Minun pitäisi sanoa jotain, mutta se olisi tietenkin minulta jotain narsistisen minäkeskeistä. Ja seuraavakin sanomani on perseestä kuten aina.
Lyhyesti:
Olen nähnyt ihan vierestä miltä ihmisten hidas kuihtuminen näyttää. Enoni, isäni, äitini. Minäkin.
This is the way the world ends
This is the way the world ends
This is the way the world ends
Not with a bang but a whimper.
-T.S. Eliot
Noin ihan kaikilla ellei kaadu sodassa tai jotain muuta sankarillista tai odottamattoman äkillistä.
Olen myös nähnyt ihmisen kuolevan. Äitini suorastaan käsiini elvytysyrityksestäni huolimatta, tai silloin jo kuollut.
Ja pelkäänpä ettei se kuoleminen tunnu hyvältä'. Ihan vaikka krapulani kautta. Ne ihan loppuvaiheet. Eikä kuoleman jälkeen ole mitään paitsi uskonsuunnasta riippuen ikuista kidutusta-
Tiedän myös kolmella tapauksella läheisten surun, yksinäisyyden ja suuret käytännön ongelmat kuolemantapauksen yhteydessä.
Ja surullista, että kun sinua tai viimeistään läheisiäsi ei enää ole, ei ole enää sitä maailmaakaan sellaisena kuin juuri te sen koette.
JOTEN SINNITTELE HENGISSÄ!
