Päivän uutiskatsaus Episode II

[So Hard]

Kumman kun Suomella ei ole kiviä sulkea rajoja. Abouts kaikilla muilla on.

http://www.bbc.com/news/world-europe-35763101

[elco]

Kumman kun Suomella ei ole kiviä sulkea rajoja. Abouts kaikilla muilla on.

http://www.bbc.com/news/world-europe-35763101

Muut sulkee ja kasvu hoitaa. Ei täällä tehdä mitään muuta kuin huolehtia, että rikkaat osallistuvat talkoisiin.

[sivustahuutaja]

^ Tässä on mahdollisuus tienata. Muut eivät ymmärrä vastaanottaa tulevaisuuden osaajapotentiaalia.

Ehdotin juuri Sipilälle vastaanottokyvykyyksien superklusterin perustamista Tekesin, Sitran ja EU:n rahoittamana. Sipen mielestä idea oli loistava, kunhan kehittyvät maakunnat huomioidaan vastaanottoyliopistojen sijoittelussa.

[Gat]

Tästä Pertti varmaan saa bonerin.
Ja minäkin sattuneesta syystä komppaan. Paitsi en tuotantoeläimien asiassa. Enkä Venäjän suhteen.
Kitinäviisaat varmaan sanovat että menkööt pummit töihin.

Vittumaisuuttani kopylantaan koko jutun alle. Enhän minäkään aina jaksa linkkejä klikata.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016030 ... 1_uu.shtml

Suomalaiset maatilat kohta jo konkurssissa - "Liian monta vitsausta yhtä aikaa"

Keskiviikko 9.3.2016 klo 14.24

Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliiton MTK:n johtokunnan puheenjohtaja Juha Marttila avautuu Suomen yhdestä uhkakuvasta: suomalaisen ruoan tuotanto loppuu, jos kohta ei tehdä jotain maatalouspolitiikalle sekä Suomen että EU:n tasolla.

Arkistokuva helmikuulta 1999. Silloinkin viljelijät valtasivat Helsingin traktoreilla.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arkistokuvassa vuodelta 2013. Marttila kehottaa voimakkaasti suomalaisia päättäjiä nyt toimimaan suomalaisen ruoantuotannon puolesta.

MTK:n puheenjohtaja Juha Marttila arkistokuvassa vuodelta 2013. Marttila kehottaa voimakkaasti suomalaisia päättäjiä nyt toimimaan suomalaisen ruoantuotannon puolesta. (JOEL MAISALMI/AL)

Viljelijät ovat nyt nousemassa barrikadeille. Perjantaina he valtaavat traktoreilla Helsingin ja vaativat maatalouden talouskriisin hoitoa.

Maaseutunuoret ovat keränneet päättäjille "vitutuslistan" siitä, mitä kaikkea pitäisi korjata, jotta maatalous yhä kannattaisi. Listasta kertoi ensimmäisenä Maaseutumedia.

MTK:n johtokunnan puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan viljelijöiden yrittäjätulo on laskenut kolmessa vuodessa noin 52 prosenttia.

- Tämä on eniten koko EU:ssa. Vuonna 2013 putoaminen oli vielä pientä, vuonna 2014 syöksy kiihtyi ja sitten vuonna 2015 tuli kunnon romahdus. Viime vuonna 300 miljoonaa myyntituottoja tippui, MTK:n ensimmäinen puheenjohtaja Juha Marttila selvittää.

Hän syyttää tilanteesta sekä EU:n että Suomen harjoittamaa politiikkaa. Marttila vaatii kiivaasti muutosta tilanteeseen.

- Viljelijöiden rahat on loppu! Heidän kiusaamisensa on mennyt mahdottomiin mittasuhteisiin. Pieni virhe voi johtaa kymmenien tuhansien eurojen sakkoihin ja kaataa koko tilan, kun ruksi on jäänyt laittamatta oikeaan paikkaan sähköisessä hakemuksessa. Tämä on mielivaltaa.

Marttilalla on pitkä lista siitä, mikä on viljelijöiden nykyisen ahdingon taustalla.

- Vuosina 2014 ja 2015 Venäjän tuontikielto on vaikuttanut. Tähän lisätään EU:n maatalouspolitiikan päätökset ja Kiinan kysynnän tilapäinen notkahdus. Myös Suomen taloustilanne vaikuttaa, kun hintoja halpuutetaan ja unohdetaan ruoan korkean laadun merkitys, Marttila luettelee.

- Markkinat ovat menneet ihan sekaisin, ja tilanne on mahdoton. Kukaan ei kykene laskemaan, kuinka paljon kukin tekijä vaikuttaa. Mutta nyt on liian monta vitsausta iskenyt yhtä aikaa.

"Venäjän sanktiot purettava"

Marttila kokee silti MTK:n tulevan kuulluksi Brysselissä.

- Maatalouden ympärillä tapahtuu paljon säpinää EU-politiikassa. Mutta siihen liittyy paljon muutakin, kuten kuluttaja- ja ympäristöpolitiikkaa. Emme ole tyytyväisiä viimeisiin päätöksiin.

Marttila kritisoi eritoten EU:n Venäjä-politiikkaa.

- En ole yhtään tyytyväinen EU-komission toimiin Venäjän tilanteen ratkaisussa. Tuontitulleillaan Venäjä iski suoraan Suomeen. Tuontisanktioiden purkamiseksi on tehtävä ryhtiliike, Marttila sanoo.

- Venäjä-kriisi ei lähde siitä, että odotetaan. Pitäisi lähteä yhteisen näkemyksen etsimisessä liikkeelle pienistä asioista, kuten maataloustuotteissa tuoteryhmittäin. Vuoropuhelua voitaisiin löytää niin, että maataloustuotteiden tuontikielto olisi ratkaistavissa.

Vaatimuksia hallitukselle

Kun suomalaisten maatilojen määrä mahdollisesti vähenee tulevaisuudessa, ruoantuotanto syöksyy.

- Maatilojen konkurssien uhka on mahdollinen. Investointeja ei ainakaan tehdä. Silloin menetetään työpaikkoja myös elintarviketeollisuudesta, konepajapuolelta ja kuljetusalalta, Marttila analysoi.

- Jos mitään ei tehdä, kohta menetetään kyky tuottaa suomalaista ruokaa. Teemme hirvittävän virheen, jos tuhoamme hyvän perustan, jolle maataloutemme on rakennettu.

Marttilan mielestä viljelijät ovat nyt jääneet taka-alalle, vaikka hallitusohjelmassa on listattuna heidän etujaan ajavia tavoitteita.

- Hallituksella on ollut niin paljon muita kriisejä. Nyt viljelijöiden asia on otettava vakavasti pöydälle. Se ei ole saanut ansaitsemaansa painoarvoa, Marttila sanoo.

- Ohjelma on tehtävä yhdessä tuottajien kanssa, jotta vältämme savuavat rauniot maaseudulla. On puututtava byrokratiakysymyksiin ja ruokamarkkinoiden rakenteeseen.

Kriisitukea EU:sta

Ensi viikon maanantaina Brysselissä pidetään maatalousneuvoston kokous. Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk) on saanut MTK:lta useita ohjeita.

- Suomella on oltava vahva kanta: olemme toimittaneet sivukaupalla tarvittavia toimia. EU-päätöksiä on nyt tehtävä, vuosikaudet on jo vatuloitu, Marttila vetoaa.

- Kansainväliset kartellit ja ylilyöntiasemat kuriin. Viljelijöille kriisitukea, joka on tällä kertaa kyettävä myös saamaan Suomeen. Tuen on oltava moninkertainen edellisvuoteen verrattuna. Lisäksi meidän erityistilanteemme on otettava huomioon. Venäjän tuontisanktioiden vaikutus on Suomessa eri tasolla kuin Keski- ja Länsi-Euroopassa.

Marttilan mukaan suomalaiset viljelijät tarvitsevat nyt hätäapulainaa eurooppalaisesta reservistä.

- Luototusta tarvitaan, jotta kevään kylvöt pystytään tekemään. Puhutaan sadoista miljoonista, sillä rahat on loppu kaikilla tiloilla.

Sikatilat vaarassa

Marttila sanoo, että kymmeniä isoja tiloja on viime aikoina mennyt pakkomyyntiin.

- Tällainen kehitys uhkaa kiihtyä erityisesti sikatiloilla. Kymmeniä prosentteja tiloista ja tuotannoista kaatuu välittömästi, jos kestämätöntä tilannetta ei korjata.

Marttilan mukaan sikatilojen talous olisi suhteellisen "vähällä hoidettavissa" nykyistä paremmaksi.

- Sianlihan tuottajahintaan lisää kymmeniä senttejä kiloja kohti - ei puhuta sentään euroista. Korkeilla tuotantonormeilla ei kannata leikkiä. Meillä ei ole enää vaikutusvaltaa, miten ruokaa tuotetaan, jos se haalitaan maailmalta.

Marttila vetoaa, että suomalaisten tuotteiden hintojen polkeminen pitää lopettaa.

- Suomen tuotannon normit ovat paljon tiukemmat kuin esimerkiksi Saksassa. Viljelijät maksavat laatutekijät omasta pussistaan. Kannustan edelleen kauppoja tehostamaan toimintaansa, mutta tuottajahintoja ei voi painaa Saksan tasolle. Se tappaa suomalaisen maatalouden.

"Viljelijät väsyvät"

Marttilan mukaan yli sadalla maitotilalla Etelä-Suomessa on tällä hetkellä tiukat paikat.

- Eläinpalkkioiden saaminen uhkaa jäädä, koska sähköisessä tukihaussa on virhe. Tilanne on kamala ja yksi esimerkki byrokratian jäykkyydestä. Vilpin mahdollisuutta ei ole, koska viranomaisten rekistereistä löytyvät kyllä kaikki tiedot, Marttila kertoo.

- Olen käynyt tästä EU-komissiossa rutisemassa. Hallintohirviössä kukaan ei ota vastuuta asioista, vaikka lainsäädäntö on ihmisten tekemää, Marttila kritisoi.

- Viljelijät väsyvät byrokratiaan: on helpompi heittää hanskat tiskiin. Lisäksi maatalous on ajautunut kansainvälisten kartellien puristukseen. Keskittyneessä kaupassa on päätetty, että laadulla ei ole väliä.

Kaikista ongelmista huolimatta Marttila vielä luottaa siihen, että suomalaiset haluavat syödä kotimaista ruokaa.

- Olen vakuuttunut, että tästä vielä voidaan nousta. Ruoantuotannolle on varmat kasvumarkkinat, sillä ruoankulutus vain kasvaa lähitulevaisuudessa, Marttila toteaa.

TIINA SAARI
[email protected]

[James Potkukelkka]

^Yrittäjätoimintaan kuuluu riski.

Koko juttuhan on muuten kitinää erilaisten sosiaalitukien saamisen vaikeudesta. Jos yritystoiminta on kannattavaa, sitä ei tarvitse pyörittää sosiaalituilla.

[elco]

^ Luuletko, että suomalaisia pankkeja tuetaan enemmän kuin suomalaisia maajusseja?

[So Hard]

^ kuis? 90-luvulla tuettiin avoimesti 97 Mrd markalla, josta väitetään 60 Mrd tulleen takaisin (erotus euroina 6 Mrd). Sittemmin on siirrytty steatheimpiin metodeihin.

http://www.taloussanomat.fi/raha/2011/0 ... 111370/139

EKP laski ohjauskoron tasan nollaan tänään,

Maataloustuet ovat Suomessa 4 miljardia euroa vuodessa, kun välilliset tuet kuten tullimuurilla korotettu hintataso huomioidaan[13]. Pelkät suorat tuet EU:lta ja veronmaksajilta maanviljelylle olivat 1,9 miljardilla euroa vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna[14]. Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa.

Kuuden miljardin kertameno on hyttysen pissa MTK-Kepukuppauksen tiellä. Tässäkään ei ole varmaan perintöverokeplottelut, metsänmyyntihommelit yms. mukana.

[Gat]

^Yrittäjätoimintaan kuuluu riski.

Koko juttuhan on muuten kitinää erilaisten sosiaalitukien saamisen vaikeudesta. Jos yritystoiminta on kannattavaa, sitä ei tarvitse pyörittää sosiaalituilla.

Olen kännissä.
Erittäin tyypillinen kaupunkilaisvastaus sinulla, voisi tulla yhtä hyvin vasemmalta kuin oikealta.

Itsehän siis en ole aktiivi maanviljelijä, ei mulla ole varaa tehdä sitä työtä. Liian vähän peltoa, 50 ha ja toimivia koneita yksi vm. 1975 mallinen traktori. Vaikka koneita osaisin ajaa olen ajanut ja omistan peltomaatakin. Onhan mulla paperi viljelijän tutkinnosta vuoden amiksesta, mutta siis vain vuokraan maata.

Joten minulla ei ole tarkkaa tietoa noista aikuisten asioista. Metsätalous-maanviljely-veronkiertoneuvojani ovat sitä varten.

Mutta noin yleisesti:
Maanviljelys oli sukupolvi sitten vittu suomalaisten pääelinkeino.
Paitsi renkejä ja piikoja, myös näitä sukutiloja.
Joiden, kuten muunkin jälkeläisten hyväksi kunnon kapitalistityyliin kartutetun omaisuuden ja muidenkin sukuyritysten jatkuvuutta häiritsee railakas perintövero.

"Sosiaalitukea kannattamattomalle elinkeinolle" sanotte.
No joo ehkä niin kyllä nykyään.
Mutta ennen EUta homma vielä jotenkin skulasi. Hyvässä uskossa alettiin maanviljelijöiksi. Ei se ole heidän vikansa, että äkkiä vedetäänkin matto ja lattia alta.

Maatalous vaatii isoja investointeja konekantaan. Nykyoloissa ne hankinnat tilan ylläpitämiseksi saattavat osoittautua seuraavana vuonna kannattamattomaksi velaksi.

Maanvuokraajani naapurin isäntä jolla on omaa ja vuokrattua peltoa 150 hehtaaria, hädintuskin pärjää sillä. vaimonsa käy muualla töissä. Naapuri valittaa, miten EU-säännöt vaihtuvat vuosittain, Kaikki on epävarmaa, ei voi suunnitella pitkäjänteisesti eikä tiedä mihin investoida. Naapurini käy vuosittain kursseilla juuri muuttuvien EU-normien takia. ja silti esim. viljelysäännöt muuttuvat vaikka kesken satokauden ja tukien maksatus on myöhässä. Jos viljelijä tekee yhdenkin byrokratiavirheen, se on siinä ja tila vasaran alle. Byrokratia taas voi viivytellä kuukausia.

Maataloustukia maksetaan, koska ilman niitä maanviljely eikä varmaan karjanpitokaan EI täällä kannata. Olisi ilman tukia vain kallis harrastus. Onhan toki halvempaa ruokaa ulkomailta. Mä en niinkään innostu tuon artikkelin "kotimaisen ruuan" hehkuttamisesta. Mutta jos tukiaiset lopetetaan, pellot kasvavat pajukkoa. Viljelijät jäävät työttömiksi. Pysyvästi, eiväthän he muutakaan osaa tehdä tai oikeisiin töihin kelpaa. Myös elintarvikeketjussa konemyynnistä lannoitteisiin ja ruokatehtaisiin tulee lisää työttömyyttä.

Joten mutuna arvion, että kansantaloudellsiesti ja huoltovarmuuden takia on edullisempaa maksaa ne tukiaiset kuin vetää töpseli irti.

Mites DaveJames eiköhän sunkin ammatti ole ainakin välillisesti riippuvainen yhteiskinan subventioista? Koulutuksesi, sairaalakalusto, potilaidesi kela-korvaukset ym yhteiskunnan tuki. Niistä verovaroja siirretään ylihinnoitetulle sinulle yksityispuolen yleislääkärille. Jolle pitää mennä, kun julkinen puoli ei enää vedä säästöjen takia.

[James Potkukelkka]

Kyllähän ne höyrykoneiden tekijät, kuvaputkitehtailijat, radioputkitehtailijat, hevosten kengittäjät, radiosähköttäjät ja puhelinvaihteen hoitajatkin varmaankin ihan hyvässä uskossa yritystään pyörittivät ja ammattiaan harjoittivat, kunnes olosuhteet muuttuivat.

Vielä -70 luvulla suomessa oli esim. paljon vaateteollisuutta. Sitten se loppui.

Ei yritystoimintaa voi perustaa sille ajatukselle, että mutkun se oli ennen kannattavaa.

[Gat]

Kyllä se noin on. Paitsi teillä lekureilla ja hautaustoimistoilla

Silti kuulemani ja lukemani mukaan maataloudessa on häiritsevintä se lakien nykivyys. Ei tiedä mitä uskaltaa tehdä, kun se sääntö voi muuttua jo ensi vuonna. Harvassa muussa työssä tai yrityksessä niin. Ja "työstä" iso osa on byrokratian määräämää sääntöjen tutkimista ja raporttien täyttämistä. Jos virheen teet, niin tulot jäävät saamatta. Orimattilassa on pari junttia tehnyt itsemurhankin laitettuaan ruksin vahingossa väärään paikkaan. Tulot muutenkin laskeneet. tällä mun tilallakin eli ennen paitsi omistajaperhe, myös lukuisia renkejä ja piikoja. Sen ajan elintasolla toki. Mutta nykyään sellaiset palkolliset eivät saisi tästä palkkaa edes ruuan, vaatteiden ja iltamatiketin vertaa.

Lääkärin ammatissa ei toki sovi paljoa virheitä tehdä. Mutta maataloudessa se ei ole kyse kuolemanvaarasta potilaille. Vaan käsittämättömistä vuosittain muuttuvista EU-byrokratian oikusta. Suunnittele siinä sitten tulevaisuutta.

[sivustahuutaja]

^ Eihän tässä syömistä kyseenalaisteta, vaan sitä kannattaako ruuan tuotantoa tukea.

Kelatkaa, jos joku idiootti ehdottaisi jonkin muun hyvää kysyntää nauttivan hyödykkeen tuotannon tukemista, vaikkapa sähkön.

[Gat]

^ Eihän tässä syömistä kyseenalaisteta, vaan sitä kannattaako ruuan tuotantoa tukea..

No kun sitä ei täällä tuoteta ilman tukia. Maailmanmarkkinahinnan viljavuorien ja sikatehtaiden kanssa ei voi kilpailla.

Mitäs sitten ehdotat? Pellot pajukoiksi, ei niitä kukaan ostakaan ilman tukiaisviljelyä. Maanviljelijät ja koko se tuotantoketju traktoreista ruuantuotantoon työttömiksi ja sosiaalituelle vai henki pois?.

[So Hard]

Mitäs sitten ehdotat? Pellot pajukoiksi, ei niitä kukaan ostakaan ilman tukiaisviljelyä. Maanviljelijät ja koko se tuotantoketju traktoreista ruuantuotantoon työttömiksi ja sosiaalituelle vai henki pois?.

Onkohan se sukuvika, että ei nähdä mitään muuta optiota kuin se että asioiden täytyy sellaisenaan kuin ne juuri nyt 60-luvulla ovat, tai muuten hukka perii? Onko kaikki konekirjoittajat tapettu keskitysleireissä?

[Hans Jörgen]

Onko kaikki konekirjoittajat tapettu keskitysleireissä?

Ihan pätevä salaliittoteoria, minne muuallekaan ne on voineet kadota? Pertillä voi olla tähän(kin) jotain parempaa fiilispohjaista tietoa.

[elco]

http://www.petrisarvamaa.eu/maanviljelijan-taakka/

Tuolta kepuliskolta voisi kysyä onko kilo kansallisidentiteettiä todellakin yli sadan miljoonan arvoinen joka kuukausi.

[So Hard]

Miten se kansallisidentiteetti siitä kasvaa, että veronmaksaja subventoi venäläisen oltermannia?

[James Potkukelkka]

^ Eihän tässä syömistä kyseenalaisteta, vaan sitä kannattaako ruuan tuotantoa tukea..

No kun sitä ei täällä tuoteta ilman tukia. Maailmanmarkkinahinnan viljavuorien ja sikatehtaiden kanssa ei voi kilpailla.

Niin?

Tehdäänkö Suomessa vaatteita? Ei tehdä, kun kiinalaisen ompelijan kanssa ei voi kilpailla. Miten ongelma on ratkaistu? Suomalaiset vaatetehtailijat ovat menneet konkkaan ja vaatteet tehdään ulkomailla.

Jostain syystä tämä ei ole ongelma, vaikka vaatteitakin on pakko pitää.

[James Potkukelkka]

Onko kaikki konekirjoittajat tapettu keskitysleireissä?

Ihan pätevä salaliittoteoria, minne muuallekaan ne on voineet kadota? Pertillä voi olla tähän(kin) jotain parempaa fiilispohjaista tietoa.

Tosiaan hevosten kengittäjiä tai puhelinvaihteen hoitajiakaan ei enää näy. Kaasutettu nekin!

[James Potkukelkka]

Edelleen hyvät palstalaiset, nämä ovat harvinaisen paskoja vertaukskuvia.

Ne maanviljelivät voisi valtion varoin (tai ehkä joku eu-rakennetuki) kouluttaa lääkäreiksi ja lakimiehiksi. Tuollainen 90t uutta lääkäriä ja 10t uutta lakimiestä pistäisivät bkt:n raketoimaan jos kerran paskat analogiat ovat tapa pistää tätä etenpäin.

Miksi vaatetehtailu on paska vertaus? Vaatteita on pakko pitää.

[elco]

Muihin vertauksiin taas, ne ammatit ovat olemassa, vain teknisen kehityksen mukana kehittyneitä joksikin muuksi. Vähissä ne nauriita viljelevät torpparitkin ovat.

Eikös ihan yhtä lailla kepulainen lannan talikoiminen ole muuttunut siihen, että Krztof Przc ja Sexmore Livingstone hoitavat viljelyn ja karjankasvatuksen aivan helvetin paljon halvemmalla jossain suotuisammissa olosuhteissa ja logistiikan kehittyminen mahdollistaa tuotosten roudaamisen tänne.

[James Potkukelkka]

Edelleen hyvät palstalaiset, nämä ovat harvinaisen paskoja vertaukskuvia.

Ne maanviljelivät voisi valtion varoin (tai ehkä joku eu-rakennetuki) kouluttaa lääkäreiksi ja lakimiehiksi. Tuollainen 90t uutta lääkäriä ja 10t uutta lakimiestä pistäisivät bkt:n raketoimaan jos kerran paskat analogiat ovat tapa pistää tätä etenpäin.

Miksi vaatetehtailu on paska vertaus? Vaatteita on pakko pitää.

Uusia vaatteita ei pidä joka päivä ostaa. Vaatteitten varmuusvaraston ylläpito ei ole hankalaa, kukaan ei kriisitilanteessa voi uhata sinua keskeyttämällä t-paitojen maahantuonnin.

Muihin vertauksiin taas, ne ammatit ovat olemassa, vain teknisen kehityksen mukana kehittyneitä joksikin muuksi. Vähissä ne nauriita viljelevät torpparitkin ovat.

Jos kyseessä on pelkkä huoltovarmuuskysymys, niin olen aivan varma, että esim. parin vuoden ruokien varmuusvarastointi tulee paljon halvemmaksi pitkällä tähtäimellä.

[So Hard]

Uusia vaatteita ei pidä joka päivä ostaa. Vaatteitten varmuusvaraston ylläpito ei ole hankalaa, kukaan ei kriisitilanteessa voi uhata sinua keskeyttämällä t-paitojen maahantuonnin.

Kriisitilanteessa Suomen öljyvarastot eivät riitä maatalouden pyörittämiseen edes yhtä satokautta. Kriisitilanteella hommaa ei voi perustella.

[urpiainen]

Tämä on kyllä vähän kuin pakkoruotsi- tai maahanmuuttokeskustelu, jossa kiihottuneimpien keskustelijoiden varmuus omasta näkökulmasta (ja toisen kannan perustavanlaatuisesta hulluudesta) ohjaa argumentaatiota niin kärjistyneeseen suuntaan, että muodostuvassa debatissa on enää vaikea sympata mitään osapuolta.

Kultainen keskitie ja järjen ääni, siis toisin sanoen virallinen urpiaiskanta, on kutakuinkin seuraava: Ensinnäkin, minusta on täysin sietämätöntä, että kun meillä on keskeinen (suurin varauksin, mutta kuitenkin) tuotannonala, joka on täydellisen riippuvainen veroveroin kustannetusta tuesta, mutta toteutettu näennäisen itsenäisellä yrittäjämallilla, niin tukiaisten maksamissysteemi sitten yskii. On aivan kohtuutonta maajusseja kohtaan, että he eivät voisi suunnitella ja toteuttaa vuosirytmiin perustuvaa elinkeinoaan luottaen siihen, että tukiaiset maksetaan kuten sovittu. Symppaan traktorimarssijoita kovasti tässä asiassa ja ihmettelen niitä, jotka eivät koe samoin (toki Kitinän kepukuppauskriitikot eivät ole tälle tasolle alentuneetkaan, mutta olen ollut tätä muualla näkevinäni).

Samaan aikaan on kuitenkin selvää, että itse kepukuppaussysteemin (eikä vain viljelijöiden oikeuden luottaa sopimuksiin) puolustajien argumentaatio on aivan tasotonta. Ihmettelen, että joku Sarvamaa kehtaa kirjoittaa noin tasottoman kirjoituksen kuin tuo tännekin linkattu. Kirjoitus ei taida sisältää yhtään järkevää argumenttia, vaan typerää fiilistelyä itsemurhien ympärillä ja tyhjiä signalointeja siitä, miten iso osa kansasta ei ymmärrä, mitä maatalouden markkinataloudellistaminen merkitsisi (aivan liikaa olisi ilmeisesti odottaa Sarvamaan jakavan murustakaan siitä ymmärryksestään, että mitä se sitten muka merkitsisi). Ja kuten So Hard korostaa, Perden suosimat huoltovarmuus, kriisiomavaraisuus jne -argumentit, jos niitä voi edes argumentteina pitää, ovat sellaisenaan tyhjää propagandaa. Todellisuus, ja Suomen riippuvaisuus globaalista taloudesta, on paljon monisyisempi ilmiö kuin pelkkä ruokatuotannon sijainti. Gatin kaltevat pinnat ja yleinen mahdottomuuden hokeminen taas ovat ihan aselakikeskustelua, eli vastauksen sijaan kaipaavat ohjausta vieroitukseen.

[So Hard]

Ongelmahan ei ole toki Suomen mittainen tässäkään, vaan tukiaisia pumppaavia maita on maailma täynnä, mukaan lukien koko EU. Maataloustukien systemaattinen alasajo olisi mahdollista, jos siihen olisi halua. Siinä olisi merkittävästi järkeä, koska tällä hetkellä kehitysmaat menettävät tuloja kun kehittyneet maat subventoivat tuotantoaan ja kehittyneiden maiden veronmaksajat taas maksavat tehottomuudesta.

EU entiteettinä voisi ottaa tässä etusijaroolin, ryhtyisi ajamaan suunnitelmallisesti tukia alas, riittävin siirtymäajoin toki, ja suojata omiaan pahimmilta markkinahäiriöiltä suojatullein tai tuontirajoittein tukiaismaita vastaan ja antaa sitten markkinoiden päättää mikä on oikea kysynnän määrä ja hinta kotimaiselle ruoalle. Tämä sitten lopulta asettaisi sitten maatalousmaan hinnan sille tasolle, että normaali yritystoiminta jossa lasketaan investoinnin hinta, käyttökulut, tuotto ja otetaan vakuutukset esim. katojen varalta. Jos esim. maukkaille luomutuotteille on markkinaa kovempaankin hintaan, niin ostaja ja myyjä kyllä löytävät toisensa ilman byrokraatin ja tukiaispöhön mekanisimia.

Jonkinlaista pientä tukea jonkun kriisivalmiuden ylläpitoon voisi tietysti maksaa, mutta on täydellisen pähkähullua ylläpitää verorahoin pieniä sukutiloja jossain lapissa jossa kasvukausi on pari kuukautta.

[urpiainen]

^ Aika yleisesti hyväksytty on kai käsitys, että maatalouden vapauttaminen globaalille kilpailulle olisi tosiaan suhteellisen tehokasta kehityspolitiikkaa. Vaikea arvioida, mitä seurauksia sillä tosiasiassa olisi, jos pelkkä Suomi lähtisi ajamaan alas tukipolitiikkaansa ilman EU:n laajuista yksituumaisuutta. Globaalia vaikutusta ei toki nimeksikään, mutta mitenköhän lokaalista? Ainakin vesien tila kohenisi kohinalla.

Mutta eihän siitä tosiaan mihinkään pääse, että on tämä nykyinen maatalaouspolitiikka aika kummallinen sosialismin muoto. Nämä kansallisen tuotannon säilyttämisen tärkeyteen perustuvat argumentaatiolinjat, olivatpa hyvin perusteltuja eli ei, tukisivat aika toisennäköistä maatalousrakennetta kuin pienviljeljänostalgiaan ja vapaan ja itsenäisen talonpojan ihanteeseen (vaikka sitten muiden rahoilla) perustuvat visiot. On se näinä aikoina kuitenkin ihan ymmärrettävää, että nämä viljelijöiden jutut siitä, miten muiden tienaamia rahoja on kiiruusti ohjattava heille enemmän, tai muuten joku maatalousyrittäjä saattaa mennä konkurssiin tai joutua vaihtamaan alaa, koetaan jopa ärsyttävinä.