Homeboy65 kirjoitti:Pari pointtia vielä:
Kysymys 1:
- Kuinka yleistä on nollausjuominen 1 kerta viikossa (pe tai la) känni?
- Hyvin yleistä.
Kysymys 2:
- Pidetäänkö em. nollausjuojia yleisesti ongelmakäyttäjinä?
- Ei.
Tässä on varmasti eroja sen suhteen, keneltä kysytään ja kenen juomisesta on kyse. Tuollainen kerta viikkoon känni on mielestäni verraten "normaalia" jossain tietyssä elämäntilanteessa, esim. muutamana ensimmäisenä opiskeluvuotena juuri täysi-ikästymisen jälkeen. Työssäkäyvälle ja perheelliselle ihmiselle tuollainen tahti on jo selvästi rasite, joka todennäköisesti aiheuttaa kitkaa arkisten asioiden hoidossa.
Homien elämäntilanteessa ko. toiminta tuskin sinällään haittaisi normiarkea kohtuuttomasti, joten sen haitat rajoittuisivat yleisiin alkoholinkäyttöön liittyviin haittoihin.
Edelleen: jotenkin näissä keskusteluissa tuntuu että "Kitinäraati" yrittää jotenkin painaa minua alas (ja nostaa itsensä ylös). Kuvaan kuuluu että alkon käytöstäni kirjoitetaan silloinkin kun faktisesti en ole ottanut ( housuun paskominen, vuorokausirytmiongelmat jne.). Ja sitten puhutaan "ryyppäämisestä" jos vedän jäljellejääneet kaksi keskaria tuulensuojaan tai juon yhden tuopin terassilla tms.
Tähän liittyy nyt oletus siitä, että Kitinäläiset yleisesti pitäisivät alkoholisteja jotenkin kakkosluokan kansalaisena, ja että tämän jankkaamisen tarkoitus on todistaa, että Homie kuuluu sinne kakkosluokkaan. Mä ymmärrän tämän niin, että Kitinässä on toivottu sinun havaitsevan, että sinun tapasi käyttää alkoholia täyttää (henkisen) alkoholiriippuvuuden piirteet, ja siihen kannattaa ihan oikeasti kiinnittää itsekin huomiota. Riskit siihen, että riippuvuus muuttuu myös fyysiseksi, ovat olemassa, kuten meillä kaikilla. Alkoholistiksi pääsee kuka tahansa, kun riittävästi harjoittelee.
Mikä on olennaisinta? Se ei ole 1) millainen riippuvuus ja halu jollain on juoda tai 2) juoko tyyppi "sivistyneesti" viiniä aterialla vai vähemmän sivistyneesti viskiä bussissa. Olennaisinta on ne määrät ja kerrat.
Tietysti tuosta kohdasta 1 voi vetää kaikenlaisia "Kaltevan pinnan" spekulaatioita. Mutta niin kauan kuin em. spekulaatiot eivät toteudu ne eivät toteudu. Samalla lailla voidaan spekuloida että joku mietojen huumeiden "viihdekäyttäjä" voi tietysti siirtyä heroiiniin ja pian se varastaa saadakseen kamaa...kaikkea voi spekuloida.
Riippuvuus on hyvin yksilöllinen ja monitahoinen ongelma, ja määrillä ym. on sen kanssa loppupeleissä hyvin vähän tekemistä. Esimerkiksi huumeiden kohdalla voi niillä "miedoillakin" saada itsensä ihan kunnolla solmuun, jos käyttötiheys on riittävä. Erityisen isot riskit ovat silloin, kun huumausaineita tai alkoholia käytetään itsehoidollisesti esimerkiksi ahdistuksen, unettomuuden, pelkojen, kipujen, masennuksen tai muun ongelman hoitoon. Tällöin tapahtuu usein kaksi asiaa: 1) Varsinainen ongelma jää hoitamatta ja selvittämättä 2) Päihteen antama koettu tai todellinen vaste kannustaa ja motivoi käyttämään päihdettä yhä useammin.
Kuten olen täällä aikaisemminkin kirjoittanut, pidän täysin todennäköisenä, että herkkyys, ujous ja niiden ohella tai mukana kulkeva ulkopuolisuuden tunne ovat suurimmat tekijät Homien alkoholinkäytössä. Alkoholi turruttaa ahdistusta hetkeksi, helpottaa sosiaalisia kontakteja ja katkaisee niitä ahdistavia keloja, mitä päässä jyllää selvinpäin. Alkoholin käyttöön liittyy myös syyllisyyttä, johon tällä Kitinäkeskustelulla voi olla vaikutusta, joten Homie pyrkii rajaamaan ja minimoimaan käyttökertoja parhaansa mukaan. Ongelma tuleekin vastaan juuri tässä: pahan olon purkamiseen ei löydy mitään muuta toimivaa työkalua. Ennemmin tai myöhemmin tarvitaan purkuventtiiliä, ja siinä avustaa alkoholi totutun kaavan mukaan.
Ajattelen, että sinä Homie hyötyisit todella paljon siitä, että löytäisit jonkun muun tavan käsitellä ahdistusta ja pahoinvointia. Tässä kohtaa ei mielestäni ole edes välttämätöntä puuttua alkoholin käyttömääriin, vaan siihen, että olisi jotain muita tapoja helpottaa ahdistusta, ja jopa ennaltaehkäisevästi suojata itseä tietyiltä konflikteilta. Uskon, että saisit apua jo ihan tavallisesta terveyskeskuksesta, mutta myös erilaiset kriisikeskukset tai mielenterveystoimistot voivat tässä auttaa. Sulla on selvästi kapasiteettia analysoida ja sanoittaa asioita, tarvitset vaan toisen ihmisen kysymään oikeat kysymykset. Tsemppiä!
