Joo. Onko Iranin johdossa jotain erimielisyyksiä, kun presidentti pyytää anteeksi ja asevoimat jatkavat iskuja?
No siis Iranissa on aiemminkin ollut aika vahvaakin reviirikamppailua presidentin/poliittisen johdon ja uskonnollisen johdon välillä. Veikkaan, että tässä ei kuitenkaan olisi kyse tästä, vaan vain viestinnällisestä sekoilusta vähän kaoottisessa tilanteessa (olen kyllä seurannut heikosti, eli voin olla ihan väärässä). Eiks presidenttikin jo tarkentanut lausuntoaan sanoen, että tarkoitti siis, että heillä ei ole sinänsä mitään alueen arabivaltioita vastaan, mutta osana puolustussotaansa iskevät jatkossakin maihin, jotka tukevat Yhdysvaltoja hyökkäyssodassa Irania vastaan esim. antamalla tukikohtia hyökkääjän käyttöön?
Vallitseva tulkinta Iranin äkkiseltään vähän kummalliselta näyttävästä taktiikasta kerätä itselleen hirveää tahtia lisää vihollisia on kai se, että Iran pyrkii saamaan arabivaltiot vetoamaan USA:han palamaaan sodasta diplomatiaan, jotta USAn kumppaneihin ei sataisi ohjuksia. Ehkä presidentin "anteeksipyynnön" voisi nähdä tämän viestin terävöittämisenä? Pahoittelut, että joudumme sotimaan hyökkääjää vastaan myös teidän valtioissanne, kun niissä hyäkkäystä tuette?
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
urpiainen kirjoitti: 09.03.2026 8:34
Joo, tähän just viittasin, kansalle tarjottava uskonnollinen narratiivi menee kummalliseksi tämän kautta.
Neuvostoliiton palautus menee kummalliseksi narratiiviksi, kun johtaja kahmii miljardeja. Islamin edistäminen menee kummalliseksi narratiiviksi, kun johtaja kahmii miljardeja. Kommunismin edistäminen P-Koreassa, Romaniassa, Kuubassa ja Kiinassa menee kummalliseksi narratiiviksi, kun johtaja kahmii miljardeja. Amerikan suurentaminen menee kummalliseksi narratiiviksi kun johtaja kahmii miljardeja.
Jos tyydytään satoihin miljooniin, niin natsismin edistäminen muuttuu sekin kummalliseksi narratiiviksi. Samoin moni muu ideologinen paska.
^
Jaksaskohan edes aktivoida. NYT vaikuttaa olevan samaa kamaa kuin hesari. Arvostan syvällisempiä juttuja, mutta jos toimittajan agendana on ideologian tuputtaminen, niin tyydyn mieluummin neutraaleihin tietotoimisto-tyylisiin uutisiin. Lifestyle-tyylistä sisältöä en jaksa lukea ideologisista muka-uutislähteistä, kun rehellisiä youtubettajia sun muita on maailma pullollaan.
Saisi joku perustaa suomeen liberaalisti ajattelevan median. Ehkä joku tekoäly kohta tekee hyvät käännösjutut ja sitten ei tarvita kalliita toimittajia.
NYT:llä on hyvät resurssit ja asiantuntevia toimittajia. Toki sillä on ehkä liberaali näkökanta. Luen eniten taloutta ja tietotekniikkaa käsitteleviä juttuja. Varsinaiseet hacker newsit sitten X:stä.
Tilaan myös WSJ:a.
Molempien nettitilauksen saa alle kympillä/kk (siis yht alle 20/kk). Tosin nyt siis jatkossa NYT Hesarin kautta.
Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin. Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin
Oslon poliisi epäilee, että joku on tahallaan jättänyt räjähteen Yhdysvaltojen suurlähetystön ovelle. Kyllä nyt pitäisi pyytää virka-apua Ruotsin poliisilta.
Saattoi olla myös vahinko!
Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin. Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin
James Potkukelkka kirjoitti: 09.03.2026 11:36
NYT:llä on hyvät resurssit ja asiantuntevia toimittajia. Toki sillä on ehkä liberaali näkökanta. Luen eniten taloutta ja tietotekniikkaa käsitteleviä juttuja. Varsinaiseet hacker newsit sitten X:stä.
Aktivoin tilauksen.
Heti etusivulla oli erittäin epäilyttävä video väitetystä Iranin kouluiskusta. Omaan silmääni video on äärimmäisen epäilyttävä. Ohjus on näkyvissä ainakin kahden framen verran kulkien hyvin lyhyen matkan. Myös räjähdys näyttää epäilyttävältä. Pitäisi saada koko video, niin voisi laskea ohjuksen ja räjähdyksen nopeudet. NYT julkaisi esim. Gazasta sen sairaan lapsen kuvan väittäen häntä nälkää näkeväksi, joten luottoni tämän videon todenpitävyyteen on vähän heikko.
Haluaisin uutiseni sellaisesta lähteestä, joka ei yritä vääntää todellisuutta oman ajatusmaailmansa mukaiseksi. Jos todenmukaisuutta ei kyetä tarkistamaan, niin epävarmuudet olisi hyvä tuoda esiin. Näkisin mielelläni myös enemmän asiantuntijoiden teknistä analyysiä kuin toimittajien tulkintaa.
^
Artikkelissa ei kuitenkaan kerrota mitään noista asiantuntijoiden tekemistä päätelmistä ja faktoista päätelmien taustalla. Se käsittääkseni on ihan selvää, että yhdysvallat iski koulun viereiseen sotilastukikohtaan usean kertaan ja tomahawkeja on ylipäätään viskottu ihan urakalla. Tätä taustaa nähden jutun maininta siitä, että joltain sota-alukselta on laukaistu ohjus samana päivänä oli hyvin outo. Hätäiselle lukijalle tulee sellainen mielikuva, että samana päivänä laukaistu ohjus todistaisi jotain. Pitäisi todistaa, että a) video on ihan oikeasti aito ja b) video kuvaa iskun juuri kouluun ja b) videolla näkyvä ohjus on yhdysvaltojen.
Oman arvioni mukaan ohjuksen nopeus oli selvästi alle normaalin cruisen ja ohjus oli syöksyssä. Räjähdyksen nopeus ei näytä riittävän nopealta ja savu on mustaa ja savupatsas oudon muotoinen. Alkuperäiseltä videolta ja saatavilla olevien sijaintien perusteella kaikki videolla näkyvät nopeudet olisi tarkemmin laskettavissa. Minusta ihan harrastelijapohjalta toimiva OSINT-porukka tekee tyypillisesti uskottavampaa julkaistessaan analyysinsä perusteet kuin NYT.
En siis väitä, etteikö Yhdysvallat olisi voinut iskea kouluun. Video vain näyttää oudolta. Sotilaskohteita ei olisi suositeltavaa sijoittaa koulujen, sairaaloiden, moskeijojen ja päiväkotien yhteyteen.
Tomahawk Land Attack Missile (TLAM, Tomahawk-maamaaliristeilyohjus) käyttää iskun loppuvaiheessa (terminal phase) tehtävätyypistä ja maalin laadusta riippuen kolmea pääasiallista lentoprofiilia.
Ohjuksen hakeutumista loppuvaiheessa ohjaa tyypillisesti DSMAC (Digital Scene Matching Area Correlation), joka vertaa ohjuksen kameran näkemää kuvaa muistiin tallennettuihin viitekuviin varmistaen muutaman metrin tarkkuuden.
1. Pop-up ja syöksy (Pop-up and Dive)
Tämä on yleisin profiili kiinteitä rakennuksia ja bunkkereita vastaan.
* Toteutus: Noin 1–5 kilometriä ennen maalia ohjus nousee nopeasti korkeammalle (pop-up). Tämän jälkeen se kääntyy jyrkkään syöksyyn kohti maalia.
* Perustelu: Jyrkkä kulma maksimoi kineettisen energian ja mahdollistaa osumisen rakennuksen kattoon, joka on usein rakenteellisesti heikompi kuin seinät. Se auttaa myös välttämään maalin välittömässä läheisyydessä olevia matalia esteitä.
2. Vaakasuora lähestyminen (Horizontal/Programmed Impact)
Käytetään pystysuoria maaleja, kuten rakennusten seiniä tai laivoja vastaan (erityisesti Block V -versiossa).
* Toteutus: Ohjus säilyttää matalan lentokorkeutensa (skimming) aina osumaan asti. Merimaaleja vastaan ohjus lentää vain muutamia metrejä merenpinnan yläpuolella välttääkseen tutkahavainnot mahdollisimman pitkään.
* Perustelu: Suora osuma kylkeen on tehokkain tapa läpäistä tiettyjä rakenteita tai osua kohteisiin, joissa ylhäältä päin tuleva hyökkäys ei ole optimaalinen.
3. Ilmaräjähdys (Programmed Airburst)
Käytetään pehmeitä maaleja, kuten jalkaväkeä, kevyitä ajoneuvoja tai tutka-asemia vastaan.
* Toteutus: Ohjus lentää suoraan maalin yli ja räjäyttää taistelukärkensä säädetyssä korkeudessa juuri kohteen yläpuolella.
* Perustelu: Räjähdyksen sirpalevaikutus ja paineaalto leviävät laajemmalle alueelle verrattuna maahan tapahtuvalle iskulle, jossa maasto ja rakenteet vaimentavat vaikutusta.
Tekninen tarkkuus ja sensorit
Lohkopäivitysten (Block IV ja V) myötä ohjuksen kyky muuttaa profiilia on parantunut:
* Kaksisuuntainen datalinkki: Mahdollistaa ohjuksen uudelleenohjauksen lennon aikana tai maalin vaihtamisen loppuvaiheessa.
* Passiivinen ja aktiivinen hakeutuminen: Uusimmat versiot voivat tunnistaa liikkuvia maaleja ja säätää loppuhakeutumista itsenäisesti vastaamaan kohteen liikesuuntaa.
Haluatko tarkempaa analyysia Tomahawkin käyttämästä TERCOM-suunnistuksesta tai sen taistelukärkien vaikutusmekanismeista?
Ei vertaistasi sulle, sä lilja Saaronin. Suo armos lahjat mulle ja kaste Siionin
^
Kritisoin nopeutta syöksyssä, en syöksyn kulmaa. TLAM:in attack angle voi aivan hyvin olla videon mukainen ja kaupunkiympäristössä varsinkin jyrkkä kulma on fiksu.
Selvennys: Pidän aika todennäköisenä, että yhdysvallat on iskenyt kouluun. Muutkin alueen kohteet lanattiin. Virhe maalin määrityksessä tuntuisi erittäin uskottavalta selitykseltä.
Video kuitenkin näyttää silti oudolta, vaikka yhdysvallat olisi oikeasti iskenut kouluun vahingossa.
James Potkukelkka kirjoitti: 05.03.2026 11:50
Tämä ei millään muutaman tunnin Black hawk -operaatiolla onnistune, kun materaali on kymmenien metrien betoni- ja kalliokasan alla.
Kasan? Olet siis sitä mieltä, että varastopaikka on jo pommitettu raunioksi?
Ainakin tuotantolaitokset ovat betoni-ja kivikasan alla. Voi toki olla, että valmista materaalia on onnistuttu salaa kuljettamaan johonkin, jota ei vielä ole pommitettu.
Jos mä nyt ymmärrän tämän uutisen oikein, niin Isfanahissa ehjissä tunneleissa on reilu 200kg ja ilmeisesti toiset reilu 200kg Natanzissa kivikasojen alla?
^
Jos Iran ei roiskisi ohjuksia ympäriinsä, niin yksi pitkän aikavälin ratkaisu olisi pommittaa säännöllisesti paskaksi kaikki merkit ydinlaitoksista ja noiden hautautuneiden materiaalien esiin kaivuuyrityksistä. Tuo vaan ei toimi, jos Iran joka kerta laukaisee hamstratut ohjukset siviilikohteisiin.
Jos Venäjä ja Kiinaa jatkavat Iranin jeesaamista, niin ehkä ainoa pitkän aikavälin ratkaisuksi jää öljyinfran tuhoaminen ja sen pitäminen tuhottuna. Tässä skenaariossa Iranilla ei olisi ylimääräistä massia. Tässä mallissa voisi ehkäsyntyä siemn vallankaappaukselle, kun jotkut asemiehet tuumisivat, että kiltisti toimivassa autokratiassa he olisivat mijardöörejä, kun öljy lähtisi taas virtaama ja se käytettäisiin fiksusti superjahteihin, eikä hölmösti ydinlaitoksiin.
