Typerimmät uutiset

[James Potkukelkka]

Kysymys urpiaiselle:
Eikö ole aivan oikein ja mielekästä että ne jotka ovat käytännön ihmisiä (kiinnostus, lahjat) menevät nimenomaan amikseen eikä lukioon?

Jos enoni olisi jatkanut vanhempiensa pientilaa, olisi Suomen BKT pienempi.

[sivustahuutaja]

^
Maataloustuet voisivat olla isommat! Valintoja.

[sivustahuutaja]

Mun käsitykseni mukaan älykkyyden periytyminen on paljon monimutkaisempaa ja enemmän sidoksissa periytyvän potentiaalin kehitysmahdollisuuksiin kuin mitä sä tunnut kuvittelevan

Eikäs tämä nyt ole yksi tutkituimpia juttuja? Ei kai tässä nyt isossa kuvassa ole mitään epäselvää vaikka nippelitasolla ei kaikkea ymmärrettäisikään.

"Käyttäytymisgenetiikan tutkimusten perusteella on arvioitu, että geneettiset erot selittävät keskimäärin noin puolet yksilöiden välisistä älykkyyseroista. Perimän selitysosuutta yksilöiden välisistä eroista kutsutaan periytyvyysasteeksi (heritability). Älykkyyden periytyvyysaste vaihtelee kuitenkin suuresti iän mukaan: lapsuudessa geenit selittävät älykkyyseroista vain noin 20 %, mutta aikuisuudessa periytyvyysaste voi olla jopa 80 %"
https://www.duodecimlehti.fi/duo15364

[James Potkukelkka]

^
Maataloustuet voisivat olla isommat! Valintoja.

Klimppisoppa ⟨™⟩ voisi olla globaali brändi!

[urpiainen]

Mun käsitykseni mukaan älykkyyden periytyminen on paljon monimutkaisempaa ja enemmän sidoksissa periytyvän potentiaalin kehitysmahdollisuuksiin kuin mitä sä tunnut kuvittelevan

Eikäs tämä nyt ole yksi tutkituimpia juttuja? Ei kai tässä nyt isossa kuvassa ole mitään epäselvää vaikka nippelitasolla ei kaikkea ymmärrettäisikään.

"Käyttäytymisgenetiikan tutkimusten perusteella on arvioitu, että geneettiset erot selittävät keskimäärin noin puolet yksilöiden välisistä älykkyyseroista. Perimän selitysosuutta yksilöiden välisistä eroista kutsutaan periytyvyysasteeksi (heritability). Älykkyyden periytyvyysaste vaihtelee kuitenkin suuresti iän mukaan: lapsuudessa geenit selittävät älykkyyseroista vain noin 20 %, mutta aikuisuudessa periytyvyysaste voi olla jopa 80 %"
https://www.duodecimlehti.fi/duo15364

Linkkaamasi artikkeli avaa tuota aikuisuuden 80 % periytyvyysastetta ihan hyvin: se ei ole geenien tyhjiössä tuottama vaikutus, vaan nimenomaan ympäristötekijöiden lisääntyvä vaikutus nostaa prosentin korkealle. Älykkyyden kehitys edellyttää pääsyä potentiaalia aktivoivaan ympäristöön, erityisesti koulutuksen pariin ja ammattiasemaan. Artikkeli olettaa, että älykkyys lisää esim. korkeaan koulutukseen hakeutumisen todennäköisyyttä, ja näin geneettinen älykkyys vaikuttaa suotuisasti ympöristötekijöiden vaikutukseen: "sekä geneettiset erot että ympäristötekijät vaikuttavat samansuuntaisesti vahvistaen toisiaan (15). Tällainen suhde on esimerkiksi älykkyyden, koulutuksen ja ammattiaseman välillä: älykkyys lisää yksilön todennäköisyyttä opiskella pidemmälle, ja opiskelu puolestaan tarjoaa älyllisesti haastavampia ympäristöjä ja työtehtäviä, jotka voivat edelleen vaikuttaa positiivisesti älykkyyteen."

Tämän yhteisvaikutuksen toimivuuden rapautumista olen just valitellut: tiedämme, että (geneettisesti?) korkean älykkyyden/älykkyyspotentiaalin yksilöt eivät tällä hetkellä pääse optimaalisen tehokkaasti koulutukseen, vaan koulutukseen hakeutumista määräävät kasvavasti muut tekijät suosien matalamman älykkyyden/älykkyyspotentiaalin nepobabyjä.

[sivustahuutaja]

^
Enhän minä ole mitään muuta koskaan väittänytkään? Mahdollisuuksien tasaaminen johtaa koulutuksen periytyvyyteen, koska älykkyys periytyy. Työelämässä pärjäämisen periytyvyys tulee olemaan vielä voimakkaampaa, eli tullaan näkemään voimakasta ylisukupolvista menestyksen periytymistä.

[Homeboy65]

En ole lukenut urpiaisen vastausta. En jaksa vielä. Mutta tää pointti:
Korkeasti koulutetuissa on paljon turhaa väkeä:
- Teologit ym. papit (teologia on pseudotiede)
- Papereita siirtelevät byrokraatit (meillä on ylimitoitettu hallintokoneisto)
- Humanistit joiden duuni on usein täysin hyödytöntä

[urpiainen]

En ole lukenut urpiaisen vastausta. En jaksa vielä. Mutta tää pointti:
Korkeasti koulutetuissa on paljon turhaa väkeä:
- Teologit ym. papit (teologia on pseudotiede)
- Papereita siirtelevät byrokraatit (meillä on ylimitoitettu hallintokoneisto)
- Humanistit joiden duuni on usein täysin hyödytöntä

Kiva kuitenkin, että esität minulle eksplisiittisesti suunnattuja kysymyksiä. Tää on munkin mielestä tosi palkitsevaa keskustelua. Olenko koskaan tullut sanoneeksi, että olet ehdottomasti Kitinän epäkohteliaimpia kirjoittajia?

Teologia ei tietenkään ole pseudotiede, ja vaikka olisi, ei siitä seuraisi, että teologien työ olisi turhaa tai arvotonta. Olen tietysti itsekin sitä mieltä, että teologisen koulutuksen resurssit (jotka ovat kyllä tosi pieniä) pitäisi isolta osin kohdistaa muille aloille, mutta väitteesi on silti sekä typerä että törkeä.

Puhe papereita siirtelevistä byrokraateista ja ylimitoitetusta hallintokoneistosta lienee ihan sisällötöntä roskaa. Oletan, että et tiedä yhtään, mistä puhut. Pelkkiä typeriä ennakkoluuloja.

Oletan, että osaat osoittaa merkittävässä mittakaavassa täysin hyödyttömiä humanistiduuneja, kun noin julkean törkeästi kirjoitat. Tai siis en oikeasti oleta, vaan pikemminkin oikeasti oletan, että kirjoitat pelkkää tietämättömyydestä kumpuavaa, ilkeämielistä roskaa.

Olet kyllä aika epämiellyttävä tyyppi.

[Homeboy65]

En ainakaan tahallani ole epäkohtelias. Sinä käytät täällä hyvin usein epiteettiä "urpo". Onkohan se kohteliasta?

[Homeboy65]

Et ole siis huomannut kuinka paljon Suomessa on byrokratiaa - ja kuinka paljon se on syönyt Suomen kilpailukykyä?
Ja epäkohteliaisuudesta vielä. Minä en koskaan kirjoita mitään haukkumasanoja tms.

[Homeboy65]

viewtopic.php?p=845505#p845505

Ei sinulla olis sitten UUTTA sanottavaa?

Sä et ole vielä vastannut mitään noihinkaan, vaikka esitin niistä suoran kysymyksen sulle. Eli keskustelun kannalta ne ovat täysin uusia.

Edit. Lisätään, tai väännetään rautalangasta, sen verran uutta suorana vastauksena kysymykseesi, että
- Suomalaisten korkeakoulutustaste on siis pudonnut OECD-maiden pohjalle, kun 90-luvulla se vielä oli maailman korkein.
- Laskennallisesti Suomen tuhoisa kestävyysvaje poistuisi, jos Suomen korkeakoulutussate olisi OECD:n kärkimaiden tasolla. Lisäksi korkeakoulutus kohottaa tutkitusti elämänlaatua, lisää sosiaalista pääomaa, parantaa terveyttä ja mitä lie.
- Tässä tilanteessa Suomi on jostain ihme syystä päättänyt profiloitua amiksen suurmaaksi, vaikka amiksesta hakeudutaan aika vähän korkeakoulutukseen. Puolet ikäluokasta menee amikseen, kun muualla yleissivistävä, lukiota vastaava toinen aste on normi. Suomi käyttää amikseen 0,9 % BKT:stä, kun OECD:n keskiarvo on 0,45 %. Suomen panostus on OECD-maiden toisiksi korkein.
- Painopiste pitäisi saada ammatillisesta koulutuksesta lukioon ja korkeakoulutukseen, koska korkeakoulutetut ihmiset ovat tuottavampia, terveempiä, ja mitä lie, minkä lisäksi uudet työpaikat syntyvät korkeakoulutusta vaativille aloille, ja Suomen elinkeinorakenne on muuttunut sellaiseksi, että kasvu tulee korkeakoulutusaloilta.

Sanotaan nyt tällainen esimerkki:
On olemassa hemmo X, jonka isä on kirvesmies ja äiti on siivooja. Hemmoa ei kirjaviisaus kiinnostaa pätkääkään. Hän on käytännön ihminen joka tykkää tehdä käsillään kaikenlaista. Menee peruskoulun jälkeen joko suoraan töihin tai sitten amiksen sähköasentajalinjalle.
Tällaisia tapauksia on paljon. Taitaa olla vaikeaa - hyvin vaikeaa- saada niitä menemään lukioon AMK:hon.

[urpiainen]

Ei sinulla olis sitten UUTTA sanottavaa?

Sä et ole vielä vastannut mitään noihinkaan, vaikka esitin niistä suoran kysymyksen sulle. Eli keskustelun kannalta ne ovat täysin uusia.

Edit. Lisätään, tai väännetään rautalangasta, sen verran uutta suorana vastauksena kysymykseesi, että
- Suomalaisten korkeakoulutustaste on siis pudonnut OECD-maiden pohjalle, kun 90-luvulla se vielä oli maailman korkein.
- Laskennallisesti Suomen tuhoisa kestävyysvaje poistuisi, jos Suomen korkeakoulutussate olisi OECD:n kärkimaiden tasolla. Lisäksi korkeakoulutus kohottaa tutkitusti elämänlaatua, lisää sosiaalista pääomaa, parantaa terveyttä ja mitä lie.
- Tässä tilanteessa Suomi on jostain ihme syystä päättänyt profiloitua amiksen suurmaaksi, vaikka amiksesta hakeudutaan aika vähän korkeakoulutukseen. Puolet ikäluokasta menee amikseen, kun muualla yleissivistävä, lukiota vastaava toinen aste on normi. Suomi käyttää amikseen 0,9 % BKT:stä, kun OECD:n keskiarvo on 0,45 %. Suomen panostus on OECD-maiden toisiksi korkein.
- Painopiste pitäisi saada ammatillisesta koulutuksesta lukioon ja korkeakoulutukseen, koska korkeakoulutetut ihmiset ovat tuottavampia, terveempiä, ja mitä lie, minkä lisäksi uudet työpaikat syntyvät korkeakoulutusta vaativille aloille, ja Suomen elinkeinorakenne on muuttunut sellaiseksi, että kasvu tulee korkeakoulutusaloilta.

Sanotaan nyt tällainen esimerkki:
On olemassa hemmo X, jonka isä on kirvesmies ja äiti on siivooja. Hemmoa ei kirjaviisaus kiinnostaa pätkääkään. Hän on käytännön ihminen joka tykkää tehdä käsillään kaikenlaista. Menee peruskoulun jälkeen joko suoraan töihin tai sitten amiksen sähköasentajalinjalle.
Tällaisia tapauksia on paljon. Taitaa olla vaikeaa - hyvin vaikeaa- saada niitä menemään lukioon AMK:hon.

Miten tänmä kuviteltu yksittäistapausesimerkki on relevantti kansallisen tason tarkastelulle? Sanot, että tällaisia tapauksia on paljon. Tarkoitatko, että suomalaiset ovat jotenkin geneettisesti niin kykenemättömiä kirjaviisauteen, että Suomessa vain täytyy tyytyä muita OECD-maita alhaisempaan lukionkäyntiasteeseen ja edelleen korkeakoulutusasteeseen? Tuntuisi aika suomalaisia halveksuvalta kannalta.

[Homeboy65]

Sä et ole vielä vastannut mitään noihinkaan, vaikka esitin niistä suoran kysymyksen sulle. Eli keskustelun kannalta ne ovat täysin uusia.

Edit. Lisätään, tai väännetään rautalangasta, sen verran uutta suorana vastauksena kysymykseesi, että
- Suomalaisten korkeakoulutustaste on siis pudonnut OECD-maiden pohjalle, kun 90-luvulla se vielä oli maailman korkein.
- Laskennallisesti Suomen tuhoisa kestävyysvaje poistuisi, jos Suomen korkeakoulutussate olisi OECD:n kärkimaiden tasolla. Lisäksi korkeakoulutus kohottaa tutkitusti elämänlaatua, lisää sosiaalista pääomaa, parantaa terveyttä ja mitä lie.
- Tässä tilanteessa Suomi on jostain ihme syystä päättänyt profiloitua amiksen suurmaaksi, vaikka amiksesta hakeudutaan aika vähän korkeakoulutukseen. Puolet ikäluokasta menee amikseen, kun muualla yleissivistävä, lukiota vastaava toinen aste on normi. Suomi käyttää amikseen 0,9 % BKT:stä, kun OECD:n keskiarvo on 0,45 %. Suomen panostus on OECD-maiden toisiksi korkein.
- Painopiste pitäisi saada ammatillisesta koulutuksesta lukioon ja korkeakoulutukseen, koska korkeakoulutetut ihmiset ovat tuottavampia, terveempiä, ja mitä lie, minkä lisäksi uudet työpaikat syntyvät korkeakoulutusta vaativille aloille, ja Suomen elinkeinorakenne on muuttunut sellaiseksi, että kasvu tulee korkeakoulutusaloilta.

Sanotaan nyt tällainen esimerkki:
On olemassa hemmo X, jonka isä on kirvesmies ja äiti on siivooja. Hemmoa ei kirjaviisaus kiinnostaa pätkääkään. Hän on käytännön ihminen joka tykkää tehdä käsillään kaikenlaista. Menee peruskoulun jälkeen joko suoraan töihin tai sitten amiksen sähköasentajalinjalle.
Tällaisia tapauksia on paljon. Taitaa olla vaikeaa - hyvin vaikeaa- saada niitä menemään lukioon AMK:hon.

Miten tänmä kuviteltu yksittäistapausesimerkki on relevantti kansallisen tason tarkastelulle? Sanot, että tällaisia tapauksia on paljon. Tarkoitatko, että suomalaiset ovat jotenkin geneettisesti niin kykenemättömiä kirjaviisauteen, että Suomessa vain täytyy tyytyä muita OECD-maita alhaisempaan lukionkäyntiasteeseen ja edelleen korkeakoulutusasteeseen? Tuntuisi aika suomalaisia halveksuvalta kannalta.

Ei kyse ole niinkään kykenemättömyydestä vaan KIINNOSTUKSEN puutteesta. Minusta esim. olisi ollut suunnattoman tylsää mennä oikikseen lukea lakia.

[urpiainen]

Sanotaan nyt tällainen esimerkki:
On olemassa hemmo X, jonka isä on kirvesmies ja äiti on siivooja. Hemmoa ei kirjaviisaus kiinnostaa pätkääkään. Hän on käytännön ihminen joka tykkää tehdä käsillään kaikenlaista. Menee peruskoulun jälkeen joko suoraan töihin tai sitten amiksen sähköasentajalinjalle.
Tällaisia tapauksia on paljon. Taitaa olla vaikeaa - hyvin vaikeaa- saada niitä menemään lukioon AMK:hon.

Miten tänmä kuviteltu yksittäistapausesimerkki on relevantti kansallisen tason tarkastelulle? Sanot, että tällaisia tapauksia on paljon. Tarkoitatko, että suomalaiset ovat jotenkin geneettisesti niin kykenemättömiä kirjaviisauteen, että Suomessa vain täytyy tyytyä muita OECD-maita alhaisempaan lukionkäyntiasteeseen ja edelleen korkeakoulutusasteeseen? Tuntuisi aika suomalaisia halveksuvalta kannalta.

Ei kyse ole niinkään kykenemättömyydestä vaan KIINNOSTUKSEN puutteesta. Minusta esim. olisi ollut suunnattoman tylsää mennä oikikseen lukea lakia.

Sinusta siis opiskelu on tylsää, ja lisäksi meillä on tämä kuvitteellinen esimerkkisi hemmo X:stä. Mikä on näiden relevanssi käytävälle keskustelulle - perustelevatko ne, että Suomen kannattaakin erottua muista OECD-maista omalle linjalleen, joka korostaa ammattikoulutusta ja muita alempaa korkeakoulutusastetta?

[Vagabondo]

Minusta esim. olisi ollut suunnattoman tylsää mennä oikikseen lukea lakia.

Minusta lakitekstin lukeminen on myös äärimmäisen tylsää puuhaa ja aivoni jaksavat keskittyä siihen noin kymmenen riviä. DI:n paperit sen sijaan oli oikein mielenkiintoista suorittaa laskennallisia kursseja painottaen, koska pystyn uppoutumaan tuntikausiksi ongelmanratkaisuun.

Saamattomuudessasi sä et oikein ole pätevä mittari keskivertoihmisen suorituskyvylle.

[sivustahuutaja]

^
Ei homie pystyisi nykykunnossa opiskelemaan ehkä mitään amistutkintoa.

Just mietin renkaita vaihtaessa, että tässä olisi homielle sitä loputonta työtä, joka kuitenkaan ei olisi turhaa. Mutta eihän homie osaa vaihtaa fillariin kumeja.

[urpiainen]

Pitäisi joskus ajaa oikein katsomaan tätä lippua. Sillä onhan tämä jotenkin monella tasolla hauska. Se, että visio on Kiljusen, naurattaa jo lähtökohtaisesti. Ja että lippu ja tanko ovat molemmat venäläisiä, eivätkä mahdu eivätkä surise. Ihminen on mennyt kuuhun (tai niin ne ainakin haluavat meidän uskovan), mutta yhtä pikkaisen isompaa tankoa lippuineen ei jumalauta saada toimimaan, luut vaan katkeilevat.

Liputus | Hamina pohtii jättilipputankonsa purkamista
https://www.hs.fi/suomi/art-2000011952677.html

[sivustahuutaja]

^
Haminan lipputanko on ollut läntisen maailman korkein. Kukaan ei tiedä, mistä Kiljunen on nerokkaan ideansa saanut.
https://en.wikipedia.org/wiki/List_of_f ... _by_height

[nokkaelain]

^
Tuottavuuspainotustahan tässä just haenkin. Etkös sinä juuri ole sitä mieltä, että korkeakoulutus periytyy, joten verohelpotuksilla saadaan korkeakoulutetut lisääntymään ja heidän lapsensa menevät korkeakouluun?

Meidän sukupolvessa (olettaen että olet n. 50v) korkeakekoulutus ei ole ollut vielä yhtä perityvää. Lukioluokaltani neljä on tainnut neljä tehdä tohtorin tutkinnon. Yhdellä taisi olla olla vanhemmilla edes ylioppilastausta. Toki nykyään korkeakoulutus on yleisempää ja siihen lasketaan esiim. sairaanhoitajaksi kouluttutautuminen.

[sivustahuutaja]

^
Eihän koulutus ole voinut olla periytyvää, koska koulutettujen osuus on noussut niin paljon. Periytyvyys vaatisi sitä, että joskus 50v sitten koulutetut olisivat lisääntyneet huomattavasti kouluttamattomia enemmän ja heidän lukuisat lapsensa olisivat taas kouluttautuneet.

[Homeboy65]

Miten tänmä kuviteltu yksittäistapausesimerkki on relevantti kansallisen tason tarkastelulle? Sanot, että tällaisia tapauksia on paljon. Tarkoitatko, että suomalaiset ovat jotenkin geneettisesti niin kykenemättömiä kirjaviisauteen, että Suomessa vain täytyy tyytyä muita OECD-maita alhaisempaan lukionkäyntiasteeseen ja edelleen korkeakoulutusasteeseen? Tuntuisi aika suomalaisia halveksuvalta kannalta.

Ei kyse ole niinkään kykenemättömyydestä vaan KIINNOSTUKSEN puutteesta. Minusta esim. olisi ollut suunnattoman tylsää mennä oikikseen lukea lakia.

Sinusta siis opiskelu on tylsää, ja lisäksi meillä on tämä kuvitteellinen esimerkkisi hemmo X:stä. Mikä on näiden relevanssi käytävälle keskustelulle - perustelevatko ne, että Suomen kannattaakin erottua muista OECD-maista omalle linjalleen, joka korostaa ammattikoulutusta ja muita alempaa korkeakoulutusastetta?

EI.
En tarkoita että KAIKKI opiskelu on tylsää. Tarkoitin että minusta oikiksessa opiskelu olisi ollut tylsää.
Ei tässä ole kyse mitä Suomen "kannattaa" tehdä. Kyse on siitä että:

- Meillä on paljon käytännön ihmisiä joita kirjaviisaus ei kiinnosta. Piste.
- Moni ei halua mennä lukioon ja sitten yliopistoon koska eivät vaan JAKSA sitä lukemista, työmäärää.
- Edes korkeakoulutus ei takaa - nykyään - varmaa työpaikkaa. Tai ainakaan varmaa ja VAKITUISTA työpaikkaa.

Olenko väärässä?

[urpiainen]

Ei kyse ole niinkään kykenemättömyydestä vaan KIINNOSTUKSEN puutteesta. Minusta esim. olisi ollut suunnattoman tylsää mennä oikikseen lukea lakia.

Sinusta siis opiskelu on tylsää, ja lisäksi meillä on tämä kuvitteellinen esimerkkisi hemmo X:stä. Mikä on näiden relevanssi käytävälle keskustelulle - perustelevatko ne, että Suomen kannattaakin erottua muista OECD-maista omalle linjalleen, joka korostaa ammattikoulutusta ja muita alempaa korkeakoulutusastetta?

EI.
En tarkoita että KAIKKI opiskelu on tylsää. Tarkoitin että minusta oikiksessa opiskelu olisi ollut tylsää.
Ei tässä ole kyse mitä Suomen "kannattaa" tehdä. Kyse on siitä että:

- Meillä on paljon käytännön ihmisiä joita kirjaviisaus ei kiinnosta. Piste.
- Moni ei halua mennä lukioon ja sitten yliopistoon koska eivät vaan JAKSA sitä lukemista, työmäärää.
- Edes korkeakoulutus ei takaa - nykyään - varmaa työpaikkaa. Tai ainakaan varmaa ja VAKITUISTA työpaikkaa.

Olenko väärässä?

Et sä ole niinkään väärässä kuin irrelevantti käynnissä olevan keskustelun suhteen.

[Homeboy65]

Sinusta siis opiskelu on tylsää, ja lisäksi meillä on tämä kuvitteellinen esimerkkisi hemmo X:stä. Mikä on näiden relevanssi käytävälle keskustelulle - perustelevatko ne, että Suomen kannattaakin erottua muista OECD-maista omalle linjalleen, joka korostaa ammattikoulutusta ja muita alempaa korkeakoulutusastetta?

EI.
En tarkoita että KAIKKI opiskelu on tylsää. Tarkoitin että minusta oikiksessa opiskelu olisi ollut tylsää.
Ei tässä ole kyse mitä Suomen "kannattaa" tehdä. Kyse on siitä että:

- Meillä on paljon käytännön ihmisiä joita kirjaviisaus ei kiinnosta. Piste.
- Moni ei halua mennä lukioon ja sitten yliopistoon koska eivät vaan JAKSA sitä lukemista, työmäärää.
- Edes korkeakoulutus ei takaa - nykyään - varmaa työpaikkaa. Tai ainakaan varmaa ja VAKITUISTA työpaikkaa.

Olenko väärässä?

Et sä ole niinkään väärässä kuin irrelevantti käynnissä olevan keskustelun suhteen.

Voisitko selittää tarkemmin. Pliis, ei mitään ylimalkaisuuksia.

[Bhven]

- Meillä on paljon käytännön ihmisiä joita kirjaviisaus ei kiinnosta. Piste.
- Moni ei halua mennä lukioon ja sitten yliopistoon koska eivät vaan JAKSA sitä lukemista, työmäärää.
- Edes korkeakoulutus ei takaa - nykyään - varmaa työpaikkaa. Tai ainakaan varmaa ja VAKITUISTA työpaikkaa.

Olenko väärässä?

tuorein Nuorisobarometri (2025/2026) osoittaa, että suomalaisnuoret ovat muuttuneet realistisemmiksi:

81 % nuorista tavoittelee edelleen korkeakoulututkintoa.

[Homeboy65]

- Meillä on paljon käytännön ihmisiä joita kirjaviisaus ei kiinnosta. Piste.
- Moni ei halua mennä lukioon ja sitten yliopistoon koska eivät vaan JAKSA sitä lukemista, työmäärää.
- Edes korkeakoulutus ei takaa - nykyään - varmaa työpaikkaa. Tai ainakaan varmaa ja VAKITUISTA työpaikkaa.

Olenko väärässä?

tuorein Nuorisobarometri (2025/2026) osoittaa, että suomalaisnuoret ovat muuttuneet realistisemmiksi:

81 % nuorista tavoittelee edelleen korkeakoulututkintoa.

OK.