SUOMI nousuun!

[James Potkukelkka]

Tämäkin on aika mielenkiintoinen yksityiskohta (kohta kahdeksan):



Homie hakee nykyään neljää työpaikkaa kolmen kuukauden välein kuukaudessa. Mun käsittääkseni työttömyystilasto muodostetaan haastattelututkimuksella ja yksi oleellinen asia on, että pitää hakea työtä ollakseen työtön. Muistaakseni joskus muutama vuosi sitten julkaisitiin samaan aikaan työttömyyskorvausta saavien määrä ja tilastokeskuksen haastattelututkimuksella saatu luku ja siihen aikaan tämä haastattelututkimuksella saatu (joka kait nykyään se virallinen) näytti alhaisempaa lukemaa, koska osa työttömyyskorvausta saavista ei hakenut töitä, ts. tilastokeskuksen menetelmällä heitä ei tilastoitu työttömiksi. Nyt työnhakuvelvoitteen myötä asia kiristynyt.

[urpiainen]

Mun mielestä Huopaisen lista kuulostaa vähän poliittisesti, sanoisinko, valikoivalta. Aika paljon painoa pitäisi varmaan elvytyspaketin kohdentumisen, korkoherkkyyden ja idänkauppariippuvaisuuden lisäksi laittaa ihan sille yleiselle seikalle, että elinkeinorakenteemme on aika vanhanaikainen, huonon tuottavuuskasvun ja alhaisen jalostusasteen teollisuus dominoi. Myös yhteiskuntarakenne perustuu tälle vanhalle elinkeinorakenteelle. Kun vaneritehdas menee kiinni, työntekijöiden osaaminen ei oikein sovellu uuden talouden työpaikkoihin, minkä lisäksi ne työpaikat eivät ole vanhoilla tehdaspaikkakunnilla vaan yliopistokaupungeissa, eikä työn perässä muuttaminen ole mahdollista, kun elämä, identiteetti ja rahat ovat kiinni tehdaspaikkakunnan omakotitalossa, jolle ei ole ostajaa. Ja politiikka on ollut nimenomaan tämän vanhan rakenteen säilyttämistä, ei rakennemuutoksen sujuvoittamista. Koulutustasokin on jäänyt pahasti jälkeen vertailumaista.

[Homeboy65]

Tämäkin on aika mielenkiintoinen yksityiskohta (kohta kahdeksan):



Homie hakee nykyään neljää työpaikkaa kolmen kuukauden välein. Mun käsittääkseni työttömyystilasto muodostetaan haastattelututkimuksella ja yksi oleellinen asia on, että pitää hakea työtä ollakseen työtön. Muistaakseni joskus muutama vuosi sitten julkaisitiin samaan aikaan työttömyyskorvausta saavien määrä ja tilastokeskuksen haastattelututkimuksella saatu luku ja siihen aikaan tämä haastattelututkimuksella saatu (joka kait nykyään se virallinen) näytti alhaisempaa lukemaa, koska osa työttömyyskorvausta saavista ei hakenut töitä, ts. tilastokeskuksen menetelmällä heitä ei tilastoitu työttömiksi. Nyt työnhakuvelvoitteen myötä asia kiristynyt.

Minulla on velvollisuus hakea_neljää_työpaikkaa_kuukaudessa. Haen toki enemmänkin.

[sivustahuutaja]

Tämäkin on aika mielenkiintoinen yksityiskohta (kohta kahdeksan):

"8) Työmarkkinoiden käytössä olevien ihmisten määrä on kasvanut enemmän kuin työllisyysaste on laskenut. Eli työttömyyttä on tullut kirjanpidollisesti enemmän kuin oikeasti.

Miksi:
Ihmisiä on velvoitettu hakemaan ensijaisia tukia. Eli aiemmin toimeentulotuella olleita on pakotettu ilmoittautumaan työttömäksi työnhakijaksi, jolloin heidät merkataan työttömiksi. "

Piti ihan kysyä Grokilta, että miten tuo toimeentulotuen saajan pakottaminen työttömäksi voisi mennä. Eli meillähän on ihmisiä, jotka eivät ole oikeutettuja työttömyysturvaan, jotka saavat toimeentulotukea. Näitä ilmeisesti on nyt patistelty työnhakijoiksi, jolloin he kirjautuvat eri tavalla. Eli aiemmin byrokraatit ovat laiminlyöneet tämän patistelun ja nyt asiaan on ilmeisesti puututtu.

Tämä työttömyystilasto onkin taas meidän tulonjako-onnelassa hyvä esimerkki siitä, että pitäisi raportoida kattavammin näitä asioita.

[sivustahuutaja]

Mun mielestä Huopaisen lista kuulostaa vähän poliittisesti, sanoisinko, valikoivalta. Aika paljon painoa pitäisi varmaan elvytyspaketin kohdentumisen, korkoherkkyyden ja idänkauppariippuvaisuuden lisäksi laittaa ihan sille yleiselle seikalle, että elinkeinorakenteemme on aika vanhanaikainen, huonon tuottavuuskasvun ja alhaisen jalostusasteen teollisuus dominoi.

Minusta Huopaisen argumentit osuvat paremmin ajallisesti kohdalleen kuin sinun. Ei tässä ole tapahtunut mitään rakennemuutosta muutaman vuoden sisällä. Laman jälkeinen massatyöttömyys kyllä selittyy rakenteilla, mutta sinä kai haluat keskittyä nykyhallituksen kauteen.

[James Potkukelkka]

Eli meillähän on ihmisiä, jotka eivät ole oikeutettuja työttömyysturvaan, jotka saavat toimeentulotukea.

Onko? On toki ihmisiä, jotka eivät ilmoittaudu työttömiksi työnhakijoiksi (joten luonnollisestikaan silloin eivät saa työttömyysturvaa), mutta onko meillä ihmisiä, jotka eivät ole oikeutettuja työttömyysturvaan? Saadakseen työttömyysturvaa täytyy tosin olla työmarkkinoiden käytettävissä, mutta en heti keksi, miten ihminen voisi saada toimeentulotukea, mutta ei olla työmarkkinoiden käytettävissä. Pl. opiskelijat, joiden opintolainakuukaudet ovat täyttyneet ja eläkeläiset.

[sivustahuutaja]

Onko? On toki ihmisiä, jotka eivät ilmoittaudu työttömiksi työnhankijoiksi (joten luonnollisestikaan silloin eivät saa työttömyysturvaa), mutta onko meillä ihmisiä, jotka eivät ole oikeutettuja työttömyysturvaan?

Eikös työtön työnhakija voi laiminlyödä velvollisuutensa hakea töitä ja menettää työttömyysturvan?

[James Potkukelkka]

Onko? On toki ihmisiä, jotka eivät ilmoittaudu työttömiksi työnhankijoiksi (joten luonnollisestikaan silloin eivät saa työttömyysturvaa), mutta onko meillä ihmisiä, jotka eivät ole oikeutettuja työttömyysturvaan?

Eikös työtön työnhakija voi laiminlyödä velvollisuutensa hakea töitä ja menettää työttömyysturvan?

Joo. Olet oikeassa. Silloin saa alennettua toimeentulotukea.

https://www.kela.fi/toimeentulotuki-perusosan-maara

Jokaisella on oman kykynsä mukaan velvollisuus huolehtia itsestään ja toimeentulostaan. Kela voi alentaa toimeentulotukesi perusosan määrää, jos esimerkiksi kieltäydyt ilman syytä työstä tai julkisesta työvoimapalvelusta, joka turvaisi toimeentulosi kohtuullisen ajan.

Jos Kela harkitsee toimeentulotukesi perusosan alentamista, sinulla on mahdollisuus kertoa oma näkemyksesi tilanteestasi ja syistä, joiden vuoksi perusosaasi ei pitäisi alentaa. Voit tällöin myös kertoa, miksi alentaminen olisi kohtuutonta tai miten se vaarantaisi välttämättömän toimeentulosi. Jos pyydämme näkemystäsi toimeentulotuen perusosan alentamiseen ja jos olisit jo korjannut tilanteen, jonka perusteella perusosaa alennettaisiin, ilmoita, miten tilanteesi on muuttunut.

Jos perusosaasi alennetaan, se koskee vain sinun perusosaasi. Alentaminen ei siis vaikuta muiden perheenjäsentesi perusosan määrään. Perusosan alentaminen voi kestää kerralla enintään 2 kuukautta kieltäytymisestä tai laiminlyönnistä lähtien. Kela voi alentaa perusosaa enintään 20 % tai enintään 40 %.

[urpiainen]

Mun mielestä Huopaisen lista kuulostaa vähän poliittisesti, sanoisinko, valikoivalta. Aika paljon painoa pitäisi varmaan elvytyspaketin kohdentumisen, korkoherkkyyden ja idänkauppariippuvaisuuden lisäksi laittaa ihan sille yleiselle seikalle, että elinkeinorakenteemme on aika vanhanaikainen, huonon tuottavuuskasvun ja alhaisen jalostusasteen teollisuus dominoi.

Minusta Huopaisen argumentit osuvat paremmin ajallisesti kohdalleen kuin sinun. Ei tässä ole tapahtunut mitään rakennemuutosta muutaman vuoden sisällä. Laman jälkeinen massatyöttömyys kyllä selittyy rakenteilla, mutta sinä kai haluat keskittyä nykyhallituksen kauteen.

Tosi outo luenta. Mun mielestä mä olen hyväksynyt (myös tuossa lainaamassasi kohdassa) ison osan Huopaisen argumenteista, mutta arvellut, että ne eivät selitä niin radikaalia irtautumista eurooppalaisesta trendistä kuin minusta nyt tilastossa näemme (en edelleenkään näe sitä samankaltaisuutta Kataisen hallituskauden kanssa, jonka sinä ilmeisesti näit). Hain tähän jotenkin suurempaa, suomalaista yhteiskuntaa rakenteellisesti vaivaavaa ongelmaa, joka olisi ajankohtaistumassa juuri nyt ja näkyisi erityisesti kyvyttömyytenä vastata sekä Huopaisen listaamiin shokkeihin että käynnissä olevaan teolliseen murrokseen. Nämä ovat pitkän aikavälin mittaan rakennettuja asioita, enkä mielestäni ole kirjoittanut mitään, joka keskittyisi oikeastaan ollenkaan nykyhallituksen aikaan. Ihmettelen suuresti, missä sellaista oikein näit?

Mä ajattelen, että vaikka lyhyellä aikavälillä hallituksen suhdanneajoitukseltaan vähän kyseenalaiset leikkaukset saattavat vähän heikentää tilannetta, niin isoon kuvaan työllisyyden suhteen ne eivät ole oikein vaikuttaneet ja pidemmällä aikavälillä nykyhallituksen reformit saattavat jopa auttaa työllisyyttä nousemaan takaisin. Enemmän tuskailen sen kanssa, että kepun ollessa hallituksessa säilyttävää aluepolitiikkaa ja siihen liittyviä mennyttä maailmaa säilyttäviä tukia ei voida purkaa, ja kepun ollessa oppositiossa niitä ei myöskään voida purkaa, koska kannatusta valuisi liikaa kepulle. Jos tässä yhteydessä moitin nykyhallitusta omalla argumentaatiollani niin korkeintaan siinä mielessä, että ison ongelman suhteen hallitus vaikuttaa olevan yhtä huono kuin edellisetkin. Olenko koskaan kirjoittanut, että tarvitsisimme vihreiden, oikeistodemareiden ja urbaani/sosiaaliliberaalien kokkareiden yhteishallituksen?

[James Potkukelkka]

lisäksi laittaa ihan sille yleiselle seikalle, että elinkeinorakenteemme on aika vanhanaikainen, huonon tuottavuuskasvun ja alhaisen jalostusasteen teollisuus dominoi. Myös yhteiskuntarakenne perustuu tälle vanhalle elinkeinorakenteelle. Kun vaneritehdas menee kiinni, työntekijöiden osaaminen ei oikein sovellu uuden talouden työpaikkoihin, minkä lisäksi ne työpaikat eivät ole vanhoilla tehdaspaikkakunnilla vaan yliopistokaupungeissa, eikä työn perässä muuttaminen ole mahdollista, kun elämä, identiteetti ja rahat ovat kiinni tehdaspaikkakunnan omakotitalossa, jolle ei ole ostajaa. Ja politiikka on ollut nimenomaan tämän vanhan rakenteen säilyttämistä, ei rakennemuutoksen sujuvoittamista. Koulutustasokin on jäänyt pahasti jälkeen vertailumaista.

Komppaan sh:aa siinä, että ei kait tässä juuri 2022 ole tapahtunut mitään uutta? Ymmärtääkseni keskustelemme siitä, mitä 2022 tapahtui?

[James Potkukelkka]

[urpiainen]

lisäksi laittaa ihan sille yleiselle seikalle, että elinkeinorakenteemme on aika vanhanaikainen, huonon tuottavuuskasvun ja alhaisen jalostusasteen teollisuus dominoi. Myös yhteiskuntarakenne perustuu tälle vanhalle elinkeinorakenteelle. Kun vaneritehdas menee kiinni, työntekijöiden osaaminen ei oikein sovellu uuden talouden työpaikkoihin, minkä lisäksi ne työpaikat eivät ole vanhoilla tehdaspaikkakunnilla vaan yliopistokaupungeissa, eikä työn perässä muuttaminen ole mahdollista, kun elämä, identiteetti ja rahat ovat kiinni tehdaspaikkakunnan omakotitalossa, jolle ei ole ostajaa. Ja politiikka on ollut nimenomaan tämän vanhan rakenteen säilyttämistä, ei rakennemuutoksen sujuvoittamista. Koulutustasokin on jäänyt pahasti jälkeen vertailumaista.

Komppaan sh:aa siinä, että ei kait tässä juuri 2022 ole tapahtunut mitään uutta? Ymmärtääkseni keskustelemme siitä, mitä 2022 tapahtui?

Kuka nyt keskustelee mistäkin. Mua on kiinnostanut se, miksi (i) noihin aikoihin Suomen ja Euroopan työttömyyskäyrät lähtivät ensimmäistä kertaa noin eri suuntiin ja miksi (ii) Suomen työttömyyskäyrän nousua ei ole onnistuttu pysäyttämään, vaan on saavutettu ennätyslukemat. Veikkaan, että kiinnostava vastaus yhdistelee (a) laukaisevia tekijöitä 2020-luvulta ja (b) pidemmällä aikavälillä rakennettuja rakenteellisia tekijöitä, jotka selittävät a-asioiden suuren ja vaikeasti käännettävän vaikutuksen juuri Suomessa. Huopaisella oli ihan hyviä ideoita a-asioista, ja itse olen koettanut täydentää sitä b-analyysilla.

[James Potkukelkka]

ok. Veikkaan, että sun ja sh:n vaikeus ymmärtää toisianne liittyy siihen, että hän oletti että puhutaan nimenomaan (a) asioista.

[urpiainen]

ok. Veikkaan, että sun ja sh:n vaikeus ymmärtää toisianne liittyy siihen, että hän oletti että puhutaan nimenomaan (a) asioista.

Joo, ja musta tuntuu, että Huopainen haluaa nostaa a-asioita, jotka tukevat hänen muutenkin haluamaansa poliittista suunnanmuutosta. Ja samat minulle b-asioiden suhteen.

Ja tunnen vielä tarvetta korostaa, että vaikka vastoin sh:n epäilyjä ei minulla ollut tässä keskustelussa mitään tarvetta hyökätä nykyhallitusta kohtaan, aion kyllä jatkossakin jatkaa sen taivastelua, että hallituksen kahden päätavoitteen - velaksi elämisen lopettamisen ja työllisyyden parantamisen - suhteen nyt vedetään ennätyksellisen huonoilla tuloksilla.

[sivustahuutaja]

Mua on kiinnostanut se, miksi (i) noihin aikoihin Suomen ja Euroopan työttömyyskäyrät lähtivät ensimmäistä kertaa noin eri suuntiin

Ero viime ajan trendin suunnassa tosiaan on kiinnostava, mutta 4% yksikön ero euroalueeseen oli jo Kataisen kaudella. Samoin 2015 trendit olivat erisuuntaiset. Emme siis ole mitenkään poikkeuksellisessa tilanteessa edes tämmöistä lyhyttä 20v ajanjaksoa tarkasteltaessa.

Rakenteellisesti tarina ei ole muuttunut mihinkään. Suomessa on jätety tekemättä uudistukset, jotka esim Ruotsissa ja Tanskassa on tehty. Meillä Nokia pilasi kaiken pelastamalla poliitikot laman jälkeen. Nokian romahduksen jälkeen iski paskahalvaus ja edes öyhöhallitus ei kykene leikkaamaan velkarahalla rahoitettuja hillotolppia.

[James Potkukelkka]

Mua on kiinnostanut se, miksi (i) noihin aikoihin Suomen ja Euroopan työttömyyskäyrät lähtivät ensimmäistä kertaa noin eri suuntiin

Ero viime ajan trendin suunnassa tosiaan on kiinnostava, mutta 4% yksikön ero euroalueeseen oli jo Kataisen kaudella.

Nythän ensimmäistä kertaa Suomen työttömyys on EU-aluetta korkeampaa?

[sivustahuutaja]

Nythän ensimmäistä kertaa Suomen työttömyys on EU-aluetta korkeampaa?

Kyllä, mutta eikös nyt pointtina ollut erot EU tasoon ja trendiin? Selkeästi eroja on ollut, eli ei meillä ole mitään kiinteää kytkentää euroalueen trendiin, vaikka korrelaatio on suuri. Voidaanhan me toki ajatella, että meillä työttömyyden pitäisi olla euroaluetta pienempää aina, mutta itse en keksi tuolle mitään perustelua. Pikemminkin meillä tuetaan työttömäksi jäämistä aika avokätisesti verrattuna moniin euromaihin ja vastaavasti rankaistaan työllistymisestä.

[urpiainen]

Mun mielestä taas just tuo korrelaation katkeaminen on se kiinnostava juttu. Käyttäytyyköhän muiden pohjoisten maiden käyrä samalla tavalla kuin Suomen?

[sivustahuutaja]

^
Se korrelaatio on katkennut aiemminkin:

[urpiainen]

Joo, toi oli just se toinen kiinnostava kohta, jonka mainitsin. Tuossa jälkiviisaudella voi sanoa, että Euroopassa tapahtunut muutos tapahtui Suomessa viiveellä, mutta kuitenkin ennen kuin suomen käyrä ehti eurooppalaisen yläpuolelle. Odotatko jotain vastaavaa nytkin?

[sivustahuutaja]

^
Viimeeksi euriborit vedettiin nollaan 2013 tienoilla. Suomen työttömyys lähti laskuun hieman tuon jälkeen. Suomessa asuntolainat on sidottu muuttuvaan korkoon, joten nollakorot ruokkivat asuntotuotantoa ja yleisin annuiteettilaina jätti vanhoissa lainoissa enemmän rahaa kulutukseen. Samaan aikaan valtio otti koko ajan syömävelkaa.Nollakorko aika kesti 10 vuotta ja tekohengitti suomen taloutta. Nyt kohonneet korot kuristavat kotitalouksia ja valitellaan, että kotitaloudet eivät kuluta. Vaikuttaa siltä, että viimeisen 10v aneeminen talouskasvu oli saavutettu nollakorolla ja nyt tiedossa on sitten kurjempaa menoa. Valtion lainanottokykykin alkaa saavuttaa rajansa. Vaikuttaa siltä, että asuntoja rakennettiin sen verran, että tuotannon käynnistyminen antaa odottaa, vaikka korot ovat laskeneet 4->2%.

Yhteenveto: en odota suomen työttömyyden nyt laskevan kovin nopeasti euroalueen perässä, koska korkojen odotetaan jäävän 2% hujakoille. Koronlasku 4->2% pitäisi hieman tuoda pelivaraa kulutukseen, mutta epävarmat ajat voivat johtaa säästämiseen. Jostain pitäisi saada jotain positiivista suhdannetta talouteen. Tuottavuuden mahdollinen nousu on hidas tie ja korjaa lähinnä pitkän ajan trendiä. Ehkä euroalueelta tulisi jotain kysyntää, joka voisi korjata työttömyyttä jossain kohtaa.