Tässä otin pienen otteen ja olen aivan mykistynyt näistä ajatuksista. Todella hienosti selostettu rakkauden ja ihastumisen olemusta. Tämämpä takia minä aina korostan tätä toisen kunnioitusta ja arvostusta, rakkaudessa. Se on todellakin olennaisin ja tärkein osa, kun puhumme oikeasta rakkaudesta. Toisille näiden asioiden tajuaminen ja niiden ymmärtäminen onnistuu hetkessä, toisille se vaatii elämän kokemusta ja ehkä epäonnistumista ekassa avioliitossa(kuten minä) kunnes tajuaa tämän tosiseikan ja toisille näiden asioiden ymmärtäminen ei onnistu koskaan ja sen takia parisuhteista ei tule mitään.EveryWoman kirjoitti: Asiaan. Ihastuminen on tunne joka saa haluamaan toisen seuraa, toisen vartaloa, hänen huomiotaan mitä tahansa hänestä. Rakkaus taas on tunne, jonka johdosta haluaa antaa toiselle kaiken mahdollisen hyvän mitä suinkin voi.
Rakkaus syntyy ja kasvaa rakastamalla. Rakkaus on tunne joka saa haluamaan toiselle hyvää, ja rakastaminen on hyvän tekemistä toiselle.
Mitä johdonmukaisemmin ja kauemmin toista kohtelee rakastavasti, sitä voimakkaammaksi ja humalluttavammaksi rakkaus häntä kohtaan kasvaa. Rakkaus ei laita ihmisiä tekemään typeryyksiä kuten ihastuminen voi tehdä - päin vastoin rakkaus selkiyttää ajatuksia ja kaikin tavoin helpottaa kahden ihmiseMitä kauemmin ja aktiivisemmin kaksi ihmistä on toisiaan rakastanut, sitä kauemmin rakkauteen liittyvä kunnioitus, arvostus ja halu rakastaa heidän välillään säilyvät vielä senkin jälkeen kun he lakkaavat olemasta tekemisissä keskenään. Rakkaus ja rakastaminen on tärkeää - ei ainoastaan parisuhteessa vaan elämässä yleensän yhdessäoloa.
? Rakkaus ?
-
- Kitisijä
- Viestit: 1488
- Liittynyt: 15.08.2005 8:37
- Paikkakunta: Etelä-Suomi
Re: ? Rakkaus ?
"Elämä syntyy hanurista - tai ainakin läheltä sitä"
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: ? Rakkaus ?
Anteeksi, että menen henkilökohtaisuuksiin, mutta.. Oletko Kityn itsepintaisin flegmaattisten provojen väsääjä, Kityn karvaimman rakkaustarinan kokenut kyynikko vai ainoastaan saalistamassa ennätyssaldoa pikkunäppärässä letkauttelussa?Hebuli kirjoitti:Rakkaus viittaa nykyiseen parisuhteeseen. Ne muut olivat pelkkiä teini-ihastuksia ja hairahduksia, kuten myös nykyinenkin on jos se joskus päättyy.
Re: ? Rakkaus ?
Se koira älähtää jne. Älä suotta hermostu jos jonkun maailmankuva ei ole yhtä lapsekas ja naiivi kuin sinulla.
-
- Kitinän uhri
- Viestit: 984
- Liittynyt: 14.08.2005 19:33
- Paikkakunta: PinkiBoxerit
Re: ? Rakkaus ?
Mielestäni rakkaus on juuri sitä, koska sitten kun ei enää tule sitä joka päiväistä ihastumis fiilistä niin rakkauskin alkaa loppumaan......Gina kirjoitti:Joo. Mä mietin tätä aluksi että se vois olla tottakin. Mutta. Parisuhteessakin sitä joskus ihastuu johonkin toiseen ihmiseen. Vaikka asialle ei luonnollisesti mitään teekkään niin kuitenkin.RAM13 kirjoitti:Ei mikään, koska rakkaus on sitä ,että olet ihastunut kokajan kyseiseen henkilöön ja se ei lopuGina kirjoitti:Mistä erottaa ihastumisen rakastumisesta?
Mä luulen että rakastuneena voi aina uudelleen ihastua rakastamaansa henkilöön. Mutta vaikka välillä onkin vähän "tasaisempaa" niin kai sitä partneriaan silloinkin rakastaa?
Runkkaaminen on tuottamista, ei saamista.
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: ? Rakkaus ?
Luet rivien välejä kehnosti. Ei minua hermostuta, ainakaan vielä - juuri siksi kuvailin oletettua provoiluasi flegmaattiseksi. Sinä sen sijaan jätit vastaamatta esittämääni asialliseen kysymykseen kommentointisi motiivista. En oikeasti tiedä yritätkö ärsyttää vai rakentaa ympärillesi defensiivistä maailmankuvaa jonkin menneisyyden tapahtuman rikkirepimänä - vai onko sinulla jotakin oikeaa asiaakin. Siksi kysyin sitä suoraan.Hebuli kirjoitti:Se koira älähtää jne. Älä suotta hermostu jos jonkun maailmankuva ei ole yhtä lapsekas ja naiivi kuin sinulla.
Pakko ei ole vastata, tietenkään.
Re: ? Rakkaus ?
Heh heh. Tutkimusten mukaan nettikeskusteluissa henkilökohtaisuuksiin meneminen on merkki hermostumisesta 99% tapauksista.EveryWoman kirjoitti:Ei minua hermostuta
Toinen heh heh. Asiallinen kysymys? Tässä samaa asiallisuustasoa edustava vastaus: "Paska ämmä."Sinä sen sijaan jätit vastaamatta esittämääni asialliseen kysymykseen kommentointisi motiivista.
Kysymystä asiallisempi vastaus: Ehkä minua osaltaan hiertää sama naiivi puppa mikä tästäkin asiasta keskustellessa tulee aina pintaan. Kaikki ovat olevinaan niin rakkauseksperttejä, ja jostakin kohtalon oikusta se on just se oma senhetkinen suhde malliesimerkki TosiRakkaudesta, ainakin niin kauan kun sen kestää.
Joo joo ja minä en tiedä oletko nykyisen suhteesi tilasta niin epävarma kun olet jyrkästi avioehtoa vastaan, ikäänkuin pelkäisit että jo pelkkä eron hypoteettinen ajatteleminenkin voi rikkoa herkät välinne.En oikeasti tiedä yritätkö ärsyttää vai rakentaa ympärillesi defensiivistä maailmankuvaa jonkin menneisyyden tapahtuman rikkirepimänä - vai onko sinulla jotakin oikeaa asiaakin. Siksi kysyin sitä suoraan.
-
- Kitisijä
- Viestit: 1000
- Liittynyt: 14.08.2005 20:56
Re: ? Rakkaus ?
Lähdettä odotellessa...Hebuli kirjoitti: Heh heh. Tutkimusten mukaan nettikeskusteluissa henkilökohtaisuuksiin meneminen on merkki hermostumisesta 99% tapauksista.
Ovela kuin orgasmi
-
- Kitisijä
- Viestit: 5729
- Liittynyt: 15.08.2005 21:45
Re: ? Rakkaus ?
Määrittele tarkoittamasi henkilökohtaisuuksiin meneminen (tutkimusläppään otan kantaa kun esität lähdeviitteitä - siihen asti käsittelen väittämää omana mielipiteenäsi, josta olen osittain samaa mieltä). Omasta mielestäni henkilökohtaisen mutta asiallisen kysymyksen esittäminen ei ole merkki hermostumisesta vaan uteliaisuudesta.Hebuli kirjoitti:Heh heh. Tutkimusten mukaan nettikeskusteluissa henkilökohtaisuuksiin meneminen on merkki hermostumisesta 99% tapauksista.EveryWoman kirjoitti:Ei minua hermostuta
Ja: tekeekö mielesi uskoa ennemmin omaan ennakkokäsitykseesi siitä miten suhtaudun tähän keskusteluun kuin siihen mitä juuri kerroin sinulle (= en ole hermostunut)? Jos niin on, mitä se kertoo sinusta (ei tarvitse vastata minulle, riittää että vastaat itsellesi)? No, jos se helpottaa oloasi, voit minun puolestani vapaasti ajatella että olen provosoitunut. Tähän yksityiskohtaan puuttuminen ei kuitenkaan peitä sitä tosiasiaa, että et ole vielä vastannut tämän ketjun aiheeseen asiallisesti ja perustellen. Kuten taisin aiemminkin sinulle sanoa, sinulla ei pitäisi olla mitään ongelmaa kommentoida täällä esitettyä jos kerran tiedät mistä puhut.
Aha. Ilmeisesti et tulkinnut kysymystäni asialliseksi. *palaa tarkistamaan kysymyksensä sanamuotoja*Toinen heh heh. Asiallinen kysymys? Tässä samaa asiallisuustasoa edustava vastaus: "Paska ämmä."Sinä sen sijaan jätit vastaamatta esittämääni asialliseen kysymykseen kommentointisi motiivista.
Ok, myönnän että olisin voinut muotoilla sanottavani rakentavamminkin. Viesti oli kuitenkin tarkoitettu asialliseksi. En ole tähän mennessä nähnyt sinulta tätä aihetta koskevaa asiatekstiä, vaan letkautuksia, joiden tarkoitus oli (ja on edelleen) minulle hämärän peitossa. Kykenin keksimään kolme vaihtoehtoa, avaan niitä tähän vähän paremmin:
* Kityn itsepintaisin flegmaattisten provojen väsääjä
Tavallaan lyhyet, kyyniset kommenttisi rakkaudesta vaikuttavat siltä että yrität niillä saada ihmisiä ärsyyntymään, mutta toisaalta ne tuntuvat usein siihen tarkoitukseen liian laimeilta ja maaliinsa osumattomilta. Eli on vaikea sanoa yritätkö tosissasi provota vai et.
* Kityn karvaimman rakkaustarinan kokenut kyynikko
Toinen vaihtoehto on se, että oikeasti uskot siihen mitä sanot. Mutta koska kommentointisi on useimmiten ohutta, perustelematonta ja ylilyöviin yleistyksiin ja kliseisiin nojaavaa, on vaikea uskoa että todella tarkoittaisit mitä sanot.
* ainoastaan saalistamassa ennätyssaldoa pikkunäppärässä letkauttelussa
Joidenkin huvina nettifoorumeilla on sekin, että aiheesta kuin aiheesta kehitetään ensimmäinen mieleen tuleva vastakkainasettelun mahdollisuus, ja sitten lauotaan siitä pikkunäppärä letkautus. Homma toimii vähän samaan tapaan kuin puznuzauttelu - halutaan jostakin syystä (ehkä vain ajankuluksi) osallistua ketjuun mutta ei haluta keskustella millään muotoa vakavasti. Tähänkään malliin sinun letkauttelusi ei aukottomasti sovi, koska olen huomannut sitä tapahtuvan vain tämän yhden aihepiirin suhteen (tai ainakin välillä joistakin asioista keskustelet myös asiallisesti).
Joka tapauksessa olen pahoillani jos tulin loukanneeksi sinua kysymyksenasettelullani.
Nyt aletaan päästä asiaan.Kysymystä asiallisempi vastaus: Ehkä minua osaltaan hiertää sama naiivi puppa mikä tästäkin asiasta keskustellessa tulee aina pintaan. Kaikki ovat olevinaan niin rakkauseksperttejä, ja jostakin kohtalon oikusta se on just se oma senhetkinen suhde malliesimerkki TosiRakkaudesta, ainakin niin kauan kun sen kestää.
1. Määrittele naiivius (edes löyhästi, jotta tiedän mitä sinä sillä tarkoitat).
2. Ovatko kaikki ihmiset, jotka puhuvat rakkaudesta samoin kuin vaikkapa minä, automaattisesti naiiveja? Eli onko olemassa ketään ei-naiivia, jonka mielipide rakkaudesta kuitenkin olisi sama?
3. Miten perustelet sen, että sinä olet oikea rakkausekspertti kun taas muut sellaisina esiintyvät eivät ole?
*kröhöm*Joo joo ja minä en tiedä oletko nykyisen suhteesi tilasta niin epävarma kun olet jyrkästi avioehtoa vastaan, ikäänkuin pelkäisit että jo pelkkä eron hypoteettinen ajatteleminenkin voi rikkoa herkät välinne.En oikeasti tiedä yritätkö ärsyttää vai rakentaa ympärillesi defensiivistä maailmankuvaa jonkin menneisyyden tapahtuman rikkirepimänä - vai onko sinulla jotakin oikeaa asiaakin. Siksi kysyin sitä suoraan.
Jotenkin minusta tuntuu, että tuollakin kommentilla yrität vain piikitellä - sen sijaan että olisit oikeasti kiinnostunut miten asia on. Sanotaan nyt kuitenkin vähintään tämä: minä en ole (enkä ole koskaan ollutkaan - ei, en edes teininä) jyrkästi avioehtoa vastaan, enkä ole niin missään väittänyt. Jos olet muodostanut tuollaisen käsityksen viimeisimmästä avioehto-threadista, käy ihmeessä lukemassa mitä minä oikeastaan siellä sanoin. Siis jos sinua oikeasti kiinnostaa tietää.
Edit: Vielä yksi pieni tarkentava kysymys. Ketkä "kaikki" sinun nähdäksesi ovat tässä ketjussa olevinaan rakkauseksperttejä?
Re: ? Rakkaus ?
saas nähdä onnistuuko mun lainaaminen. olen vähän urpo näissä.Gina kirjoitti:Sori, mä en jaksa yhdistellä, vastineet tulee kaikille erikseen.
Alle parissa viikossa? Onko siis mahdollista rakastua (ja myöskin rakastaa) ihmiseen jota ei tunne hyvin? Rakastuitko ihmiseen vai vain mielikuvaan hänestä ja rakkaus päätyi tuhoon ja hävitykseen realiteettien pikkuhiljaa alkaessa paljastua?killkill kirjoitti:Molemmat kerrat ovat päättyneet tuhoon, hulluuteen ja liekkeihin alle parissa viikossa.
alle parissa viikossa?
itsellä on kokemus tilanteesta jossa suhde syttyi ensitapaamisesta. hyvänolon tunne oli niin valtava, että muistaakseni ensimmäisen kerran erosimme 3 päivää kohtaamisemme jälkeen. siinä ei pahemmin kyselty tai mietitty, kunhan oltiin vaan.
itse muistan olleeni "rakastunut" ensimmäisestä yhteisestä aamusta asti, siitä kun heräsin tämän ihmisen vierestä. pari katsetta, hiljainen hymy ja kaikki oli selvää. tämä ei jää tähän.
suhde sujui kuin kävely pilvien päällä. kevyttä ja helppoa, mutta vailla todellisuuden tuomaa pohjaa. intohimoa, halua, tunteita ja loputonta halua tutustua tuohon ihmiseen. kyse ei ollut epärealistista haavekuvista, ihailusta tai pelkän hekuman aiheuttamista tunnekuohuista. olo vain oli niin rauhaisa, turvallinen ja hyvä. kaikki oli luontevaa ja luonnollista. kerrankin koin olevani hyväksytty ja haluttu juuri sellaisena kuin olin. ja kerrankin pystyin hyväksymään toisen ihmisen juuri sellaisena kuin hän on.
kaikki loppui muutama viikko alkamisensa jälkeen. yhtä seinään kuin se miten suhde oli alkanutkin. kerrasta poikki, ilman keskusteluja tai epäröintiä. tipuin rajummin kuin vielä koskaan aikaisemmin mistään suhteesta.
sydänsurusta, pettymuksestä ja vihasta (joka tätä kirjoittaessakin tuo kyyneleet silmiin) huolimatta edelleen koen rakastavani kyseistä ihmistä. en usko tunteen olevan "vain" ihastumista, koska en kai voisi olla ihastunut ihmiseen jota samalla vihaan?
sisälläni on tunne jossa toivon hänelle pelkkä hyvää, nautin saadessani kuunnella tarinoita hänen elämästään muiden ihmisten kautta ja mielessäni keskustelen hänen kanssaan edelleen.
rakastin ja rakastan, vaikka hullultahan se kuullostaa näin lyhyessä "kohtaamisessa". toisaalta, hiljalleen alan olla henkisesti toipunut ja pystyn näkemään muissakin ihmisissä viehättäviä piirteitä.
ehkä aika tekee tehtävänsä ja rakkautenikin hiipuu tuskansekaiseksi lämmöksi ja voin joskus hiljaa muistella tätä ihmistä ilman kyyneleitä.
p.s viddu mitä lässynlässyntilitystä. mutta ehkä tämä on osa autoterapiaani?
Re: ? Rakkaus ?
Heiii. Minullekin kävi jotain vähän tuon tyyppistä. Siitä on nyt 6 vuotta ja se helvetin kottarainen edelleenkin pistää minussa kierroksia nousemaan, niin hyvässä kuin pahassakin. Me olemme väleissä, välillä hyvissä ja välillä ei niin hyvissä mutta ei se minun päästäni katoa millään. Riesa perkele.
Re: ? Rakkaus ?
Siis tapaamisesta on 6 vuotta.Tiikeriankka kirjoitti:Heiii. Minullekin kävi jotain vähän tuon tyyppistä. Siitä on nyt 6 vuotta ja se helvetin kottarainen edelleenkin pistää minussa kierroksia nousemaan, niin hyvässä kuin pahassakin. Me olemme väleissä, välillä hyvissä ja välillä ei niin hyvissä mutta ei se minun päästäni katoa millään. Riesa perkele.
Re: ? Rakkaus ?
Mistä tietää mitä on rakkaus?Gina kirjoitti: Mistä tietää mitä on rakkaus?
Mistä tietää olevansa rakastunut?
Miten rakastumisen ja ihastumisen erottaa toisistaan?
Mitä rakkaus on?
Kauanko oikean rakkauden synty kestää?
Mitä sen syntymiseen vaaditaan?
Rakkauden alkuperä täytyy kaivaa jostakin tuolta hypotalamuksen vierestä eli aivoistamme. Genetiikastamme johtuen rakastumme erilailla ja eri ihmisiin, kun toiset ihmiset. Lapsuudestamme lähtien rakkauden "geenin" lähtökohtaista kiinnostusta vastakkaisesta sukupuolesta muokkaavat voimakkaat tai vähemmän voimmaakkaat yhteiskunnalliset "miellekokonaisuudet". Kahta eri yksilöä siivittää, jonkinlainen yhteen pyrkimys. Elämä pääsee tätä kautta jatkumaan.
Miten rakastumisen ja ihastumisen erottaa toisistaan?
Me tarvitsemme yhdentymisen. Ja yhteen törmäävien kappaleiden hioma lämpö on rakkautta. Kauempaa toisemme nähtynä koemme vain ihastusta. Syvä rakastuminen vaatii törmäyksen, jossa kahden ihmisen eri suuntaan kulkevat elämän kulkukanavat törmäävät toisiinsa ja jättävät jälkeensä viitteitä onnistuneesta törmäämisestä. Aivan kuten onnistunut hedelmöityminen äidin kohdussa...
Kauanko oikean rakkauden synty kestää?
Oikealla rakkaudelle on vaikea määrittää tarkkaa ajallistayhtälöä, sillä kuten tiedämme sääennustuksista, että huomenna saattaa joko sataa tai sitten ei sada. Pilviä pystytään seuraamaan tutkalla, mutta emme voi tietää, koska molempien kallot ovat alttiita rakastumisen kokemiselle saman aikaisena tapahtumana, jonka seurauksena syntyy tähtisumun kaltaista ihanaa tunnetilaa, jota vain valitettavan harvat saavat kokea täytenä ja mahtavana kokemuksena.
Täydessä kokemuksessa vaaditaan asioiden sulkemista pois viereltä häiritsemästä. Esim. Voimme nostaa esille toisen naisehdokkaan, joka sopisi myös loistavasti meille, kuin oma naulakin naapurin seinään. Ymmärtäköön ken pystyy ...
Mistä tietää olevansa rakastunut?
Ihastus on tuskainen ja epätoivoinen tila. Voitaisiin sanoa, että rakastuminen on lepäämistä toisen ihmisen kanssa. Yhteenkuuluvuutta ja yms. muuta sellaista poskaa, josta monet naiset paasaa. Kunnon suomalaista miestä ei moinen kiinnosta.
Mitä sen syntymiseen vaaditaan?
Tarvitaan kumppani, joka vastaa geneettisiä taipumuksia ja visuaalisia opetuksia. Vain se kohtaaminen voi synnyttää kahden välisen terveen rakkauden. Kaikenlaisia mielikuvituksen omaavia ihmisiä tietysti on olemassa
Mitä rakkaus on?
Materialistisella aikaudella rakkautta voidaan verrata leipään. Toista kohtaan sitä tuntee ja haluaa jakaa ja toista kohtaan ei. Ihmisen ulkoiseen olemukseen rakastumme sekä sisäiseen ulosteeseen. Savea ulkoa ja sylttyä sisältä. Sylttyä eli ei toiminnallista yhden suuntaisuutta monessakaan asiassa. Noh, kertoohan ihmisen käytöskin sen, että pää ei huuda periaatteessa suoraa "viivaa". Kaiken ihmeellisyyden keskellä, joka tuntuu välillä käsittämättömän yksinkertaiselta ja myöhemmin ehkä taas ihmeelliseltä. Riippuen millä fiiliksellä elelee elämäänsä.
Re: ? Rakkaus ?
Jumalauta slam, sä kirjoitit just tämän ketjun parhaan vastineen.slam kirjoitti: Me tarvitsemme yhdentymisen. Ja yhteen törmäävien kappaleiden hioma lämpö on rakkautta. Kauempaa toisemme nähtynä koemme vain ihastusta. Syvä rakastuminen vaatii törmäyksen, jossa kahden ihmisen eri suuntaan kulkevat elämän kulkukanavat törmäävät toisiinsa ja jättävät jälkeensä viitteitä onnistuneesta törmäämisestä. Aivan kuten onnistunut hedelmöityminen äidin kohdussa...
Kauanko oikean rakkauden synty kestää?
Oikealla rakkaudelle on vaikea määrittää tarkkaa ajallistayhtälöä, sillä kuten tiedämme sääennustuksista, että huomenna saattaa joko sataa tai sitten ei sada. Pilviä pystytään seuraamaan tutkalla, mutta emme voi tietää, koska molempien kallot ovat alttiita rakastumisen kokemiselle saman aikaisena tapahtumana, jonka seurauksena syntyy tähtisumun kaltaista ihanaa tunnetilaa, jota vain valitettavan harvat saavat kokea täytenä ja mahtavana kokemuksena.
Tämmöistä sen pitäisi kyllä olla. Ja olen mä pikkuhiljaa alkanut uskoa että tuo kokemus on mahdollinen myös minulle.
Sitä, olenko koskaan rakastanut... En tiedä vieläkään. Ehkä vähäsen joskus, se tunne on vaan peittynyt niin suuren vihan, pettymyksen ja katkeruuden alle etten enää saa kiinni sen muistosta.
-
- Kitisijä
- Viestit: 4593
- Liittynyt: 16.08.2005 15:25
- Paikkakunta: Kouvostoliitto
Re: ? Rakkaus ?
Kaveri sano että siinä on sulle sitä tunnetta kun lyön 18cm teräksen kovaa kyrpää sun sisään..varmasti on tunnetta zäp. - Jouden
Kävin katsomassa Mylwinin kuvaa, ja näyttää kyllä just siltä ettei sillä ole yhtään ystävää.
- Ann 2005
- Ann 2005