Orpon hallitus 2023-

[Homeboy65]

Soininvaara kirjoittaa työttömyydestä: www.soininvaara.fi
Toivottavasti Orpo ja kumppanit lukevat em. kolumnin.

[Homeboy65]

Hallitus etsii leikkauskohteita. Tässä olisi yksi:
Suomessa tehdään valtavasti (tuloksiltaan ennalta selviä tai hyödyttömiä) nollatutkimuksia. Osalle tutkijoita apuraha on totuutta tärkeämpää.

[urpiainen]

Hallitus etsii leikkauskohteita. Tässä olisi yksi:
Suomessa tehdään valtavasti (tuloksiltaan ennalta selviä tai hyödyttömiä) nollatutkimuksia. Osalle tutkijoita apuraha on totuutta tärkeämpää.

Miten niin tehdään valtavasti tuollaisia? En usko väitettäsi alkuunkaan. Kuulostaa ymmärtämättömän urpon mölinältä koko juttusi.

Onko sulla mitään käsitystä, kuinka tavattoman kilpailtuja valtion rahoittamat apurahat ovat, ja miten tiukka tieteellinen arviointi niiden myönnössä on? Lisäksi siis melkein kaikki taloustieteilijät ovat yksimielisiä, että just tutkimusrahoitusta ei pitäisi leikata, vaan lähempänä markkinoita olevia, ja siis markkinoita vääristäviä, yritystukia.

[Homeboy65]

Homeboy viesti 12

[James Potkukelkka]

Homeboy viesti 12

JOs esittää mielipiteen, sitä pitäisi vaivautua perustelemaan.

[James Potkukelkka]

Hallitus etsii leikkauskohteita. Tässä olisi yksi:
Suomessa tehdään valtavasti (tuloksiltaan ennalta selviä tai hyödyttömiä) nollatutkimuksia. Osalle tutkijoita apuraha on totuutta tärkeämpää.

Miten niin tehdään valtavasti tuollaisia? En usko väitettäsi alkuunkaan. Kuulostaa ymmärtämättömän urpon mölinältä koko juttusi.

Onko sulla mitään käsitystä, kuinka tavattoman kilpailtuja valtion rahoittamat apurahat ovat, ja miten tiukka tieteellinen arviointi niiden myönnössä on? Lisäksi siis melkein kaikki taloustieteilijät ovat yksimielisiä, että just tutkimusrahoitusta ei pitäisi leikata, vaan lähempänä markkinoita olevia, ja siis markkinoita vääristäviä, yritystukia.

https://tiedejatutkimus.fi/fi/results/funding/83404


Tämä hanke tutkii tähän asti vähälle huomiolle akateemisessa kirjallisuudessa jäänyttä aihetta, eli kynsisalonkeja Euroopassa. Kynsisalonkiteollisuus on laajentunut merkittävästi viime vuosina muun muassa itsehoitoon liittyvän kuluttajakysynnän ja palvelusektorin kasvun siivittäminä. Kynsisalonkimarkkina koostuu pääosin pienyrityksistä, joiden omistajat ja työntekijät ovat tyypillisesti maahanmuuttajataustaisia naisia Itä-Euroopasta tai Kaakkois-Aasiasta. Yhdistellen osallistuvaa havainnointia ja työntekijöiden ja asiakkaiden haastatteluja Helsingissä ja Varsovassa videoiden, tekstien ja kuvien analyysiin hanke tutkii millaisia intiimejä suhteita luodaan ja ollaan luomatta naisten välillä kosketuksen, kauneuden ja (itse)hoidon kautta kauneusteollisuudessa. Hankkeen löydökset ruokkivat poliittisia ja kansalaisyhteiskunnan vastauksia maahanmuuttajanaisten kohtaamaan eriarvoisuuteen sekä työolosuhteisiin yhdellä huonoimmin säädellyllä työvoimasektorilla.

Myönnetty rahoitus
Daria Krivonos
Helsingin yliopisto
756 612 €

[James Potkukelkka]

Yksi 750t sinne tai tänne ei muuta tätä konkurssia mihinkään, mutta mielestäni on syytä tunnustaa, ettei kaikista tutkimushankkeista ole kansantaloudelle mitään hyötyä.

Tietenkinkin on sitten täysin eri asia pitääkö rahoittaa vain sellaisia tutkimushankkeita, jotka voivat poikia taloudellista hyötyä. Omasta mielestäni potentiaalisen taloudellisen hyödyn puute ei saa estää muuten relevantteja tutkimushankkeita.

Se, että olisi hyödyllisempää leikata lähempänä markkinoita toimivia yritystukia lienee sotaveteraaniargumentti.

[urpiainen]

Eiks me käsitelty tuo keissi jo kesällä? Kynsistudioskene on miljoonia ihmisiä koskettava, miljardien eurojen bisnes, joka on tyypillisesti maahanmuuton ja kotoutumisen kontekstissa aika suuressa yhteiskunnallisessa roolissa, ja jota on tosiaan tutkittu aika vähän. Todella hyvä tuottaa tästä lisää tietoa ja ymmärrystä. Ja koska kyseessä on vielä Suomen Akatemian rahoittama hanke, yksityiskohtainen ja pitkä tutkimussuunnitelma on vertaisarvioitu huolellisesti (mitään ei ole päätetty lyhyen, viestintään tarkoitetun tiivistelmän perusteella), ja tiedeyhteisön johtavat tutkijat (luultavasti ulkomaisista tutkimuslaitoksista) ovat eittämättä arvioineet hankkeen laadun edustavan korkeinta kansainvälistä tasoa, jolta voi odottaa merkittävää kontribuutiota tieteen eturintamaan, koska ylikilpailtua akatemiarahoitusta tälle on annettu.

Edelleen, akatemiahankkeena varsinaiset tulokset ovat jopa melkein sivuseikka siinä mielessä, että rahoittamalla korkeimman laadun tutkimussuunitelma varmistetaan, että isohko määrä jatko-opiskelijoita ja postdoc-tutkijoita pääsevät kasvamaan tutkijoiksi hankkeessa, joka on laadultaan kansainvälisesti merkittävä ja huomattava. On odotettavissa, että siinä mielessä hankkeen anti suomalaiselle tutkimusosaamiselle on hankkeen varsinaisia tuloksia merkittävämpi ja pitkäkestoisempi.

Eli sulla on nyt sitten tukena Homien ääliörykäisylle siitä, että Suomessa tehdään *valtavasti* hyödyttömiä nollatutkimuksia, yksi keissi, joka aivan ilmiselvästi ei edes tue Homien typeryyksiä. Ei, vaikka persujen populistiällöilijä, jonka oma gradu oli siis vertaileva tutkimus mytologisista johtajahahmoista erilaisissa kansalliseepoksissa, sitä lyhyen vierstintätiivistelmän perusteella koettaisi pilkatakin.

Miten maailma voi olla näin pohjattoman typerä.

[James Potkukelkka]

Eli sulla on nyt sitten tukena Homien ääliörykäisylle siitä, että Suomessa tehdään *valtavasti* hyödyttömiä nollatutkimuksia,

En tietenkään tarkoittanut (enkä niin kirjoittanutkaan), että Suomessa tehdään *valtavasti* hyödyttömiä nollatutkimuksia. Tarkoitin ainoastaan mitä kirjoitin.

Nyt sinä ehkä luit viestini pahantahtoisesti.

[urpiainen]

Se, että olisi hyödyllisempää leikata lähempänä markkinoita toimivia yritystukia lienee sotaveteraaniargumentti.

Miten niin? Meillä on Marinin hallituksen aikana parlamentaarisessa yhteisymmärryksessä säädetty t&k-rahoituslaki, joka määrää sen, minkä verran valtio aikoo t&k-toimintaa tukea. Parlamentaarinen komitea myös ohjeisti tuen suuntaamisesta: tuet ovat perusteltuja vain markkinahäiriöiden korjaamiseksi, ja on ihan yleismaailmallinen tulos, että markkinat eivät allokoi tarpeeksi resursseja markkinoista kauempana olevaan t&k-toimintaan, koska siellä ulkosvaikutukset ovat niin suuret, että yrityksen investoinnit hyödyttävät muitakin. Samasta syystä se on juuri oikea kohde julkiselle tuelle.

Nykyhallitus ei ole tätä ohjeistusta seurannut, vaan ohjaa tukitoimintaa yritysten tuotteiden kaupallistamistoimiin, jotka eivät ole oikea kohde julkiselle tuelle (koska jos yrityksen ei kannata sitä markkinaehtoisesti tehdä, niin ei sitä kannata julkisella tuellakaan tekohengittää). Tämä aprikoos on jotenkin kokoomuksen markkinakielteisen businessmyönteisyyden ytimessä: Kuten Orpo linjapuheessaan, he jotenkin oikeasti kuvittelevat, että auttavat taloutta ohjaamalla julkista tukea pois kaukana markkinoista olevasta tutkimushaihattelusta mahdollisimman lähelle yksittäisten yritysten kaupallista toimintaa, vaikka talousteorian mukaan tämä menee aivan kokonaan väärin, ja markkinamyönteinen linjaus olisi päinvastainen.

Kyse ei ole sotaveteraaniargumentista, koska ei nosteta jotain asiaan liittymätöntä toista toimintoa etusijalle, vaan paneudutaan mitä konkreettisimpaan poliittiseen kiistaan: valtion budjetissa on yksi rahapussi, mihin se käytetään tai mistä osasta sen käyttöä leikataan. Nyt hallitus toimii, ja erityisesti VM:n budjettiehdotus toimii, aika lailla typerästi.

[James Potkukelkka]

Nyt huomaan, että manikyyrihankkeen linkittäminen kommenttina Homien ja sinun ajatuksenvaihtoon ehkä voidaan tulkita niin, että tuen Homien näkökantaa.

TArkoitukseni oli vain tuoda pureskeltavaa keskusteluun.

[urpiainen]

En tietenkään tarkoittanut (enkä niin kirjoittanutkaan), että Suomessa tehdään *valtavasti* hyödyttömiä nollatutkimuksia. Tarkoitin ainoastaan mitä kirjoitin.

Nyt sinä ehkä luit viestini pahantahtoisesti.

Mitä nyt taas. Itse oikein lainasit kontribuutiosi ylle väännön siitä, että onko niitä valtavasti vai ei, ja siihen toit tuon oman turahduksesi puheenvuoroksi.

[James Potkukelkka]

En tietenkään tarkoittanut (enkä niin kirjoittanutkaan), että Suomessa tehdään *valtavasti* hyödyttömiä nollatutkimuksia. Tarkoitin ainoastaan mitä kirjoitin.

Nyt sinä ehkä luit viestini pahantahtoisesti.

Mitä nyt taas. Itse oikein lainasit kontribuutiosi ylle väännön siitä, että onko niitä valtavasti vai ei, ja siihen toit tuon oman turahduksesi puheenvuoroksi.

Pahoittelen, että ajanpuutteen (ja ehkä kirjoitustyylin) takia muotoilin viestini niin, että siitä saattoi saada tuon käsityksen.

Merkittäköön nyt kitinään selkeästi Bertrand Russellin hengessä seuraava virke:
En ole sitä mieltä, että Suomessa tehdään *valtavasti* hyödyttömiä nollatutkimuksia.

Sen sijaan olen sitä mieltä, että kaikista valtion rahoittamista tutkimushankkeista ei ole kansantaloudellista hyötyä, mutta niin ei pidä ollakaan.

[sivustahuutaja]

Eiks me käsitelty tuo keissi jo kesällä? Kynsistudioskene on miljoonia ihmisiä koskettava, miljardien eurojen bisnes, joka on tyypillisesti maahanmuuton ja kotoutumisen kontekstissa aika suuressa yhteiskunnallisessa roolissa, ja jota on tosiaan tutkittu aika vähän. Todella hyvä tuottaa tästä lisää tietoa ja ymmärrystä.

Miksi muka pitäisi tuottaa lisää tietoa verovaroin? Kynsihommat ovat vain yksi ihmiskunnan loputtomista tarpeista ja markkinat hoitavat nuo tarpeet varsin mallikkaasti, paremmin kuin kukaan tutkija tai ammattilainen kykenee ymmärtämään. Jos sitten nähdään tarpeelliseksi tutkia, niin tehdään edes sellaista tutkimusta, jonka tulokset ovat toistettavissa ja todennettavissa muiden tutkijoiden toimesta.

Kotouttaminen on täyttä paskaa. Tulijat kotoutuvat parhaiten, kun leikataan sosiaaliturva sille tasolle, että tänne kannattaa tulla vain tekemään töitä.

[urpiainen]

Yksi 750t sinne tai tänne ei muuta tätä konkurssia mihinkään, mutta mielestäni on syytä tunnustaa, ettei kaikista tutkimushankkeista ole kansantaloudelle mitään hyötyä.

Tietenkinkin on sitten täysin eri asia pitääkö rahoittaa vain sellaisia tutkimushankkeita, jotka voivat poikia taloudellista hyötyä. Omasta mielestäni potentiaalisen taloudellisen hyödyn puute ei saa estää muuten relevantteja tutkimushankkeita.

Kuten todettu, voisi ajatella, että kansantaloudellisestikin on viisasta, että tutkijankoulutus tapahtuu kontekstissa, jonka on kansainvälisesti arvioitu edustavan tiedeyhteisön korkeinta laatua ja (tieteellistä) vaikuttavuutta. Lisäksi siis TKI-ekosysteemi on aika monimutkainen, tässä puhumme siis aika pienestä osasta tutkimusrahoitusta, joka on nimenomaan tarkoitettu puhtaasti korkeimman tieteellisen laadun ja vaikuttavuuden tutkimukseen vailla kysymystä suorasta taloudellisesta hyödystä. Ajatuksena on, että tieteen ja tutkimuksen oman laadun parantamisen lisäksi tällaisesta puhtaasti uteliaisuusvetoisesta blue sky -tutkimuksesta voi nousta kokonaan uusia ideoita (joko yrityksille tai vaikka julkisen sektorin tehokkuuden parantamiseksi). Suomen akatemialla ja Business Finlandilla on sitten eri rahoitusinstrumentteja tutkimuslähtöisten ideoiden viemiseen eteenpäin lähemmäksi sovelluksia, ja niissä pitää sitten olla kumppanina ei-tutkimustahoja kuten yrityksiä tai joskus julkisen tai kolmannen sektorin toimijoita.

Ei tässä tietenkään ole takuita, että just kynsistudiokeissistä tulee joku yksiselitteisesti kansantaloutta hyödyttävä tulos. Siksikin yksityistä rahoitusta on vaikea saada näille: tulokset ovat epävarmoja, kaukana sovelluksista, ja mahdolliset hyödyt leviävät avoimesti kaikkien hyödynnettäväksi. Ei yksityinen voi tällaisia riskejä ottaa - mutta niiden potentaalinen vaikuttavuus ja uudoistuspotentiaali on kuitenkin valtava. Siksi käytämme niihin julkista rahaa, ainakin tapauksissa, joiden voi huolellisen vertaisarvioinnin kautta olettaa olevan todella laadukkaita ja (ainakin tieteellisesti) vaikuttavia.

[urpiainen]

Eiks me käsitelty tuo keissi jo kesällä? Kynsistudioskene on miljoonia ihmisiä koskettava, miljardien eurojen bisnes, joka on tyypillisesti maahanmuuton ja kotoutumisen kontekstissa aika suuressa yhteiskunnallisessa roolissa, ja jota on tosiaan tutkittu aika vähän. Todella hyvä tuottaa tästä lisää tietoa ja ymmärrystä.

Miksi muka pitäisi tuottaa lisää tietoa verovaroin? Kynsihommat ovat vain yksi ihmiskunnan loputtomista tarpeista ja markkinat hoitavat nuo tarpeet varsin mallikkaasti, paremmin kuin kukaan tutkija tai ammattilainen kykenee ymmärtämään. Jos sitten nähdään tarpeelliseksi tutkia, niin tehdään edes sellaista tutkimusta, jonka tulokset ovat toistettavissa ja todennettavissa muiden tutkijoiden toimesta.

Kotouttaminen on täyttä paskaa. Tulijat kotoutuvat parhaiten, kun leikataan sosiaaliturva sille tasolle, että tänne kannattaa tulla vain tekemään töitä.

Tästähän on nyt aika kiinnostava empiirinen, yhteiskunallinen eksperimentti lähdössä käyntiin. Trumpin uusi executive order lopettaa perinteisen, tieteen vapautta ja autonomiaa korostavan tieteellisen vertaisarvioinnin liittovaltion rahoittaman tutkimuksen päätöskriteerinä, ja korvaa sen presidentin nimittämän poliittisen arviointikomitean päätöksillä. Eli jos demokraatit eivät saa tätä hulluutta pysäytettyä hallintoelimissä, kohta jenkeissä on nippu paikallisia sivustahuutajia päättämässä, mitä tutkitaan ja mitä ei. Neuvostoliitossa tätä kokeiltiin, mutta ehkä this time is different.

[James Potkukelkka]

Kuten todettu, voisi ajatella, että kansantaloudellisestikin on viisasta, että tutkijankoulutus tapahtuu kontekstissa, jonka on kansainvälisesti arvioitu edustavan tiedeyhteisön korkeinta laatua ja (tieteellistä) vaikuttavuutta.

Edelleen, akatemiahankkeena varsinaiset tulokset ovat jopa melkein sivuseikka siinä mielessä, että rahoittamalla korkeimman laadun tutkimussuunitelma varmistetaan, että isohko määrä jatko-opiskelijoita ja postdoc-tutkijoita pääsevät kasvamaan tutkijoiksi hankkeessa, joka on laadultaan kansainvälisesti merkittävä ja huomattava. On odotettavissa, että siinä mielessä hankkeen anti suomalaiselle tutkimusosaamiselle on hankkeen varsinaisia tuloksia merkittävämpi ja pitkäkestoisempi.

Nämä ovat mielenkiintoisia näkökantoja.

[sivustahuutaja]

^
Ilmeisesti urpsun logiikka menee niin, että mitkä tahansa tutkijat ovat hyödyllisiä.

Grok: Postdoctoral researchers contribute to GDP growth primarily through R&D-driven innovation, with STEM fields having a more direct and measurable impact due to their alignment with industry and commercialization. Social sciences and humanities postdocs contribute less directly, focusing on long-term societal benefits. The number of postdocs matters less than the quality and applicability of their research, as well as the funding and infrastructure supporting their work. To maximize GDP impact, investments should prioritize fields with high economic potential and ensure research translates into practical applications. For specific data on postdoc numbers and GDP by country or field, further empirical studies would be needed, as current evidence is largely indirect or anecdotal.

Itse huolehtisin kynsiheebojen sijaan kovan tason kovan tutkimuksen toimintaedellytyksistä suomessa. Meiltä menetetään hyviä tutkijoita muualle, jossa tarjolla on parempaa infraa ja luotettavampaa rahoitusta.

[James Potkukelkka]

To maximize GDP impact

On tietysti aivan sitten oma juttunsa, halutaanko tutkimusrahoituksella tätä.

[sivustahuutaja]

^
Tietenkin halutaan? Suurempi tuottavuus / tuotanto antaa enemmän mahdollisuuksia tehdä mitä tahansa.

[James Potkukelkka]

^
Tietenkin halutaan? Suurempi tuottavuus / tuotanto antaa enemmän mahdollisuuksia tehdä mitä tahansa.

Itse en ole varma, haluammeko tutkimusrahoituksella vain maksimaalista bkt:n kasvua.

Missähän se viimeisin aiempi vääntö tästä oli? HAluaisin lainata itsenäni, jotta ei tarvitse kirjoittaa kaikkea uudestaan.

[urpiainen]

Itse huolehtisin kynsiheebojen sijaan kovan tason kovan tutkimuksen toimintaedellytyksistä suomessa. Meiltä menetetään hyviä tutkijoita muualle, jossa tarjolla on parempaa infraa ja luotettavampaa rahoitusta.

Tää kuulostaa vähän väärältä dikotomialta. TKI-rahoituksemme kohdistuu kyllä aika voimakkaasti STEM-aloille. Akatemiallakin on oma (pitkälti STEM-aloille suuntautuva) infrastruktuurirahoitus ja mitä kaikkea. Tämän rinnalla Akatemian sisällä on pidetty aika vaatimattomasti resursoitua kulttuurin ja yhteiskunnan tutkimuksen toimikuntaa, joka koettaa osaltaan huolehtia, että myös näillä aloilla suunnataan resursseja kv-tiedeyhteisön kaikkein laadukkaimmaksi ja (tieteellisesti) vaikuttavimmaksi arvioituun toimintaan, ettei meininki mene ihan parokiaaliseksi kepusteluksi. Minusta tämä on ihan viisasta, mutta toki zeitgeist liikkuu siihen suuntaan, että epäilemättä trumpin-sivustahuutajan-rydmanin linja nousee.

[James Potkukelkka]

parokiaaliseksi

opin uuden sanan

[Homeboy65]

Sen verran otan takaisin että tuo "valtavasti" oli mutu.
Lisäksi minulla on sellainen käsitys (sopii oikaista jos olen väärässä) että tieteessä ajatellaan että jos jotain ei ole tutkittu sitä pitää tutkia vaikka tulos on tutkimattakin selvää. Tyyliin onko tehtaassa meluisampaa ja likaisempaa kuin toimistossa.

[James Potkukelkka]

Itse olen sitä mieltä, että kohtuullisessa, vaatimattomassa määrin voimme tukea myös hankkeita, joista oletettavasti saatava BKT-hyöty on hyvin vähäinen tai nolla.

1900-luvun teknologiset läpimurrot (sähkö, tietotekniikka, ydinvoima) perustuivat 1800-luvun "hyödyttömään" perustukimukseen. Mutta en perustelisi mesopotamian äiti-tytär suhteen tutkimusta edes näin, vaan sen takia, että sivistykseen kuuluu tutkia.