorisotyöhön.

[James Potkukelkka]

Kaikille paras ratkaisu olisi, jos talous ihmeenomaisesti lähtisi kovaan kasvuun ja kaikki revittäisiin töihin. 80-luvun lopullahan porukka revittiin kadulta raksalla lautoja kantamaan. Jos Jamal kantaisi päivät lautoja hyvällä palkalla ja illat ajaisi pillurallia bimmerillään, olisivat kaikki tyytyväisiä. Tämä on kuitenkin toiveunta.

Joo. Kyllä se paras ratkaisu varmasti on sosiaalitanttailu.

[urpiainen]

^ Konsensus. Kitinä Unga Socialisterin vaaliohjelma sai taas uuden luvun.

[So Hard]

En missään nimessä pitänyt sisällissotaa ainoana tai pääargumenttina, vaan yhtenä kaukaisena ja äärimmäisenä osana samansävyisten tapahtumien kirjoa, joka on jatkunut myöhemminkin, vaikka sinä et olisi Espoon erikoistalousalueelta tätä kyennyt havaitsemaankaan.

Täsmensin jo kantaani, että elinaikanani. Ei esim. 90-luvun lama, jolloin myös Espoon erikoistalousalueella oli todella huonossa asemassa olevaa sakkia, ollut autojenpolttoa ja joukkohakkaamista.

[So Hard]

Joo. Kyllä se paras ratkaisu varmasti on sosiaalitanttailu.

Sosiaalitanttailu ei oikein toimi. Sinne pannaan kauheasti resursseja ilman mitään tuloksia, koska kellään ei ole kokonaisvastuuta. Silti syrjäytyminen periytyy kolmannessa polvessa.

Tässä nimenomaisessa asiassa paras lääke on lopettaa humamamujen importtaus.

[James Potkukelkka]

http://www.iltasanomat.fi/kotimaa/art-1 ... nt=article

Tolvanen tai jutun tekijä on ulkona kuin tamponin naru. Tekijäthän ovat toisen polven mamuja. Ei heitä mihinkään voi karkottaa.

Edit: tarkemmin katsoen ei tätä ehdotettukaan. Ainoastaan todettiin, että se tehosi viimeksi.

[urpiainen]

En missään nimessä pitänyt sisällissotaa ainoana tai pääargumenttina, vaan yhtenä kaukaisena ja äärimmäisenä osana samansävyisten tapahtumien kirjoa, joka on jatkunut myöhemminkin, vaikka sinä et olisi Espoon erikoistalousalueelta tätä kyennyt havaitsemaankaan.

Täsmensin jo kantaani, että elinaikanani. Ei esim. 90-luvun lama, jolloin myös Espoon erikoistalousalueella oli todella huonossa asemassa olevaa sakkia, ollut autojenpolttoa ja joukkohakkaamista.

Mustan kirjani mukaan sä olet 38, eli nuo 70-80-luvun taitteen jengiväkivallat pitäisi kuulua sun elinaikasi aikaisiin tapahtumiin. En kuitenkaan näe, mihin oikeastaan pyrit. Koetatko argumentoida, että nykyistä jengiväkivaltaa ymmärrettäessä on virhe ajatella, että vanha sosiaaliselle polarisaatiolle rakentava selitysmalli pätee sikäli, että nyt polarisaatiota tapahtuu pitkälti etnisten rajalinjojen mukaan? Tämän sijaan on perinteinen polarisaatiomalli hylättävä, ja selitystä haettava näiden nykyjengiläisten etnisestä (biologisesta tai kulttuurisesta) perimästä tai ominaislaadusta?