Mm. Kyllähän Turussakin esim. Åbo Akademi on toiminut ihan esimerkillisesti: se on valinnut muutaman profiilialan, joille keskittää vähäisiä resurssejaan, ja onkin onnistunut näillä aloilla nousemaan lähes Helsingin yliopiston ja Aalto-yliopiston tasolle. Näillä aloilla ÅA myös on kansainvälisesti verkottunut ja houkutteleva kumppani EU-rahoitteisiin ison rahan tutkimuskonsortioihin.nokkaelain kirjoitti: ↑06.03.2019 17:32Täytyy sanoa, että olet konsistentti tuossa helsinkikeskeisyydessäsi. (Itse asun Turussa, ja nimenikin on annettu tunnetun suvun kantaisän mukaan, joka syntyi 1500-luvun Turussa, En silti kelpaa turkulaiseksi.)urpiainen kirjoitti: ↑06.03.2019 15:36 No, on tässä kuitenkin sitä, että ihan kaikkialla ei säästetä yliopistojen suorasta rahoituksesta. Oikeastaan voisi kai sanoa, että tyypillinen reaktio taloudelliseen taantumaan maailmalla oli tutkimuksen ja koulutuksen investointien vahvistaminen. Suomi oli leikkaajana vähän omilla linjoillaan.
Joka tapauksessa, kyllä selkeä trendi eurooppalaisessa yliopistorahoituksessa on, että yhä suurempi osa rahoituksesta tulee ylikansallisilta rahoittajilta (erit. EU) ja menee monikansallisille konsortioille, joissa on vahvoja yliopistotoimijoita, yrityksiä, tutkimuslaitoksia jne. Tyypillinen tapa reagoida tähän kehitykseen Euroopassa on tukea voimakkaasti yliopistojen erikoistumista siten, että johtavat yliopistot ovat profiilialoillaan eurooppalaisessa katsannossa merkittäviä toimijoita ja halutaan ilman muuta mukaan näihin suuren rahoituksen verkostoihin
Tässäkin Kepu-Suomi poikkeaa kaikista muista ja fragmentoi tutkimuksen ja opetuksen niukat resurssinsa joka niemeen, notkoon, saarelmaan siten, että mihinkään ei muodostu eurooppalaisessa mittakaavassa merkittäviä ja yhetistyöhön haluttuja voimakeskuksia. Muille maille korkeakoulupolitiikka on Eurooppa-tasoista tiedepolitiikkaa, meille kotimaista aluepolitiikkaa.
Juuri nyt rakennetaan kiireellä seuraavaa puiteohjelmaa. Siitähän piti tulla todella suuri ja mahtava, mutta Brexit saattaa vielä sotkea sitäkin.
Itse olin jollain tavalla mukana varmaankin jossain FP6:n projektissa. Enimmän aikaa kuitenkin Suomen Akatemian projekteissa; niissä tuntui saavan lisää rahotusta, jos oli hyvä perustelema^H^Hpuhumaan paskaa, ilman mitään vastuuta.
Kymmenisen vuotta sitten opetusministeriö olisi halunnut lakkauttaa pari tekniikan alan yliopistoa/yksikköä. Turun yliopiston koulutus oli tietysti tulilinjalla, koska se oli viimeksi saanut tutkinnonanto-oikeuden. Vaikka en ehkä entistä esimiestäni kaikissa asioissa arvosta, hän kuitenkin oli pystyttämässä tuota. Silloin 2008 kuitenkin menetettiin suuri osa porukasta rahapulassa ym. sekoilussa. Nyt Varsinais-Suomessa on pula alalta valmistuneista, ja on pystytetty kiireellä kaikkien alan suomalaisten yliopistojen "verkostoyliopisto".
Ei tässä minusta ole (pelkkää) Helsinki-keskeisyyttä vaan sitä, miten surkean pienen ja köyhän maan kannattaa positioitua kansainvälisessä korkeakoulukentässä: olemmeko esimerkiksi Tanskan, Ruotsin ja Hollannin kanssa mukana ykkösluokan tutkimuksessa ja sen synnyttämässä innovaatiopelissä (mikä edellyttää kansainvälisesti merkittäviä yksikköjä), vai identifioimmeko itsemme enemmän Romanian ja Intian niemimaan maiden kaltaisiin maihin, jotka kouluttavat akateemista massatyövoimaa.
Toi Turun seudun verkostoyliopistokeissi FITech on ihan hyvä esimerkki: kun Varsinais-Suomessa ilmeni meriklusterin positiivisen rakennemuutoksen synnyttämä työvoimatarve, suomalainen selkäydinreaktio oli tietysti aluepoliittinen intohimo pystyttää uusi meritekniikan DI-ohjelma Turun yliopistoon. Tyhjästä tällaisen rykäisy vaatisi tietysti hirvittäviä investointeja, ja kansainvälisesti merkittävän tason tutkimuspohjainen koulutusosaaminen olisi ehkä voitu rakentaa kymmenessä vuodessa, jolloin oltaisiin hyvin myöhässä vastaamaan akuuttiin tarpeeseen (luultavasti kansainvälisesti merkittävää tasoa ei olisi silloinkaan saavutettu, koska resurssit ovat niin pienet). Onneksi järki voitti jonkin ihmeen kautta, ja pks:n, Tampereen ja Lappeenrannan vuosikymmenien aikana rakennettu osaaminen ja yhteistyösuhteet valjastettiin myös Turun seudun käyttöön verkostoyliopistomallin kautta.