Päivän uutiskatsaus V - Kleptoimperiumin vastaisku

[sivustahuutaja]

^^^
Poliitikothan tuon määrittelee. Jos ydinvoimalle asetetaan sellaisia vaatimuksia, mitä ei millekään muulle toiminnalle aseteta, niin eipä me sitten fossiilisista päästä eroon.

Kannattaa muistaa, että meidän sähkömme on jo hyvin puhdasta. Primäärienergiasta kuitenkin edelleen 40% on fossiilisia. Ei ole realistista yrittää tuottaa tuota 40% tuulella ja auringolla.

[urpiainen]

Noissa tulee kyllä ongelmaksi se, että täytyy laittaa kohtuullisen lähelle asutusta, koska kuumaa vettä ei voi siirtää määrättömästi.
Suunnitellaan mihin tahansa, vastustus tulee olemaan raivoisaa. En itsekään haluaisi Ainoan parkkihalliin.

Joo. Pitäisi enemmän muistutella porukkaa, että Otaniemessä pörräsi pienreaktori jo varmaan 40 vuotta ilman, että kukaan sanoi siitä oikein mitään. Tosin nämä uudet pienreaktoritkin taitavat kuitenkin olla eri kertaluokkaa Otaniemen tutkimusreaktoriin verrattuna. Mä kannatan Ainoan parkkihallia!

[James Potkukelkka]

Noissa tulee kyllä ongelmaksi se, että täytyy laittaa kohtuullisen lähelle asutusta, koska kuumaa vettä ei voi siirtää määrättömästi.
Suunnitellaan mihin tahansa, vastustus tulee olemaan raivoisaa. En itsekään haluaisi Ainoan parkkihalliin.

Joo. Pitäisi enemmän muistutella porukkaa, että Otaniemessä pörräsi pienreaktori jo varmaan 40 vuotta ilman, että kukaan sanoi siitä oikein mitään. Tosin nämä uudet pienreaktoritkin taitavat kuitenkin olla eri kertaluokkaa Otaniemen tutkimusreaktoriin verrattuna. Mä kannatan Ainoan parkkihallia!

Lauttasaari olisi paremmin keskellä pks:a!

[urpiainen]

^^^
Poliitikothan tuon määrittelee. Jos ydinvoimalle asetetaan sellaisia vaatimuksia, mitä ei millekään muulle toiminnalle aseteta, niin eipä me sitten fossiilisista päästä eroon.

Suomessahan on poliittisia ydinlupia annettu 2000-luvulla useita, yksi Iisakin kirkko saatiin tehtyä aivan megalomaanisen kalliilla. En ole perehtynyt yksityiskohtiin, mutta ei kai poliitikoilla ole muuta realistista mahdollisuutta kun edellyttää paljon suurempia riskienhallintavarautumisia kuin muulle toiminnalle asetetaan. Tai siis käytännössä edellyttää, että STUK valvoo kaikkea aivan anaalisesti. Tällä asetuksella ei ole oikein tekijöitä löytynyt, paitsi Venäjältä.

[sivustahuutaja]

^
Ydinvoimalle asetetut turvamääräykset ovat täysin perusteettomia. Nuo turvamääräykset tappavat luultavasti miljoonia kertoja enemmän ihmisiä kuin ydinvoima nyt hidastamalla fossiilisista luopumista.

[aasi]

Kannattaa muistaa, että meidän sähkömme on jo hyvin puhdasta. Primäärienergiasta kuitenkin edelleen 40% on fossiilisia. Ei ole realistista yrittää tuottaa tuota 40% tuulella ja auringolla.

Aika paljon siitä täällä voisi silti tuottaa. Kaikkeahan ei tarvitse korvata kokonaan, sähköistäessä hyötysuhteet paljon parempia. Enin osa tuosta on öljyä, missä taitaa olla vain kolmasosan hyötysuhde liikenteessä jos kokonaisuudessaan sitäkään.

Itseasiassa GPT:n tupakka-askilaskelmien kanssa öljyn korvaus uusiutuvilla Suomessa olis ihan saavutettavissa, ei tarvitsisi edes tuplata tuulivoimaa. Liikenteen sähköistämisessä energia ei taida olla se haaste, pikemminkin vain helpottaa energiantuotantoa kun saadaan hyvinkin joustavaa kulutusta.

[sivustahuutaja]

^
Johan sähköntuotannosta 95% on fossiilivapaata. Suomessa siis tuotetaan ihan saakelisti fossiilivapaata jo nyt.

Pointtisi varmasti pitävät paikkansa. Toisaalta, sähköautoja luultavasti edelleen ladattaisiin eniten yöllä ja muu kulutus ajoittuu päivälle. Tuo on kombona sellainen, että perusvoimalle, l. ydinvoimalle, avautuu lisää tilaa.

Parasta antaa markkinan hoitaa. Poistetaan turha regulaatio ja valtion tuet. Verotetaan hiilipäästöjä. Sitten nähdään mihin asentoon systeemi asettuu.

[James Potkukelkka]

Kannattaa muistaa, että meidän sähkömme on jo hyvin puhdasta. Primäärienergiasta kuitenkin edelleen 40% on fossiilisia. Ei ole realistista yrittää tuottaa tuota 40% tuulella ja auringolla.

Aika paljon siitä täällä voisi silti tuottaa. Kaikkeahan ei tarvitse korvata kokonaan, sähköistäessä hyötysuhteet paljon parempia. Enin osa tuosta on öljyä, missä taitaa olla vain kolmasosan hyötysuhde liikenteessä jos kokonaisuudessaan sitäkään.

Itseasiassa GPT:n tupakka-askilaskelmien kanssa öljyn korvaus uusiutuvilla Suomessa olis ihan saavutettavissa, ei tarvitsisi edes tuplata tuulivoimaa. Liikenteen sähköistämisessä energia ei taida olla se haaste, pikemminkin vain helpottaa energiantuotantoa kun saadaan hyvinkin joustavaa kulutusta.

Raskaaseen liikenteeseen ei vain paljoa ole vielä sähköä tarjolla? Onko ajatuksena Power to X? Henkilöautoliikenne toki voitaisiin sähköistää täysin, mutta siinä on se pieni ongelma, että autonostajilla ei ole rahaa.

[sivustahuutaja]

^
Ei henkilöautojen kohdalla ole mitään kiirettä hötkyillä. Jos tavoite on vaikka 2050, niin kyllä ne tämän päivän 12v vanhat autot on jo paalissa 2050.

[James Potkukelkka]

Juu, 2050 toki polttomoottoriautoja ei enää myydä. Saako jollain museoautoluvalla ajaa, ehkä. Luulin, että puhutaan lyhyemmästä aikajänteestä.

[sivustahuutaja]

^
Enemmän uskon siihen, että ihminen ei saa ajaa 2050, kuin siihen, että biopolttoaineilla ei saisi päristellä Porschella.

[sivustahuutaja]

Luulin, että puhutaan lyhyemmästä aikajänteestä.

Minähän on saannöllisesti toistanut, että jokainen alle 2050 vouhottaja on idiootti.

[James Potkukelkka]

Näissä skenaarioissa täytyy aina erotella kaksi asiaa
a)mikä on teknisesti mahdollista
b)mihin rahat riittävät

[James Potkukelkka]

^
Enemmän uskon siihen, että ihminen ei saa ajaa 2050, kuin siihen, että biopolttoaineilla ei saisi päristellä Porschella.

Eli ajattelet joitan museoporschea (eli esim 2026 myytyä)? Kaipa sillä saa fossiilivapaasti tuotetulla päristellä. Jos sellaista joku myy. Uusia räjähdysmoottorisia possuja ei enää tuolloin myydä

[sivustahuutaja]

^
Kyllähän polttis-porscheja valmistetaan vielä tovi. Jopa Cayennesta tulee uusi polttismalli ulos pian. 2050 myytäviin uusin polttiksiin en itsekään usko. Sähkön saa halutessaan emuloimaan polttista ja sähkö tulee noihin aikoihin olemaan suorituskyvyltään ylivoimainen.

Teknisten mahdollisuuksien ja rahan rittäväyyden lisäksi pitää vähän meittiä investointien aikatauluja ja elinkaaria, sekä teknologian kehitystä. Esim. aurinkopaneelien hinnat ovat pudonneet koko ajan rajusti. Sähköautojen hinnat ovat pudonneet ja autot parantuneet. Kaikki tuo on sellaista kehitystä, johon suomen valinnat eivät juurikaan vaikuta. Kannattaa odotella teknologian kypsymistä, ennen kuin lähtee pää märkänä investoimaan. Samaan aikaan meillä on täysin toimivaa kalustoa ja infraa, jossa on elinkaarta jäljellä vaikka kuinka. Ei meidän kannata ehdoin tahdoin romuttaa toimivaa vain sen takia, että saataisiin nopeutettua vihreää siirtymää 10 vuodella. Kaikki happanee aikanaan ja sitten voi ostaa uutta ja vihreää kaupasta.

[sivustahuutaja]

Koulutuksesta kohkataan ja aina riunataan lisää rahaa. Näyttää kuitenkin siltä, että Suomi pikemminkin alisuorittaa. Esim. Ruotsi saa samalla panostuksella koulutettua isomman osan ikäluokasta.


https://www.sitra.fi/julkaisut/koulutus ... n-nousuun/

[urpiainen]

Joo. Järjestelmä on siellä tehokkaampi jo sikälikin, että niillä taitaa olla korkeakouluja väestömäärään suhteutettuna joku puolet Suomen määrästä, vaikka ei edes katsottaisi Suomen erikoisuutta, eli lisätoimipisteitä erilaissa pikkukaupungeissa. Tästä kai tuonkin raportin kirjoittajat vetävät pääjohtopäätöksensä: "Tehottomuudelle yksi uskottava selitys on Suomen korkeakouluverkon laajuus. Suomessa on poikkeuksellisen paljon korkeakouluja ja kun kukin yksikkö aiheuttaa väistämättä kiinteitä kustannuksia, kokonaiskustannukset opiskelijapaikkaa kohden pyrkivät nousemaan."

Toisaalta, voiko tässä vaikuttaa myös Suomen BKT:n heikko taso Ruotsiin verrattuna? Ruotsi siis panostaa noin saman osuuden BKT:sta kuin Suomi, ja julkista rahoitusta jopa vähemmän, mutta ilmeisesti Ruotsi kuitenkin panostaa ostovoimakorjattuna määränä joku 30 % enemmän julkista pätäkkää kolmannen asteen opiskelijaa kohden kuin Suomi:
https://www.oecd.org/en/publications/ed ... d9c49b890f

[sivustahuutaja]

^
Ei nyt takerruta vertailemaan yhteen maahan. Molemmissa kuvissa oikea alakulma edustaa paskuutta ja Suomi on oikimmaisen kuvan paskin ja vasimmaisen 4. paskin.

[urpiainen]

Mun mielestä iso kuva on suurin piirtein tämä:
- Suomi oli joskus viime vuosituhannen lopulla OECD:n kärkeä nuorten aikuisten korkeakoulutusasteella mitattuna.
- Suomen aste on pysynyt ennallaan, ja melkein kaikki ovat menneet Suomen ohi. Nyt suomalaiset nuoret aikuiset ovat korkeakoulutusasteeltaan OECD:n heikoimpien joukosssa.
- Laskennallisesti Suomen tuottavuuskehitys kuittaisi kestävyysvajeen, jos korkekaoulutusasteemme olisi jossain Etelä-Korean tasolla. Yritystukemme on suunnattu säilyttämään huonosti kilpailussa pärjääviä yrityksiä, ei uudistamaan yrityksiä lisäämällä osaamista ja tuottavuutta.
- Suomen julkinen panostus korkeakoulutukseen (osuutena BKT:sta) on ihan OECD-maiden kärkimaiden tasolla.
- Suomen yksityinen panostus korkeakoulutukseen on OECD:n pienimpiä ellei pienin.
- Ostovoimakorjattuna kokonaismääränä Suomi panostaa korkeakoulutukseen opiskelijaa kohden joku 20-30 % vähemmän kuin relevantit vertailumaat (Ruotsi, Norja, Alankomaat, ja sellaiset).
- Suomen erityispiirre on alueellisesti erittäin hajautettu korkeakouluverkko: meillä on asukaslukuun suhteutettuna ainakin tuplamäärä yksiköitä vertailumaihin verrattuna.
- Suomalaiset pienet yksiköt pärjäävät suhteellisen heikosti kv-kilpailussa lahjakkuuksista, yrityskumppaneista ja tutkimusrahoituksesta. Myöskin tutkimustoiminnan laadun ja vaikuttavuuden mittareissa suomalaisten miniyksiköiden tulokset ovat pysyneet kaukana vertailumaiden tasosta.
- Meillä kv-vertailussa aika pieni osa ikäluokasta käy korkeakouluopintoihin valmentavan korkeamman toisen asteen. Lisäksi ensimmäisen ja toisen asteen antamat osaamisvalmiudet ovat laskeneet.
- Äärimmäisen hajautettu korkeakoulujärjestelmä tuottaa korkeakoulutuksen kysynnän ja tarjonnan kohtaanto-ongelmaa. Uudellamaalla on melkein neljä ensisijaista hakijaa jokaista korkeakoulujen aloituspaikkaa kohden, mikä on selvästi suurin hakijapaine koko maassa.
- Käynnissä olevassa kevään yhteishaussa tilanne on se, että opiskelut aloittavan ikäluokan koko on vajaa 59 000 henkilöä, ylioppilasikäluokan koko vajaa 30 000. Yhteishaussa paikkoja on haettavana noin 46 000, joista kilpaili n. 130 000 hakijaa, joista yli 90 000 sellaisia, joilla ei ole aiempia korkeakouluopintoja.
- Helpottaakseen hakijapulaa, OKM myönsi just yli 1000 lisäaloituspaikkaa korkeakouluille. Nämä jaettiin tasaisesti ympäri maata. Maakunta-aloituspaikkoihin ei ennen lisäystäkään riittänyt ensisijaisia hakijoita yhtä paljon kuin aloituspaikkoja, eikä kaikkia paikkoja saatu täytettyä. Pks:n aloituspaikoista on kova kilpailu, moni ensisijainen hakija jää ulkopuolelle.
- Suomalainen korkeakoulupolitiikka on pitkälti aluepolitiikkaa, jolla siirretään nuoria ja resursseja kasvukeskuksista pöndelle ja pyritään tukemaan jönsesterien elinvoimaisuutta.

[sivustahuutaja]

^
Komppaan oikeastaan noita kaikkia.

Ainoa kritiikkini kohdistuu tähän: Kannattaako näin persaukisen maan verrata itseään rikkaampien maiden absoluuttiseen panostukseen? Toisaalta, Kanada näyttää panostavan absoluuttisesti enemmän ja pärjäävän hyvin, vaikka siellä bkt per capita on samaa tasoa.

Jos haluaisimme samaan aikaan lisätä 50% korkeakoulutettujen osuutta ja nostaa per opiskelija panostuksen vertailumaiden tasolle, niin puhuttaisiin karkeasti menojen tuplaamisesta.

[Vagabondo]

Lisäksi ensimmäisen ja toisen asteen antamat osaamisvalmiudet ovat laskeneet.

Onko digitalisoitumisen vaikutuksia oppimistulokseen tutkittu? Mun mielestä oli hämmentävää, että esim matematiikan tehtävät pitää tehdä tietokoneella. Kaavojen kirjoittaminen on hidasta ja ainakin minä pystyn paljon paremmin pyörittelemään ja ajattelemaan laskut kun saan vapaasti sutata paperille ja siirrän sitten valmiit laskut/kaavat tietokoneelle. Oma mutu on, että vanhanaikainen kirja ja vihko on vaan ylivoimainen käyttöliittymä ainakin matikan ja fysiikan kohdalla.

[urpiainen]

Lisäksi ensimmäisen ja toisen asteen antamat osaamisvalmiudet ovat laskeneet.

Onko digitalisoitumisen vaikutuksia oppimistulokseen tutkittu? Mun mielestä oli hämmentävää, että esim matematiikan tehtävät pitää tehdä tietokoneella. Kaavojen kirjoittaminen on hidasta ja ainakin minä pystyn paljon paremmin pyörittelemään ja ajattelemaan laskut kun saan vapaasti sutata paperille ja siirrän sitten valmiit laskut/kaavat tietokoneelle. Oma mutu on, että vanhanaikainen kirja ja vihko on vaan ylivoimainen käyttöliittymä ainakin matikan ja fysiikan kohdalla.

En tiedä tutkimuksista, mutta ihan samalla lailla ajattelen, että tuo on varmasti yksi tekijä. Ei selitä kaikkea, koska trendi on näkyvissä myös ennen digitalisointia.

[sivustahuutaja]

^^
Samaan johtopäätäkseen olen päätynyt. Tytär on erittäin näppärä noiden vehkeiden kanssa, mutta silti monet hommat ovat käytettävyydeltään kömpelöitä. En ole myöskään vakuuttunut siitä, että monen ikkunan välillä pomppinen lisää oppimista. Pitäisi varmaan hommata 1 tai 2 lisänäyttöä tyttärelle, mutta noita taas ei saa koetilanteeseen mukaan. Itse lasken paperilla monet tehtävät nopeammin kuin tytär koneella. Siitä on kuitenkin tovi, kun olen viimeeksi fysiikkaa pyöritellyt.

Fyysisten kirjojen hommaaminen tietenkin auttaa. Noin me ollaan tehtykin. Pitää olla nääs tavotella ylisukupolvista ja silleen.

^
Joo, kännykät, digi ja mamut ovat voineet lisätä alamäkeä, mutta jotain oli pielessä jo aiemmin.

[Vagabondo]

En tiedä tutkimuksista, mutta ihan samalla lailla ajattelen, että tuo on varmasti yksi tekijä. Ei selitä kaikkea, koska trendi on näkyvissä myös ennen digitalisointia.

[James Potkukelkka]

Pahoin pelkkään, että tekoäly rommauttaa oppimisen. Toki globaali asia, eli ei suhteellista kilpailukykyä heikennä.