SUOMI nousuun!

[urpiainen]

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000010034948.html

PISA-tuloksissa lasku jatkuu ja ehkä jopa kiihtyy. Huono homma. Kuten sanotaan, Suomella ei oikein ole muita luonnonvaroja kuin puu ja pää, ja kohta ei pää riitä puun fiksumpaan käyttöön (millä ei ehkä sinäsä ole väliä, kun jalostusastetta ei halutakaan nostaa). Osaamistasoa tässä pitäisi nostaa, mutta pohjan laatu laskee. Eli kovasti huono uutinen.

Kitinätyyliset liberaalit epäilemättä huutavat jo pää punaisena somessa, että laskun takana on kurin puute kouluissa, epäautoritaariset opetusmenenetelmät, uusi opetusohjelma, modernit koulutilat, inkluusio, maahanmuutto, tasoryhmien puute ja mitä näitä ideologisen vihan kohteita nyt on. Ilmeisesti kyseessä on oikeasti kuitenkin paljon laajempi ilmiö länsimaissa, joka ei selity määräänsä enempää Suomen kansallisilla ratkaisuilla. Joku kasvatustieteen tilastoniilo esitti, että oppimistulosten laskukäyrä on kääntäen verrannollinen lasten someajan kasvukäyrään (ja siitä seuraavaan keskittymiskyvyn ja lukutaidon laskuun), mutta en ole tarkastanut tätä.

Edit. Se kyllä nauratti, että ministeri ihan itse twiittasi tämän:

[James Potkukelkka]

^Aiemmin Suomi on paras. Nyt keskitasoa. Ei tätä
voi miksikään yleismaailmalliseksi ongelmaksi selittää. Tässä on jotain suomispesifiä.

[sivustahuutaja]

^
On ollut tämmöiset kriisiajat. Ja persut ovat tehneet kaikkensa kaiken tuhoamiseksi. Ja natsit.

EDIT: Urpsu heitti somen selittäväksi tekijäksi, mutta se ei toimi. Tulokset ovat laskeneet koko 2000-luvun, mutta alakoululaiset saivat älyluurin vasta jossain 2012 tienoilla aikaisintaan. Sitten muutos olikin salaman nopeaa nuorten keskuudessa. Suomessa alakoululaisille työnnettiin innokkaimmin älyluurit, joten meillä voisi näkyä jokin lasku 2015-eteenpäin, joka alkaa vasta nyt näkyä muissa länsimaissa. Älyuurien mahdollinen tuottavuuskatastrofi ei vielä voi kunnolla näkyä missään, koska ensimmäiset todelliset ruutunaamat ovat vasta menossa yliopistoon. Kansantaloudellisestihan aletaan nähdä tuloksia vasta kun pitäisi mennä työelämään.

[sivustahuutaja]

Itse näen Suomen PISA-tulosten ja koulutustason heijastelevan tasapäistävää yhteiskuntaa. Kun vanhemmat huomaavat, että saman saa vähemmälläkin, niin he ohjaavat lastensa opiskelua samalla lailla. Miksi ponnistella? Ihan hyvä numero sieltä tulee. Isä ei kato nyt jaksa kerrata tätä kemiaa enää, en mä vaan enää muista miten nää hapot ja emäkset menee. Opiskelet semmosta kivaa mikä kiinnostaa.

[James Potkukelkka]

En usko, että tuossa 2006 jälkeen on mitään erityistä tapahtunut.

[sivustahuutaja]

^
Tapahtunut missä asiassa?

Tuo kuvaaja on vain katkaistu tuohon 2006 kohtaan. Trendi on laskeva pitemmällä ajalla. Mittauksia tehdään 3 vuoden välein, joten en tuijottaisi yksittäisiä mittauspisteitä kovin tarkasti. Pesukarhujen etsiminen lukemisen 2012 montusta ei ehkä ole järkevää ajankäyttöä.

[urpiainen]

[sivustahuutaja]

^
Lapsia koulussa = 0, taso ekspertti plus plus

Meillä on tosiaan hoidettu kouluhommia ihan vaan pers(u)tuntumalla:
1. Tutustutaan useaan päiväkotiin ja valitaan paras
2. Tuetaan varhaiskasvatusta kotona ja käydään henkilökunnan kanssa aktiviista keskustelua
3. Tutustutaan useaan alakouluun ja valitaan paras. Ostetaan asunto koulun vieresta ja muutetaan sinne.
4. Tuetaan opiskelua kotona ja käydään muiden oppilaiden vanhempien ja henkilökunnan kanssa aktiivista keskustelua
5. Markkinoidaan lapselle lähistön parhaita lukioita. Työ tuottaa tulosta. Etelä-Tapiola on lähin, joten sinne on sopivan laiskaksi opetetun päästävä.
6. Markkinoidaan pikkuhiljaa yliopistokoulutusta, niitä järkeviä vaihtoehtoja siis.

[urpiainen]

Itse näen Suomen PISA-tulosten ja koulutustason heijastelevan tasapäistävää yhteiskuntaa.

Käänteisen Tuomioja-metodin Sivustahuutaja-sovelluksella tästä seuraa, että todennäköisesti asia on täsmälleen päinvastoin.

Ja kuinka ollakaan, oppimistulosten laskeva trendi on näkyvissä jostain 90-luvun lopulta, viimeistään vuosituhannen vaihteesta. 90-luvun laman jälkeen koulutuspolitiikassa tehtiin suuria muutoksia, erityisesti leikattiin resursseja ja siirrettiin ohjausta valtiolliselta keskuskomitealta alueille ja kuntiin. Universaalin tasapäistävän systeemin sijaan alettiin kannustaa niukkenevilla resursseilla innovatiiviseen erottautumiseen. Ei ole kovin hyvää seurannut.

Nykytasolla resurssit ovat kovin pienet, suomalaisessa peruskoulussa lapset saavat varmaan vain melkein puolet monien vertailumaiden opetusmäärästä, ja senkin isoissa luokissa merkkittävästi Kekkosslovakian kulta-aikoja pienemmillä tukiresursseilla. Kunnat säästävät opetuksen tukiresursseista ja laiminlyövät peruskoulua. Tarvittaisiin nopeasti tuntimäärä ylös, samoin resursointi, fokus perustaitoihin ja keskeisiin aineisiin erilaisen digiprojektitouhottamisen sijaan.

Mutta ennen muuta tarvitaan valtavaa tasapäistämistä: yksi silmille eniten hyppääviä tuloksia on se, että vielä pari vuosikymmentä sitten oppilaiden sosioekonomisen taustan yhteys oppimistuloksiin oli Suomessa kaikista maista pienimpiä. Sosiaalidemokraattinen tasapäistävä yhteiskunta huolehti todellisesta mahdollisuuksien tasa-arvosta, ei tasapäistämällä kaikkia yhtä huonoiksi, vaan luomalla aukottoman laadun pohjan, jossa kaikkien oli hyvä kasvaa potentiaalinsa huippua kohden. Nyky-Suomessa sosioekonomisen taustan yhteys oppimistuloksiin on sitten enää OECD-maiden keskitasoa, ja niin ovat kohta oppimistuloksetkin. Nyt pitäisi tasoittaa lapsiperheiden sosioekonomisia eroja ja välttää kaikin keinoin lapsiperheiden ajamista tiukalle aina lapsiperheköyhyyteen asti. En ole erityisen luottavainen Orponomicsiin tässä asiassa.

[sivustahuutaja]

^
Puhuin tasapäistämisestä enemmän tässä kontekstissa:



Tuon erottautumisen syövän allekirjoitan itsekin peruskoulun osalta ja oikeastaan lukioissakin. Peruskoulun pitäisi keskittyä perusasioihin. Erityisesti uusi ops on ihan hirveä, jos oppilasaines ja opettajat eivät ole maan huippua.

Olisi kiva nähdä lisää tietoa noista mainitsemistasi peruskoulun leikkauksista? Jokin reaaliindeksi € per oppilas?

Tämän mukaan panostus on reaalisesti viime aikoina kasvanut per oppilas:

[urpiainen]

Erityisesti uusi ops on ihan hirveä, jos oppilasaines ja opettajat eivät ole maan huippua.

Mjaa, voi olla, mutta tämä Pisa, jossa uuden opsin oppilaita ensi kertaa arvioitiin, ei kai siitä vielä kerro muuta kuin sen, että ainakaan uusi ops ei ole onnistunut katkaisemaan jo pitkään näkyneitä trendejä. Jotkut laskut olivat kyllä jyrkentyneet, mutta vaikea sanoa, onko siinä takana uusi ops, korona vai mikä.

Olisi kiva nähdä lisää tietoa noista mainitsemistasi peruskoulun leikkauksista?

Puhuin 90-luvun laman jäkeisistä leikkauksista keskeisenä tekijänä siinä, kun peruskoulun laatu kääntyi nousu-uralta laskuun. Ostin sen argumenttisi siitä, että jostain X:stä lukemani spekulaatio somen vaikutuksista ei ole se juurisyy käännökseen tässä, vaikka on jotain saattanut vauhdittaakin, koska käännös on tapahtunut paljon aiemmin. En nyt nopealla googlailulla löytänyt tilastoa asiasta, mutta google nosti kärkeen tällaisen tunnetun tiedelehden tutkimusartikkelin asiasta:

Opetusneuvos Martti Hellströmin mukaan suomalaisen peruskoulun 45 vuoden historian voi jakaa kahteen vaiheeseen: vuodesta 1972 alkaneeseen ja 1990-luvun alun lamaan paattyneeseen noin 20 vuotta kestaneeseen kultakauteen ja tuon laman jalkeisiin 25:een kituvuoteen.

- Leikkauksilla on ollut selkeästi kielteiset vaikutukset sekä oppimistuloksiin että hyvinvointiin.

1990-luvun alun lamavuosiin päättyi jakso, jossa kaikille ilmainen peruskoulu tarjosi oppilaille laadukkaan opetukset, ajantasaiset oppimateriaalit ja kattavasti tarvittavat tukipalvelut. Hellströmin mukaan laman jälkeen Suomi yhtenä ainoista maailman maista alkoi lomauttaa opettajia ja jättää muun muassa sijaisopettajat palkkaamatta. Suomalaiset koulut alkoivat kierrättää oppikirjoja resuiksi saakka.

- Jopa käsipyyhkeistä pihdattiin.

2000-luvulla säädöksiin kirjattiin oppilaille oikeuksia muun muassa eriasteiseen tukeen, mutta tarvittavaa lisärahoitusta ei saatu.

[sivustahuutaja]

^
Jaa, luulin että sinulla on jotain faktaa.

No, pitää kaivaa itse: sivu 17:
https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sAllowed=y

Menot per oppilas palautuivat 1990 tasolle vuonna 2002. Ei voittanut tämä arpa. EDIT: huomaa tasomuutos, eli taso palautui paljon nopeammin, muutamassa vuodessa.

[urpiainen]

^
Jaa, luulin että sinulla on jotain faktaa.

No, pitää kaivaa itse: sivu 17:
https://www.kuntaliitto.fi/sites/defaul ... k=dKQE5DGn

Menot per oppilas palautuivat 1990 tasolle vuonna 2002. Ei voittanut tämä arpa. EDIT: huomaa tasomuutos, eli taso palautui paljon nopeammin, muutamassa vuodessa.

Mielenkiintoista. Mä olen jotenkin tottunut tarkastelemaan koulutusinvestointia suhteessa BKT:hen, jolloin tämä väitteeni 90-luvun laman pysyvästä vaikutuksesta otetaan jotenkin ilman muuta annettuna, ks. yleissivistävän koulutuksen julkiset koulutusmenot kuviossa 9 sivulla 30: https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bit ... sAllowed=y Eikö ikäluokan koko ole kuitenkin pysynyt 1990-luvulta pääasiassa aika ennallaan siten, että vasta 2020-luvulla koulunsa aloittavat ikäluokat alkvat olla aiempaa selvästi pienempiä?

[sivustahuutaja]

^
Sori, linkki oli väärä korjasin. Tässä oikea: https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sAllowed=y

Vastaus oppilaiden määrään on sivulla 13: vuoteen 1990 asti perusopetuksen oppilaiden määrä laski voimakkaasti, sitten määrä tasaantui.

Kokonaismenot sivulla 16.

Minusta €/oppilas on hyvä mittari %/bkt rinnalla, koska silloin tulee kiinnitettyä huomiota myös demografiseen siirtymään. En ole ihan vakuuttunut, että %/bkt on tulevaisuudessa hyvä mittari pienenevien ikäluokkien takia. Toisaalta bkt kehittyy niin paskasti, että ei niillä prosenteilla niin paljon euroja kerry.

[urpiainen]

Mut mikä on lopputulos tässä kysymyksenasettelussamme? Ovatko 90-luvun laman jälkeiset leikkaukset, jotka jättivät yleissivistävän koulutuksen julkisen rahoituksen pysyvästi aiempaa selvästi alemmalle tasolle (mitattuna %/BKT), kuitenkin paras hypoteesimme selittämään samoin aikoihin tapahtunutta käännettä peruskoulun laatukehityksen suunnassa, kuten Iltalehden auktoriteettiin vedoten aiemmin esitin?

Toki asia on monimutkainen, ja varmasti on paljon vaikuttavia tekijöitä, mutta en mä tätä hypoteesia suoralta kädeltä sulkisi pois.

Ilmeisesti 90-luvulle muuten sijoittuu myös sekä kouluvalinnan ainakin osittainen vapautuminen että uusien, erikseen pyrittävien erikoisluokkien (tyyliin musiikkiluokat) nousu. Ilmeisesti jälkimmäinen on yksi vaikuttava tekjiä sekä siinä, että Suomessa vähän erikoisesti erot oppimistuloksissa ovat suurempia luokkien kuin koulujen välillä, että siinä, että vanhempien sosioekonominen asema korreloi niin vahvasti oppimistulosten kanssa. (Espoolaiset kokoomustuttuni pitävät itsestään selvänä, että heidän piireissään lapset pyrkivät aina jollekin erikoisluokalle.) Tämähän on aika vahvasti poliittista ideologiaa kutitteleva tematiikka myös.

[Bluntly]

Uppoava länsi. Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kaikki palaa uunissa. Paluuta menneeseen ei ole.

[Bhven]

[sivustahuutaja]

Mut mikä on lopputulos tässä kysymyksenasettelussamme? Ovatko 90-luvun laman jälkeiset leikkaukset, jotka jättivät yleissivistävän koulutuksen julkisen rahoituksen pysyvästi aiempaa selvästi alemmalle tasolle (mitattuna %/BKT), kuitenkin paras hypoteesimme selittämään samoin aikoihin tapahtunutta käännettä peruskoulun laatukehityksen suunnassa, kuten Iltalehden auktoriteettiin vedoten aiemmin esitin?

Mutta onko tuossa %/bkt mittarissa kovin paljon järkeä?

Olemme perusopetuksen €/oppilas vertailussa samalla tasolla kuin vaikkapa Kanada tai Hollanti ja yli OECD keskiarvon ja Uuden Seelannin.
https://www.statista.com/statistics/238 ... y-country/

Kanadan ja Hollannin pisa-tulokset olivat suomea paremmat. Uusi-Seelanti samalla tasolla.
https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bit ... esults.pdf

Paljon per oppilas käyttävät Norja ja Islanti pärjäsivät Pisassa Suomea huonommin.

Ehkä lähdetään työstämään sitä kuria parempana hypoteesina?

EDIT: Tämähän olikin helppo! Suomi on reilusti alle OECD keskiarvon kurissa. Tosin monet hyvin pärjänneet maat kärsivät myös huonosta kurista. Koska vain pohjoismainen malli kelpaa urpsulle, niin Suomi on pohjoismaista huonoin. Muissa pohjoismaissa on parempi kuri.
https://www.oecd-ilibrary.org/sites/f05 ... 05bb3ee-en

[urpiainen]

Mut mikä on lopputulos tässä kysymyksenasettelussamme? Ovatko 90-luvun laman jälkeiset leikkaukset, jotka jättivät yleissivistävän koulutuksen julkisen rahoituksen pysyvästi aiempaa selvästi alemmalle tasolle (mitattuna %/BKT), kuitenkin paras hypoteesimme selittämään samoin aikoihin tapahtunutta käännettä peruskoulun laatukehityksen suunnassa, kuten Iltalehden auktoriteettiin vedoten aiemmin esitin?

Mutta onko tuossa %/bkt mittarissa kovin paljon järkeä?

On. Kysymys siis oli, mistä johtuu 90-luvun lopulla/vuosituhannen vaihteessa kääntynyt suunta yleissivistävän opetuksen tuloksissa. Onko käännöksen aikaan tapahtunut jotain sellaisia muutoksia koulutuspolitiikassa, jotka voisivat selittää tätä käännöstä Suomessa.

Olemme nyt identifioineet kolme ehdokasta tuollaiseksi muutokseksi. Näyttäisi olevan selvää, että silloin teimme päätöksen, että jatkossa investoimme aiempaa pienemmän osuuden BKT:sta koulutukseen, ja tämä aiempaa alempi taso on säilynyt tähän päivään asti. Lisäksi samalla luovuimme täysin yhdenmukaisesta peruskoulusta kohti eriyttävämpää mallia. Ja sit sulla on vielä toi autoritäärisen kurin vähenemisen teoria. Mä pidän edelleen resursointikulmaa näistä lupaavimpana isoksi selittäjäksi, vaikka toki kaikki, ja moni muukin, saattaa olla totta ja osaltaan vaikuttamassa.

Kv-vertailu oppilasta kohden käytettävistä menoista on hankala jo siksikin (kun puhutaan oppimistuloksista), että koululla on erilaisia tehtäviä eri maissa. Tiedämme, että Suomen menoista harvaan asuttujen seutujen koulukuljetukset, kouluterveydenhoito ja kouluruokailu vievät suuren osan, eikä tällaisia elementtejä edes ole monen maan koulutusmenoissa. Ruotsi lienee vertailukelpoisin.

[sivustahuutaja]

^
Jos oletettaisiin, että tuollainen % bkt korrelaatio löytyisi, niin mikä olisi teoria sen kausaliteetista? Meinaan, jos € per oppilas ei kelpaa kausaliteetiksi, niin mikä taika bkt:hen liittyisi?

Jos tulevaisuudessa lisättäisiin % bktsta ja vähennettäisiin € per oppilas, niin sekö parantaisi tilannetta? Itselleni tuo on liian uutta matikkaa.

Jankutat autoritaarisesta kurista. Onko sinulla joku henkilökohtainen trauma aiheesta? Miksi luokkahuoneen kuri olisi juuri autoritääristä? Meillä oppilaat laativat keskenään luokan sääntöjä ja vanhemmat ehdottelevat myös. Ope on sitten vain se poliisi, joka valvoo yhteisesti sovittuja juttuja.

[So Hard]

^Aiemmin Suomi on paras. Nyt keskitasoa. Ei tätä
voi miksikään yleismaailmalliseksi ongelmaksi selittää. Tässä on jotain suomispesifiä.

No kyllähän sen nyt on nähnyt perssilmälläkin mitä haittamaahanmuutto on kouluille tehnyt.

https://www.iltalehti.fi/politiikka/a/f ... 7ed7bb36f4

[urpiainen]

Toisaalta:

[So Hard]

Toisaalta:

Joo, itsestäänselvyyksien poisselittäjiä riittää.

[Ylermi Ylihankala]

Toisaalta:

Joo, itsestäänselvyyksien poisselittäjiä riittää.

Mun on hyvin vaikea olla Laurin kanssa eri mieltä. Ylipäätään tämä palkittu asioihin erittäin hyvin perehtyvä journalisti ei kevyesti heittele mitään.

[sivustahuutaja]

Sori, linkki oli väärä korjasin. Tässä oikea: https://www.doria.fi/bitstream/handle/1 ... sAllowed=y

Sivu 46 onkin mielenkiintoinen suhteessa upriaisen väittämään. Laman aikana koulutuksen osuus bkt:sta nousi merkittävästi leikkauksista huolimatta. Ei siis voida väittää, että lamassa leikattiin koulutuksesta, jolloin % bkt:sta putosi.