Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
Vielä jaksaa setä SNL:n ihmemaassa. 35 tuotantokaudesta on maisteltu tasaisesti joka puolelta ja helmet alkavat erottua joukosta. Oma suosikkini alkuperäisen Aykroyd-Belushi-Newman-Radner-Morris -possen lisäksi on seasonin 12 tienoilla heilunut lineuppi (mm Dana Carvey, Kevin Nealon, Phil Hartman, Jon Lovitz jne)
Vakkariesiintyjien ja sketsien lisäksi taso vaihtelee jumalattomasti juontajienkin kohdalla. Osa tyrkkyjulkkisista on ihan onnettomia, kaikki vuorosanat luetaan cue-cardeista eikä esiintymisen luontevuudesta ole tietoakaan. Sitten hosteina on välillä päteviä ammattinäyttelijöitä kuten Alec Baldwin, Kevin Kline tai John Lithgow, jotka vetävät homman todella helpon näköisesti. Koomikkohosteista parhaiten tonttinsa klaaraa oikeastaan Steve Martin.
Toinen ihmetyksen aihe on se, miten moni sarjan castista on breikannut isosti viihdebisneksessä. Vilahtelepa vakikaartissa yllättäviäkin naamoja, kuinka moni tiesi että esim Robert Downey Jr on heilunut vakiocastissa ainakin yhden kauden?
Vakiosketseissä on paljon helmiä, eniten naurattavat old-skool -osastolta esim Eddie Murphyn "Mr Robinsons Neighbourhood" Vähän uudemmista vakio-skeistiä erityisesti "The Joe Pesci Show" ja "Celebrity Jeopardy" ovat kestosuosikkejani.
Belushin "Samurai Delicatessen" (josta tässä "Hitman" -versio)
^ Näin osan tuosta. Periaatteessa mua ottaa jopa vähän päähän nämä tällaiset ohjelmat, jossa ei ole juuri vaivauduttu tekemään valmisteluja tai käsikirjoitusta, vaan vain häröillään kameran kanssa sattumanvaraisesti ja urpot katsoo. Mahtaa vakavan ja huolellisen kulttuurin tekijöitä harmittaa. Mutta tässä homma kuitenkin toimii: Haapasalo on riittävän karismaattinen ja sympaattinen saamaan homman toimimaan. Ja kyllä se on aika venäläiseksi muuttunut vuosien varrella. Kaverin englanti on niin huonoa, että tulee varmaan huomaamattaan olleeksi jatkuvasti jopa aika epäkohtelias, mutta se ei haittaa, kun kaikissa kohtaamisissa puskee niin valtavasti läpi sellainen perivenäläinen lämpimyys ja sydämellisyys. Varmaan kaikki kohdatut tyypit pitävät heti Villestä.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
urpiainen kirjoitti:kaikissa kohtaamisissa puskee niin valtavasti läpi sellainen perivenäläinen lämpimyys ja sydämellisyys.
Itselle tulivat itä-suomalaiset mieleen, no rajahan siinä vain välissä on.
Näin se menee, sukuloimassa käydessä on aina kiva huomata, että ystävällisiä ihmisiä on vielä olemassa. Paljasjalkaisena epäystävällisenä eteläsuomalaisena korjaan tekstiäsi sen verran, että se on itäsuomalaiset, koska adjektiiveissa viivaa ei käytetä.
Steve Darnell-niminen heebo rakentelee Vegasin kupeessa sijaitsevalla pajallaan mitä häröimpiä hot rodeja voittopuolisesti klassikkokaarojen raadoista ja kaatopaikkatavarasta (voimanlähteet toki ehtaa kamaa, kromattua Hemiä ja whatnot).
Hauska ja viihdyttävä. Silmäniloa tarjoaa apumekaanikko Twiggy (kuvassa).
Tämä ON hyvä. Äijästä tulee bonuksena mieleen pari maailmankiertäjäkaveriani ja amöriikkaa "ummikon silmin" on ollut kiva katsella. Tulee jotenkin oma reissu mieleen, "ahaa, eihän tämä niin paska paikka olekaan kuin aina kuulee puhuttavan".
Katson just tätä, kymmenen minuuttia takana ekasta osasta ja vähän tylsistyttää. En ollut aiemmin koko Haapasalosta kuullutkaan, joten ihan uusi tuttavuus mulle hän. Mitä helvettiä se matkustaa taksilla, käyttäis sitä 'L-trainia, kun kerran haluaa seikkailla. Vaiks toisaalta sen käyttämisessä ei ole mitään seikkailua, kun se on niin helppo. Mutta ihan kivoij maisemia näkyy.
Jaksaskohan katella ton jakson loppuun.
Edit. katsoin loppuun asti enkä ihan nukahtanut tylsyyteen. Haapasalo on joo symppis, mutta ehkä hieman liian "tyhmä" minun makuuni.
"I've learned so much from my mistakes...
I'm thinking of making a few more."
"Gothamia" pari jaksoa katsottu, en oikein tiedä pidänkö vai en.
SNL:stä löytyi harvinaisen helmi jakso S39E19 - Andrew "Spiderman" Garfield houstaa. Menee kyllä heittämällä SNL-juontajien top20:een. Osoitti kiitettävää muuntautumiskykyä ja uskalsi oikeasti heittäytyä hommaan, eikä vaan patsastellut. Uskokaa pois, olen katsonut tätä settiä niin monta jaksoa että tiedän mistä puhun.
Jos pitäisi omia juontajasuosikkeja nostaa niin ainakin
- Steve Martin
- Alec Baldwin
- John Lithgow
(vakikastista on monikin palannut juontamaan hyvin tuloksin, mutta kun pääsääntöisesti pysytään samojen vanhojen suosikkihahmojen kierrätyksessä niin näitä on vaikea nostaa yhtä korkealle)
Comedy Centralin hulvaton mukadokumentti. Forest McNeal ottaa tv-katsojilta vastaan haasteita todellisesta elämästä. Miltä tuntuu olla kokkeliaddikti tai Batman, ottaa avioero tai vetää 15 pannaria kerralla naamaan? Miehemme ottaa siitä selvää ja ohjaa keskiluokkaisen elämänsä samalla täydelliseen syöksykierteeseen. Vuoroin hihitystä, huutonaurua ja myötähäpeää sympatian kera. Tätä jantteria ei voi olla rakastamatta.
Vanhaa settiä tämäkin, mutta uusi tuttavuus minulle. Jimmy Kimmelin (juu, se late night talk-show host nykyään) ja Adam Carollin kaikkia mahdollisia sovinistikliseitä herkullisesti irroitteleva laddie-show. Kaljaa, tissejä ja testosteronia. Toivottavasti mahdollisimman moni tiukkapipoinen kukkahattufemakko saa tästä kuukautiskramppeja - kyse kun kuitenkin on "vain" satiirista.
Iina Kuustosen alastomuus on kyllä niin hyvä markkinointikeino, että toivottavasti Iina on osannut vilauttelunsa hinnoitella. En nyt ihan ymmärrä tätä ilmiötä, mutta kaipa julkkisten tirkistely on sitten hienoa.