Autoilu 2

[Dynamo]

Vaikka kuinka hyvin kasaa, niin paskoista osista ei saa hyvää tuotetta.
Mutta huonosti kasaamalla erinomaisista osista saa paskan tuotteen.

[sivustahuutaja]

^ autoteollisuus käyttää aika paljon samoja alihankkijoita. Esim. Jenkeissä jenkkimarkkinoille suunnitellut ja kasatut toyotat käyttävät paikallisten alihankkijoiden toimittamia osia. Luultavasti nuo osat ovat lähtökohtaisesti ihan yhtä laadukkaita kuin jenkkimerkeille toimitetut osat. En usko osien selittävän paljoakaan. Jenkkitoyotat ovat luotettavampia kuin paikalliset kilpailijat.

Ylipäätään osat ovat simppeleitä ja on varsin helppoa varmistaa niiden olevan speksien mukaisia, eli laadukkaita. Auto taas on erittäin monimutkainen mekaaninen laite. Auton kasaamisosaamiseen kuuluu myös se, että osiin tehdään toimittajan kanssa pientä viilausta, jos lopputulos sen vaatii.

[Dynamo]

Alihankkija tekee/toimittaa sellaiset osat kun tilaaja pyytää. Tosin välillä lipsahtaa sekaan "sekundaa", joillain toimittajilla enempi kuin toisilla.
Spekseit vaikuttaa hintaan ja tilaaja pyrkii painamaan hinnan alas. Välillä ostohinta painaa laadun liian alas ja tämän havaitsemiseen saattaa mennä yhdestä useampaan vuotta - välillä havaitaan jo nopeastikin. Mutta paskaa on ehtinyt tuossa välissä tulemaan hihnalta ulos jo lukemattomia kappaleita (tuhansia? kymmeniätuhansia??), näin kun kyse on bulkkituotteesta kuten mm Tojota.
Esimerkikisi samalta näyttävässä liitimessä voi olla eri materiaalista valmistettu kumi(tjsp)tiiviste jos hinta on pakko painaa alas joko tilaajan tai toimittajan taholta (kumpikin haluaa maksimoida katteen). Tuo taas saattaa saada aikaan muutaman vuoden iässä häiriöitä kosteuden ja lian päästessä liittimen sisään häiritsemään sähköjutskia. Jonkun maalaisissa autoissa sähköhäiriöt ovat olleet aika yleisiä vanhemmiten. En usko tuon johtuvan vain kokoonpanoista. Ei ole Lucaksen olleut helppo karistaa mainostaan - Duke of the Darkness.
Ei tämä mulle uutta ole. Näin 20+ vuoden kokemuksella.

[So Hard]

Toki ranskalaisen alihankkijan kokoonpano voi olla paskempaa myös. Siinä missä saksalaisenkin. Laadunvalvonnan pitää ulottua koko ketjuun. Ei Porsche olisi niin varma jos sen alihankkijat eivät olisi niin varmoja.

[So Hard]

Lollasin pari kertaa kun luki tätä ranskanaudin tsekkausta.

http://www.iltasanomat.fi/autot/art-1440726391124.html

[sivustahuutaja]

Alihankkija tekee/toimittaa sellaiset osat kun tilaaja pyytää. Tosin välillä lipsahtaa sekaan "sekundaa", joillain toimittajilla enempi kuin toisilla.
Spekseit vaikuttaa hintaan ja tilaaja pyrkii painamaan hinnan alas.

Sinulla on väärä käsitys tuotannon laatuajattelusta. Tuotannon laatu tarkoittaa speksin mukaisuutta, ei speksin tasoa. Toyota nimenomaan ostaa osansa halvalla ja pitää komponentit niin simppelinä kuin mahdollista. Esim. Ikean toimitusketju on myös erittäin laadukas: kama on speksin mukaista pahvia, osat sopivat toisiinsa, eikä paketista puutu osia. Ryanair on pysyy parhaiten aikataulussa halvoista hinnoista huolimatta. Korkea tuotannon laatu alentaa kustannuksia eikä siten ole mitenkään ristiriidassa halpojen hintojen tavoittelun kanssa.

[Dynamo]

^
Puhutaan samasta asiasta, mutta ehkäpä et ymmärrä mitä tarkoitan.

[sivustahuutaja]

^ sinähän annoit nimenomaan esimerkiksi sen, että päämies painaa hintaa alas, jolloin alihankkija tinkii laadustaan? Kyllä esim. Ikea haluaa ihan laadukkaasti tuotettua kamaa, vaikka tyypillisesti haluaakin halvinta mitä toimittaja kykenee tuottamaan. Jos rahalla saisi laatua, niin ferrari olisi laadukkaasti kasattu ja luotettava.

[Dynamo]

^
Toistan edellisen kirjoittamani.

[urpiainen]

Joku bjisnes-proffa väitti tässä taannoin, että muutama vuosi sitten - no, ehkä kymmen - Mazdalla ilmeni yllättäviä laatuongelmia. Johto oli ensin ymmällään, mutta huomasi sitten varsin suuren ikäluokan kokoonpanopuolen työntekijöitä eläköityneen lähes samanaikaisesti. Mazda palkkasi ison osan näitä eläkeläisiä vielä pariksi vuodeksi takaisin siirtämään laatukulttuuria, ja ongelmat korjaantuivat.

Mä kovasti toivoisin, että ranskalaiset saisivat kestävyyden ja luotettavuuden parempaan kuntoon. Jotenkin esimerkiksi tässä ketjussa esiintyneet Kadjar ja DS5 ovat molemmat sellaisia, että noin niinku imagoperformanssillisista syistä hankkisin kumman vain paljon mieluummin kuin jonkun saksalaisen tai vastaavan. Vaikuttavat molemmat kovin mielenkiintoisilta ja tyylikkäiltä. Vaikka toki minäkin olisin toivonut, että DS olisi avannut jollain uudemmalla jutulla kuin jo pari vuotta vanhalla (vaikka toki edelleen kovasti edukseen erottuvalla) Citroënilla. Ongelmaksi vain muodostuu, että lukuisista tuulipuvuistani ja keikkalaukuistani huolimatta ideologinen uskoni (tai foliohattuni) ei ole yhtä luja kuin mestari Pertillä, enkä voi sivuuttaa kaikkia ranskiksia syrjiviä katsatustilastoja saksalaisten masinoimina valheellisina juonina ja muina salaliittoina.

[Vagabondo]

Mä olen aina välillä koittanut selittää, ettei katsastuksessa tyypillisesti havaittavat ongelmat ole yleensä kovin kalliita korjata. Myöskään sillä, että onko hylkäysprosentti 3 vai 9 ei ole kovin isoa vaikutusta läpimenevien autojen määrään. Molemmissa tapauksissa yli 90 autoa sadasta menee ensimmäisellä yrittämällä läpi.

Ero on itseasiassa niin pieni, että autojen omistajakanta saattaa jo vaikuttaa tulokseen. Autonsa itse korjaavilla tuntuu oman tuttavapiirini perusteella olevan tapana käydä tutkituttamassa auto katsastuskonttorilla ja vaihtaa sitten osia tarpeen mukaan. Alustan nivelien kuntoa on nimittäin vaihea tutkia, jos ei saa nostettua autoa ylös. Käsittääkseni monet korjausliikkeessä huollattavat sitten vaihtavat tarvittavat osat jo ennen katsastusta, jolloin auto menee ensimmäisellä kerralla läpi.

Varsinainen ongelma on kalliit moottori- vaihteisto- ja sähköremontit, mutta näistä ei oikein luotettavaa dataa löydy. Kuten ei myöskään löydy infoa ruosteongelmista, joissa on isoja merkki ja malli kohtaisia eroja.

Uusiin ja uudehkoihin autoihin en ota kantaa, kun eivät ole osaamisaluettani, mutta ainakaan yli 6v tai 150tkm vanhojen autojen osalta ei katsastustilastoilla mielestäni ole juurikaan merkitystä. Merkittävät kulut tulevat muualta. Jos tulevat.

Sanottakoon vielä, että mielestäni monet arvostetut merkit on käytettyinä Suomessa vahvasti ylihintaisia vanhan auton sisältämiin riskeihin nähden. Tämä tietenkin tekee niistä erinomaisia kohteita uusia autoja ostaville ja kertakaikkisen surkeita hankintoja käytetyn auton ostajalle oli auton luotettavuus kuinka hyvä tahansa. Käsittääkseni Toyota toimii tässä ääriesimerkkinä.

[urpiainen]

^ No joo, onhan tuo varnasti noinkin, mutta kyllä kai tiellejättämistilastot antavat vähän samansuuntaist kuvaa: http://www.turkulainen.fi/artikkeli/227 ... ten-tielle
Tosin, kun historia on loppunut ja Kitinässä on jo kaikki asiat keskusteltu, muistaakseni tähän todetaan, että ADACin tilastot ei käy, koska ovat joskus huijanneet jossain vuoden auto -äänestyksessä, tilasto ei ole suhteutettu ajokilometreihin, tielle jäädään kuitenkin melkein aina tyhjentyneen akun tai huonon tien aiheuttaman rengasrikon takia, ja saksalaiset premiumit pärjäävät näissä tilastoissa lähinnä siksi, että merkin oma tiehuoltopalvelu hakee romun huoltoon ennen kuin tieto tielle jäämisestä edes kerkeää rumentamaan tilastoja. Mut mulla on väkevänä todistuskappaleena tuo nytkin tuossa ikkunan takana ärsyttävästi hymyilevä patonki, jossa just aamulla huomasin olevan ainakin kahden lampun taas pimeänä, ilmastoinnin yskivän, takaluukun nostimien kolisevan ja helkkari lattian muovimatonkin kuluneen puhki. Mut ei se kyllä ole tielle jättänyt. Vielä.

[Vagabondo]

^ Vähän saman suuntaista joo, mutta en oikein tiedä voiko tostakaan oikein kattavaa yleistystä tehdä, koska "Mallien ja vuosimallien erot voivat olla järkyttävän suuria samankin merkin kohdalla". Lisäksi auton pysähtyminen kesken matkan on jokatapauksessa hyvin epätodennäköistä, jos se on vaan asiallisesti huollettu, niin en oikein osaa tuollekaan tilastolle antaa kovin suurta painoarvoa. Ei vaan jotenkin kohtaa omaan kokemusmaailmaan.

[So Hard]

Kyllähän siinä käytetyn hinnassa se olettama kasauksen laadusta juuri näkyy. Voihan sitä noiden olettamien vuoksi sitten saada helmiyksilön halvalla josta ei koskaan mene oikein mitään rikki ja vastaavasti vähän ajettu kallis audivolvomersu voi levitä hetikohta. Mun riskinottokyky ei kyllä riittäisi patongin ostoon.

[sivustahuutaja]

^ just noin. kyllä se tilastojen ja jälleenmyyntiarvon analyysi antaa erittäin hyvän estimaatin. jos jollain on toisenlaista faktaa, niin sitten voi esittää ne faktat. Jossittelu ei vaan auta, jos vastassa on useammat lähteen luvut.

[So Hard]

^ just noin. kyllä se tilastojen ja jälleenmyyntiarvon analyysi antaa erittäin hyvän estimaatin. jos jollain on toisenlaista faktaa, niin sitten voi esittää ne faktat. Jossittelu ei vaan auta, jos vastassa on useammat lähteen luvut.

Mua hämmentää usein ihmisten kyky tai pikemminkin kyvyttömyys vastaanottaa faktoja. Pertin siilipuolustus selittää kaikki ranskiksiä kurittavat tilastot salaliitoiksi, kun taas kaikki mikä tukee omaa, tunteella valittua kantaa hyväksytään kritiikittä faktaksi. Vähän samaa kuin appleuskovaisten "ei se ole vika, se on ominaisuus" -lähestymistapa. Ehkä tässä vielä joku päivä kykenee kehittämään tunnesiteen johonkin automerkkiin tms. ja päätyy samaan tilaan.

[elco]

Ehkä tässä vielä joku päivä kykenee kehittämään tunnesiteen johonkin automerkkiin tms. ja päätyy samaan tilaan.

Ole onnellinen, ettet aidosti pidä kepua ja renaulttia parhautena etkä näe kaikkialla niitä vaanivia salaliittoja.

[So Hard]

Ehkä tässä vielä joku päivä kykenee kehittämään tunnesiteen johonkin automerkkiin tms. ja päätyy samaan tilaan.

Ole onnellinen, ettet aidosti pidä kepua ja renaulttia parhautena etkä näe kaikkialla niitä vaanivia salaliittoja.

Totta munassa olenkin.

[James Potkukelkka]

Kokeilin pe kellottaa Teslaani. Otin muutama 0-100 kiihdytyksen niin, että kuvasin nopeusmittaria puhelimella. GPS:stä tiedän, että 100:n nopeudessa mittari näyttää 1-2 km/h liikaa.

Sitten analysoin videon ruutu ruudulta. Framerate on 30/sekunti. Kiihdytyksen alku on suht helppo päätellä videolta, koska Teslassa on kW mittari, eli nollakohdan saa siitä, kun teho ylittää nollan.

Tuosta nollasta nopeuteen 102 km/h kesti 4.5 sekuntia. Tehdas lupaa 4.4 sekuntia ja sellaisia lukemia on mitattukin. Itselläni tuplalaturi,mikä lisää painoa ja lisäksi etutavaratilassa oli kamaa.

Jos nollakohdaksi ei ottaisi tehon nousua nollan yläpuolelle vaan sen, kun auto liikahtaa, pääsisi varmaankin 4.4 sekuntiin. Käytännössä ei vain pysty videolta päättelemään, koska auto liikahtaa.

[elco]

Paljonko himmelin toimintasäde on, jos kuskilla on kunnolla bensaa (sähköä?) suonissa?

[James Potkukelkka]

Jönsteriin ajoin 421 km ilman välilatausta, mutta max. nopeus oli 110, jolla ajoin Tampereen motarin.

Kulutus kasvaa nopeuden neliöön. Saksalainen omistaja ajoi autobahnalla keskinopeudella 165 km/h ja pääsi 182 km.

[elco]

^ Eikö siihen kulutukseen vaikuta yhtään se, että (1) kaupunkiliikenteessä kiihdytetään kaksi sekuntia täysillä, jonka jälkeen (2) jarrutetaan täysillä pysähdyksiin, jonka jälkeen goto 1.

[James Potkukelkka]

^ Eikö siihen kulutukseen vaikuta yhtään se, että (1) kaupunkiliikenteessä kiihdytetään kaksi sekuntia täysillä, jonka jälkeen (2) jarrutetaan täysillä pysähdyksiin, jonka jälkeen goto 1.

Jos käyttää jarruja, niin silloin toki. Mutta Teslassa (kuten muissakin sähköautoissa) on hyvä energian talteenotto ja voimakas regeneroiva moottorijarrutus, eli normaaliajossa pystyy hyvin ajamaan koskematta jarruun. Aivan viimeinen pysähdys tehdään jarrulla.

Edellä olevasta johtuen sähköautot kuluttavat kaupunkiliikenteessä vähemmän kuin maantiellä, koska nopeus on alhaisempi.

[James Potkukelkka]

Ratakäyttöön Tesla ei sovi. Ylikuumenemisen estämiseksi varsin pian iskee tehonrajoitin. Yhden kierroksen voi päästä ilman rajoitinta (ei Nürnburgringillä ).

[elco]

^^ Aikamoista. Eli kengurusähkö akussa ei vaikuta toimintasäteeseen... Sähköhimmelin houkuttelevuus itselleni raketoi juuri katosta läpi. 0-60-0-60-0-60-0 km/h yhdeksässä sekunnissa semiruuhkaisella Mechelininkadulla eikä sähköä kulunut yhtään!