Ainutlaatuinen paikka rakentaa kunnon maamerkkiä Espoolle ja rakennusyhtiö yrittää pilata hienon vision. Lykätköön vaikka rakentamista tän laman yli, mutta tornitaloista ja niiden ulkonäöstä pitäisi pitää kiinni eikä taas pilata suunnitelmia sillä, että säästösyistä näyttävän tilalle pukataan rumaa peruslaatikkoa.
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
^
Onko tässä nyt taustalla jotain, mitä HS ei osaa kaivaa esiin? Ei kai SRV nyt kovin helpolla jätä rakennusoikeutta käyttämättä, jos tontin hinta ei muutu? Tontin hintaa ei tietenkään saa laskea, koska koko hiton Kehä I on pistetty kannen alle, jotta kannen päälle saadaan jotain arvokasta.
Ei kannata asua vuokralla. Omistusasuja voi Espoossa valita asuinpaikkansa hyvän koulun vierestä. Niin mekin tehtiin.
Ehkä vuokra-asujien koulushoppailun vähentäminen tosiaan on hyvä asia. Näin meitä viisaammat näyttävät ajattelevan.
Niitä parempia paikkoja on rajallisesti, niin pitää varata ne niille joilla on varaa maksaa. Tämä on tietenkin hyvä uutinen mun omakotitalon arvon kannalta
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
Kun aloitin koulun Espoossa v. 1983, taloyhtiöstä eistetyn aidan takanna asui miljonäärejä (opettajani perhe, ja toisessa talossa joku Rantasipi-omistuksilla rikastunut.) Alueen (Nöykkiö/Latokask) asukasluku oli noussut nopeasti. Koulunkäynti oli kiusaamisen takia ihan perseestä, vaikka kaveri piti joskus puolta. Veljen luokalla esim. tokan luokan oppilaat pahoinpitelivät sijaisopettajankin sairauslomalle. Luokan ovi rikottiin useamman kerran ja teräsvahvistusten jälkeen siitä mentiin läpi vain ruokakärryillä. Veljeni oli "pianon takana" ongelmatyypin seurana, mutta järjestely purettiin kun tämä syhjeskeli pöydälle. Toinen hänen luokkakaverinsa puhui puukon tuomisesta kouluun ja tappamisesta.
Tapiolan tilanne on kieltämättä aika surullinen. Kuten olen tänne aika monta kertaa kirjoittanutkin, mun mielestä oli kovin onnetonta lähteä kehittämään Tapiolaa ja Ainoaa samanlaisena, sieluttomana ikkunattominen käytävien ostarina kuin muitakin Espoon ostareita, paitsi pienempänä ja sokkeloisempana. Olisivat uskaltaneet pitää kiinni puutarhakaupunkivisiosta ja panostaneet heti ulkona käveltävään alueeseen.
^Osaltaan (julkisten rakennusten suhteen) juttu on ihan OK. Mutta käsitellessään asiakasvirtoja, ei ole. Sitten Heikintorin ja Tapiontorin kultavuosien on rakennettu Ainoa ja Länsituuli. Asiakkaat päättävät, mihin menevät.
Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin. Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin
Aamun Ykkösaamussa kuuntelin Henrik Vuornoksen myyntipuhetta Länsiradan suhteen ja aloin kannattaa hanketta. Tietysti lisää kiskoja Espooseen, kun valtio maksaa!
Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin. Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin
James Potkukelkka kirjoitti: 17.11.2025 8:28
Sitten Heikintorin ja Tapiontorin kultavuosien on rakennettu Ainoa ja Länsituuli. Asiakkaat päättävät, mihin menevät.
Joo, mutta siis kaava- ja rakentamisratkaisuilla asiakasvirrat on ohjattu kulkemaan tietyllä tavalla, joka on johtanut tähän näivettymiseen muualla.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
James Potkukelkka kirjoitti: 17.11.2025 8:28
Sitten Heikintorin ja Tapiontorin kultavuosien on rakennettu Ainoa ja Länsituuli. Asiakkaat päättävät, mihin menevät.
Joo, mutta siis kaava- ja rakentamisratkaisuilla asiakasvirrat on ohjattu kulkemaan tietyllä tavalla, joka on johtanut tähän näivettymiseen muualla.
JOs asiakkaat haluavat asioida sisätiloissa, pitäisikö kaavan kaupunkikuvan takia ohjata heitä ulos? Onko kaupunki ihmisiä vai ihmiset kaupunkia varten?
Eihän kukaan nytkään kiellä asiakkaita asioimasta Heikintorissa tai Tapiontorissa. Olen asunut Tapiolassa nyt neljä vuotta Tapiontorille ei ole ollut asiaa kertaakaan. Heikintorilta olen ostanut paketin golfpalloja.
KOrjaus: olen useamman kerran käynyt Torin kiinalaisessa buffassa.
Viimeksi muokannut James Potkukelkka, 17.11.2025 9:49. Yhteensä muokattu 2 kertaa.
Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin. Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin
James Potkukelkka kirjoitti: 17.11.2025 8:28
Sitten Heikintorin ja Tapiontorin kultavuosien on rakennettu Ainoa ja Länsituuli. Asiakkaat päättävät, mihin menevät.
Joo, mutta siis kaava- ja rakentamisratkaisuilla asiakasvirrat on ohjattu kulkemaan tietyllä tavalla, joka on johtanut tähän näivettymiseen muualla.
Koko vanha Tapiola on rakennettu täysin päin vittua ihmisvirtojen ja palvelujen näkökulmasta. Jalankulkualueillakin toimivin ratkaisu on putkimaiset pääväylät, jotka kertovat rakenteellaan ihmisille, missä palvelut sijaitsevat. Tätä rakennetta toteuttavat umpikorttelien kävelykadut, ostoskeskukset esim. suuret outletit. Tapiolassa kaikki on katutasossa sikin sokin ja paikka on kuin labyrintti. Vaikka tietäisi summittaisen sijainnin, niin jotain tiettyä palvelua on todella vaikea löytää.
Raivokas täydennysrakentaminen on ainoa tapa korjata Tapiola. Silloin saadaan kaikki turhanpäiväiset nurkat, kulmat, kujat ja muut labyrintin osaset hävitettyä. Ulkoilmamuseo on se toinen vaihtoehto, mutta sitten ei kannata itkeä palveluiden perään vanhan Tapiolan alueella.
James Potkukelkka kirjoitti: 17.11.2025 8:28
Sitten Heikintorin ja Tapiontorin kultavuosien on rakennettu Ainoa ja Länsituuli. Asiakkaat päättävät, mihin menevät.
Joo, mutta siis kaava- ja rakentamisratkaisuilla asiakasvirrat on ohjattu kulkemaan tietyllä tavalla, joka on johtanut tähän näivettymiseen muualla.
JOs asiakkaat haluavat asioida sisätiloissa, pitäisikö kaavan kaupunkikuvan takia ohjata heitä ulos? Onko kaupunki ihmisiä vai ihmiset kaupunkia varten?
Mun mielestä on vähän erikoista ajatella, että ihmisillä olisi jotain kovin hyvin jäsentyneitä haluja siitä, miten haluaisivat asioida Tapiolassa riippumatta siitä, minkälaista asioimisympäristöä sinne on rakennettu. Minusta on nyt rakennettu tilannetta, jossa on hyvin ymmärrettävää, että Tapiontorilla, Heikintorista nyt puhumattakaan, ei asioida, ja että nämä tätä myöten rapistuvat. Rakentamalla ympäristö toisin ihmiset haluaisivat myös asioida toisin. Ehkä mä ymmärrän tässä jotain väärin, koska ajattelen, että tämä näkökulmani on pitkälti yhtenevä Sivustahuutajan näkökulman kanssa. Mun mielestä Tapiolaan pitäisi rakentaa paljon lisää asumista siten, että kaikki asuminen ei kiinnittyisi suoraan Ainoan/Länsituulen Pikku Omenaan, vaan nimenomaan mietittäisiin kulkuvirtoja myös siinä ulkona.
^ok. Mun pointtini taas oli, että tässähän on järjestetty hyvä A/B testaus. Heikintori ja Tapiontori ovat edelleen asiakkaiden tulla ja kuluttaa. Asuintalojakaan ei ole purettu.
Asiakkaat vain ovat äänestäneet jaloillaan. Eikö tämä automaattisesti tarkoita, että asiakkaat haluavat nykyratkaisua?
Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin. Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin
urpiainen kirjoitti: 17.11.2025 10:42
Mun mielestä on vähän erikoista ajatella, että ihmisillä olisi jotain kovin hyvin jäsentyneitä haluja siitä, miten haluaisivat asioida Tapiolassa riippumatta siitä, minkälaista asioimisympäristöä sinne on rakennettu.
Ei niiden halujen tarvitse olla jäsentyneitä. Riittää, että henkilö päättää asioida jossain omilla rahoillaan. Jos vaihtoehtona on pakotettu asiointi Tapiolan labyrintissä räntäsateessa liukastellen, niin suuntana saattaakin olla Iso Omena tai Sello. Tapiolalla ei ole mitään monopolia.
James Potkukelkka kirjoitti: 17.11.2025 10:45
^ok. Mun pointtini taas oli, että tässähän on järjestetty hyvä A/B testaus. Heikintori ja Tapiontori ovat edelleen asiakkaiden tulla ja kuluttaa. Asuintalojakaan ei ole purettu.
Asiakkaat vain ovat äänestäneet jaloillaan. Eikö tämä automaattisesti tarkoita, että asiakkaat haluavat nykyratkaisua?
Ja mun pointtini oli, että ei tarkoita. Olemme rakentaneet tasapainotilanteen, jossa jokaisen intressissä on mennä suunnittelun mukaisesti, vaikka suuri osa ehkä preferoisi toisenlaista tasapainotilaa, jossa Tapiolaa olisi kehitetty puutarhakaupunkina eikä huonona kellariostarina. Mutta kun on kehitetty näin, ollaan siis saavuttu suboptimaaliseen tasapainotilaan, jonka purkaminen on hankalaa. Parempi käydä Ainoan kellarissa ostamassa sinisimpukat kuin huudella tyhjällä Tapiontorilla, että haluan kuluttaa. Enkä ehkä osta ihan sitä mahdollista ajatusta, että valinta puutarhakaupungin ja Pikku Omenan välillä on perustunut täydelliseen informaatioon asukkaiden preferensseistä. Vaikka voi se toki olla niinkin. Ehkä mä olen kaupunkiromantikko eksyksissä Espoossa.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Suomen olosuhteissa kauppakeskus on ylivoimaisen viihtyisä ulkotilaan verrattuna noin 9kk/vuosi. Ainoa on parantanut Tapiola keskustaa merkittävästi. Nyt vaan pitäisi jyrätä se rapistuva kerrostalo ja Heikintori parkkitaloineen maan tasalle ja rakentaa uutta asuintaloa niitten tilalle.
Tapiontori toivottavasti jatkaa, mutta kaipaa reipasta kunnostusta puistoineen. Nykyinen jotenkin liian pimeä ja ankea. Siihen puistoalueelle pitäisi saada jotain kahvila/ravintolajuttua kesällä, jotta plazasta tulisi elävämpi ja ihmisillä olisi syy pysähtyä siihen. Ongelma toki miten ne pidetään talven yli hengissä.
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
^^ Joo, voi olla vaikea rasti. Ensimmäisenä tulee mieleen Tapiola itse: monta vuosikymmentä se oli omaleimaisella visiollaan ja tasokkaalla toteutuksellaan kansainvälinen edelläkävijä, josta tultiin ottamaan oppia laajalti. Kun alkoi kaivata uudistumista, mentiin vähän tylsän museoinnin tielle ja alettiin rakentaa vanhan keskuksen laitamille Sokosta ja Stockaa ja varmaan sitä kautta rakentaa niitä ihmisvirtoja sijoittumaan siten, että vanha keskusta jää sivuun. Varmaan polkuriippuvuutta kohti tylsempää tusinaversiota, jota tuskin tullaan Tanskan design- ja arkkitehtuurikouluista ihailemaan vanhan Tapiolan tapaan, alettiin rakentaa silloin.
Enkä mä nyt välttämättä ihan pelkkää ulkoilmakeskusta ja söpöjä pikkuliikkeitä ehkä näillä leveysasteilla haikailisi. Kyllä varmaan isot marketit ja laajat kaupat ovat välttämättömiä, samoin valtavat pysäköintihallit. Mutta on mun mielestä nykyisen Ainoan arkkitehtuuri jotenkin tosi ankeaa Puutarhakaupungin uudeksi keskustaksi. Ulospäin aukeamista, ikkunoita, liittymistä ulkotilaan umpilaatikon, tai tässä tapauksessa vielä umpinaisen käytäväsokkelon, sijaan.
Mutta en mä mitenkään ole täysin luopunut toivosta Tapiolan suhteen. Mykkäsen jutut kuulostavat ihan järkeviltä, ja jos teatteri, kulttuuriaukio ja uimahalli saadaan toimintaan noin niinku tällä vuosisadalla, tuovat ne lisää ihmisiä ja elämää. Toivottavasti saadaan myös lisää asukkaita. On jo nyt minusta Espoon miellyttävin keskus, voisi vain olla paljon parempikin, toivottavasti jatkossa onkin.
Viimeksi muokannut urpiainen, 17.11.2025 15:03. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Vagabondo kirjoitti: 17.11.2025 13:00
Tapiontori toivottavasti jatkaa, mutta kaipaa reipasta kunnostusta puistoineen. Nykyinen jotenkin liian pimeä ja ankea. Siihen puistoalueelle pitäisi saada jotain kahvila/ravintolajuttua kesällä, jotta plazasta tulisi elävämpi ja ihmisillä olisi syy pysähtyä siihen. Ongelma toki miten ne pidetään talven yli hengissä.
Joo, ja ensin ne ihmiset pitäisi saada kulkemaan siitä, ja sitten rakentaa syitä pysähtyä.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Vagabondo kirjoitti: 17.11.2025 13:00
Tapiontori toivottavasti jatkaa, mutta kaipaa reipasta kunnostusta puistoineen. Nykyinen jotenkin liian pimeä ja ankea. Siihen puistoalueelle pitäisi saada jotain kahvila/ravintolajuttua kesällä, jotta plazasta tulisi elävämpi ja ihmisillä olisi syy pysähtyä siihen. Ongelma toki miten ne pidetään talven yli hengissä.
Joo, ja ensin ne ihmiset pitäisi saada kulkemaan siitä, ja sitten rakentaa syitä pysähtyä.
Ei se mun mielestä enempää ohikulkuliikennettä tarvitse. Se kaipaa sellaista vetovoimatekijää, joka houkuttelee ihmisiä saapumaan sinne ja viettämään siellä aikaa.
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
urpiainen kirjoitti: 17.11.2025 13:12
Enkä mä nyt välttämättä ihan pelkkää ulkoilmakeskusta ja söpöjä pikkuliikkeitä ehkä näillä leveysasteilla haikailisi. Kyllä varmaan isot marketit ja laajat kaupat ovat välttämättömiä, samoin valtavat pysäköintihallit. Mutta on mun mielestä nykyisen Ainoan arkkitehtuuri jotenkin tosi ankeaa Puutarhakaupungin uudeksi keskustaksi. Ulospäin aukeamista, ikkunoita, liittymistä ulkotilaan umpilaatikon, tai tässä tapauksessa vielä umpinaisen käytäväsokkelon, sijaan.
Mä taas tykkään Ainoan arkkitehtuurista. Se nousee hienosti siitä aukion reunasta. Ne kerrostalot katolla on oikein näyttäviä. Kauppakeskuksen eri puolilla on myös kivoja aukioita vähän eri kerroksissa. Mitä olen kameran kanssa siellä kuljeskellut, niin joka puolelta löytyy jotain kuvattavaa, kun osaa vaan katsoa.
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
urpiainen kirjoitti: 17.11.2025 13:12
Enkä mä nyt välttämättä ihan pelkkää ulkoilmakeskusta ja söpöjä pikkuliikkeitä ehkä näillä leveysasteilla haikailisi. Kyllä varmaan isot marketit ja laajat kaupat ovat välttämättömiä, samoin valtavat pysäköintihallit. Mutta on mun mielestä nykyisen Ainoan arkkitehtuuri jotenkin tosi ankeaa Puutarhakaupungin uudeksi keskustaksi. Ulospäin aukeamista, ikkunoita, liittymistä ulkotilaan umpilaatikon, tai tässä tapauksessa vielä umpinaisen käytäväsokkelon, sijaan.
Mä taas tykkään Ainoan arkkitehtuurista. Se nousee hienosti siitä aukion reunasta. Ne kerrostalot katolla on oikein näyttäviä. Kauppakeskuksen eri puolilla on myös kivoja aukioita vähän eri kerroksissa. Mitä olen kameran kanssa siellä kuljeskellut, niin joka puolelta löytyy jotain kuvattavaa, kun osaa vaan katsoa.
Olen samaa mieltä, että se ei ole yhtään niin pahan näköinen ulkoa kuin mitä välillä annetaan ymmärtää. Tarkoitin kuitenkin enemmän sitä, minkälainen käyttäjäkokemus asiointiin on rakennettu, ennen muuta suhde ulkotilaan. Olisi kiva, että siellä ulkosalla viihtyisi joku muukin kuin eksentrinen valokuvausharrastaja.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Vagabondo kirjoitti: 17.11.2025 13:00
Tapiontori toivottavasti jatkaa, mutta kaipaa reipasta kunnostusta puistoineen. Nykyinen jotenkin liian pimeä ja ankea. Siihen puistoalueelle pitäisi saada jotain kahvila/ravintolajuttua kesällä, jotta plazasta tulisi elävämpi ja ihmisillä olisi syy pysähtyä siihen. Ongelma toki miten ne pidetään talven yli hengissä.
Joo, ja ensin ne ihmiset pitäisi saada kulkemaan siitä, ja sitten rakentaa syitä pysähtyä.
Ei se mun mielestä enempää ohikulkuliikennettä tarvitse. Se kaipaa sellaista vetovoimatekijää, joka houkuttelee ihmisiä saapumaan sinne ja viettämään siellä aikaa.
Ehkä tämä on osin sama asia. Nythän Tapiontori näyttää aika kamalalta ulkopuolelta, ja luokseen kutsumisen sijaan lähinnä käännyttää ihmisi pois. Itsessään se on luonteva kulkureitti ehkä lähinnä Heikintorin ja uimahallin väliselle kävelyliikenteelle, eli noin kolmelle kulkijalle vuodessa. Jos siellä olisi joku oma vetovoimatekijä, josta vieläpä voisi jotenkin saada tietoa, toisi se määritelmän mukaan lisää kulkijoita. Asumisen lisärakentaminen, ja kulttuuriaukion uudistaminen, voivat myös tuoda väkeä.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."