Oikaisuja

[urpiainen]

^
Ei kai tuo henkilön status nyt mitenkään voi vaikuttaa siihen, millaista näyttöä vaadit väitteiden tueksi?

Kirjoitin aiemmin, että vaikka Hesarin henkilöjutulta ei voi odottakaan näytön kunnollista perkaamista, niin meritoituneen tutkijan synteesi näytöstä ja sen perustelemista politiikkasuosituksista on itsessään kiinnostava uutinen, jopa irrallaan tutkimusnäytön arvioinnista. Toki henkilön status vaikuttaa tähän ajatukseen.

[sivustahuutaja]

^
En nyt jaa sinun näkemystäsi kiinnostavuudesta. Itse olen tälläinen vanhanaikainen tiedeöyhö ja haluan toistettavissa olevat tulokset.

Samaan aikaan toisaalla: "Tutkimuksemme perusteella joidenkin poliitikkojen, aktivistien ja tutkijoiden esittämä yksinkertainen keino – lapsiperheiden tulojen nostaminen – ei välttämättä auta vähentämään nuorten aikuisten psykiatrista sairastavuutta, päihdeongelmia ja väkivaltarikollisuutta."
https://www.julkari.fi/server/api/core/ ... 79/content

[urpiainen]

^ Joo, Hiilamo on kai ollut joskus vihreiden ehdokkaanakin jossain vaaleissa, mutta ärsyttää oikeaoppisia vihreitä kritisoimalla esimerkiksi perustuloa tutkimsunäkökulmasta ikään kuin tuon saman tuloksen yleistyksellä: edes köyhyyttä ei voi korjata kovin kestävästi antamalla vain yksinkertaisesti rahaa, vaan on keskityttävä kannusteisiin ja aktivointeihin, siis laaja-alaisiin ja kohdennettuihin hyvinvointivaltion instrumentteihin. Esim. täällä: https://yle.fi/a/74-20107268

[sivustahuutaja]

^
Eikös perustulon idea nimenomaan ole kannusteiden lisääminen? Jokaisesta tienatusta eurosta on tarkoitus jäädä enemmän käteen kuin nyt ja perustulon taso mitään tekemättömälle jäisi alhaisemmaksi kuin mitä sosiaaliturva nyt on.

EDIT: kyllä kaikki hyvinvointierot voidaan talousteorian mukaan tasata könttäsummaisin tulonsiirroin. Esim. raiskaukselle on laskettu hyvinvointitappio, joten uhri voitaisiin nostaa nollatasolle antamalla 200 000 euroa kouraan. Ongelmaksi tulee se, että hyvinvoinnin tasaaminen tappaa talouskasvun ja hyvinvoinnin luomisen insentiivit, jolloin pitkässä juoksussa hyvinvointi kärsii, vaikka staattisessa tarkestelussa saatiin kaikista yhtä hyvin voivia.

[urpiainen]

^
Eikös perustulon idea nimenomaan ole kannusteiden lisääminen? Jokaisesta tienatusta eurosta on tarkoitus jäädä enemmän käteen kuin nyt ja perustulon taso mitään tekemättömälle jäisi alhaisemmaksi kuin mitä sosiaaliturva nyt on.

No näin minäkin olen ajatellut, mutta ilmeisesti Hiilamon näyttö on sen suuntaista, että sikäli kun perustulon katsotaan korvaavan muuta sosiaalista tukea, se ei toimi: kohderyhmän sosiaalinen pääoma ei kerta kaikkiaan riitä mahdollisuuksiin tarttumiseen. Tarvitaan edelleen kohdennettua koulutusta, ohjattua terveydenhoitoa, työllistymisen aktiivista tukea jne. Usein kai perustulokokeiluissa perustulon saajien työllisyys, terveys eikä edes talouden tilanne (mitattuna ulosotoilla, maksuhäiriöillä ja sen sellaisilla) ei parane, vaikka toki aina voi sanoa, että ihan oikein toteutettua kommunismia, ei kun perustuloa, ei ole kokeiltu vielä missään. Empiirinen näyttö ehdottaa, että kannattaa kannattaa laajaa hyvinvointivaltiota.

[sivustahuutaja]

No näin minäkin olen ajatellut, mutta ilmeisesti Hiilamon näyttö on sen suuntaista, että sikäli kun perustulon katsotaan korvaavan muuta sosiaalista tukea, se ei toimi

En minä noin kirjoittanut. Ei perustulo mitenkään voi toimia, jos suomessa annettaisiin täysin kyselemättä ja automaatisesti kouraan nykyinen sosiaaliturva. Minä kirjoitin, että perustulo tietenkin olisi vähemmän kuin sosiaaliturva nyt on. Kyllä ne satunnaiset ansiot alkavat kiinnostaa, kun rahaa ei muuten saa.

[James Potkukelkka]

Jos vielä mennään oikein asialinjalle, niin rouva Cacciatore on kyllä erinomaisen hyvin säilynyt 70-vuotias. Jos olisin yhtään homiemaisesti vanhemmista naisista kiinnostunut, voisin kyllä rouva Cacciatoreen mieltyä.

[urpiainen]

Jos vielä mennään oikein asialinjalle, niin rouva Cacciatore on kyllä erinomaisen hyvin säilynyt 70-vuotias. Jos olisin yhtään homiemaisesti vanhemmista naisista kiinnostunut, voisin kyllä rouva Cacciatoreen mieltyä.

Lähetä sille oikaisupyyntö iästä, niin ehkä voitat jonkinlaisen Limainen Setä -palkinnon.

[James Potkukelkka]

Jos vielä mennään oikein asialinjalle, niin rouva Cacciatore on kyllä erinomaisen hyvin säilynyt 70-vuotias. Jos olisin yhtään homiemaisesti vanhemmista naisista kiinnostunut, voisin kyllä rouva Cacciatoreen mieltyä.

Lähetä sille oikaisupyyntö iästä, niin ehkä voitat jonkinlaisen Limainen Setä -palkinnon.

Tuossa on backfire (mielestäni tälle ei hyvää suomenkieliestä vastinetta?) riski.

[James Potkukelkka]

Oikaisu 24.5. kello 22.42: Jutun aiemmassa versiossa siteerattiin Axiosia virheellisesti siten, että Yhdysvalloilla olisi joukkoja Iranissa. Yhdysvalloilla on joukkoja Iranin lähistöllä.

https://www.hs.fi/maailma/art-2000012029215.html

[James Potkukelkka]

Oikaisu 27.5. 8:13: Toisin kuin jutussa väitettiin, ensimmäiset implantit otettiin vuonna 1962, ei 1972.

https://www.hs.fi/lifestyle/art-2000011972752.html

[James Potkukelkka]

Olen keskustellut HS:n uutisten kommentoinnin moderointilinjasta. Omasta mielestäni (duh..) asiallisest kommentit on hylätty.
Tekoälyä moderoi woke (omasta mielestäni) tekoäly. Hesarille propsit kuitenkin siitä, että vastasi.

Koskee kommentteja tässä uutisessa:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012038355.html

[sivustahuutaja]

^
Joku ihan testasi tuota. Pienetkin agendasta poikkeavat kommentit menevät roskikseen.

YLE myös ulkoistamassa sensuuria tekoälylle:
https://www.markkinointiuutiset.fi/arti ... alustoilla

X:ssä onneksi toimii yhteisöhuomautukset, vaikka YLE on estänyt julkaisun kommentoinnin:

[Ylermi Ylihankala]

Olen keskustellut HS:n uutisten kommentoinnin moderointilinjasta. Omasta mielestäni (duh..) asiallisest kommentit on hylätty.
Tekoälyä moderoi woke (omasta mielestäni) tekoäly. Hesarille propsit kuitenkin siitä, että vastasi.

Koskee kommentteja tässä uutisessa:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012038355.html

Äijä on kyllä päällikkö. Voin kuvitella, kuinka hesarin päätoimittaja joutuu nykyään odottamaan hengitystään pidellen oikaisupyyntöjäsi ennen julkaisupäätöstään.

[James Potkukelkka]

Olen keskustellut HS:n uutisten kommentoinnin moderointilinjasta. Omasta mielestäni (duh..) asiallisest kommentit on hylätty.
Tekoälyä moderoi woke (omasta mielestäni) tekoäly. Hesarille propsit kuitenkin siitä, että vastasi.

Koskee kommentteja tässä uutisessa:

https://www.hs.fi/politiikka/art-2000012038355.html

Äijä on kyllä päällikkö. Voin kuvitella, kuinka hesarin päätoimittaja joutuu nykyään odottamaan hengitystään pidellen oikaisupyyntöjäsi ennen julkaisupäätöstään.

[urpiainen]

Kirjoittaja toteaa alakohtaisista palkoista, että esim. finanssi- ja teknologia-aloilla "suomalaisten palkat jäävät kauimmaksi parhaista maista [...] [Teknologia-alalla] sijalle kymmenen. [...] Myös finanssialalla [...] Suomen sijoitus kymnenen." Tämä kontrastoidaan sen kanssa, että "Opetusalalla Suomen palkat ovat puolestaan Euroopan yhdeksänneksi parhaat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoaloilla kymmenenneksi suurimmat."

Palkat | Teimme vertailun: Millaisia palkkoja suomalaisille maksetaan?
https://www.hs.fi/visio/art-2000012014996.html

[Bhven]

Se on ilmoja pidellyt jos joku läskidemari luulee, että intialainen tai kiinalainen insinööri tulisi Suomeen töihin.

While roughly $60,000 USD net makes you a "one-percenter" globally, the bar to be in the top 1% within your own country varies drastically depending on where you live:

United States: ~$500,000+ per year (and closer to $1,000,000 in high-cost states like California or New York).

Switzerland: ~$800,000+ per year.

Singapore: ~$700,000+ per year.

China: ~$80,000+ per year.

India: ~$50,000+ per year.

[James Potkukelkka]

"suomalaisten palkat jäävät kauimmaksi parhaista maista [...] [Teknologia-alalla] sijalle kymmenen. [...] Myös finanssialalla [...] Suomen sijoitus kymnenen." Tämä kontrastoidaan sen kanssa, että "Opetusalalla Suomen palkat ovat puolestaan Euroopan yhdeksänneksi parhaat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoaloilla kymmenenneksi suurimmat."

Raja menee juuri tuossa yhdeksännen ja kymmenennen välissä.

[sivustahuutaja]

Kirjoittaja toteaa alakohtaisista palkoista, että esim. finanssi- ja teknologia-aloilla "suomalaisten palkat jäävät kauimmaksi parhaista maista [...] [Teknologia-alalla] sijalle kymmenen. [...] Myös finanssialalla [...] Suomen sijoitus kymnenen." Tämä kontrastoidaan sen kanssa, että "Opetusalalla Suomen palkat ovat puolestaan Euroopan yhdeksänneksi parhaat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoaloilla kymmenenneksi suurimmat."

Palkat | Teimme vertailun: Millaisia palkkoja suomalaisille maksetaan?
https://www.hs.fi/visio/art-2000012014996.html

Artikkeli jää hitusen torsoksi. Palkansaajaa kiinnostaa se, paljonko jää käteen verojen ja muiden maksujen jälkeen ja mikä on tuon nettotulon ostovoima. Työnantajaa kiinnostaa se, paljonko työsuoritteesta pitää maksaa. Kumpikaan noista ei ole bruttopalkka.

Artikkelissa on kuitenkin hyviä pointteja, jotka toisaalta ovat huolestuttavia:
- koulutus tuo meillä muita pienemmän hyödyn (artikkeli keskittyy bruttopalkkoihin, joten pitää muista meillä hyvätuloisten veroasteen olevan hyvin korkea)
- korkean hintatason aiheuttama heikko ostovoima rasittaa meillä ansioita

Pistää miettimään, tarjoavatko Suomen työmarkkinat verotus huomioiden kovinkaan houkuttelevaa diiliä nuorelle kysytylle osaajalle.

Koulutuksen merkitystä hieman sivutaan, mutta jätetään mainitsematta koulutustason lasku. Pitkällä tähtäimellä tuottavuuden kehitys tulee innovaatioista. Tarvittaisiin siis koulutettua porukkaa luomaan ja hyödyntämään innovaatioita työssään. Koulutustason lasku ja julkisen sektorin liian suureksi paisunut koko ovat myrkkyä innovaatioille. Tämä ei lupaa hyvää työn tuottavuudelle.

[James Potkukelkka]

Koulutus kannatti Suomessa paremmin kuin muissa
pohjoismaissa

[sivustahuutaja]

Se on ilmoja pidellyt jos joku läskidemari luulee, että intialainen tai kiinalainen insinööri tulisi Suomeen töihin.

[sivustahuutaja]

Koulutus kannatti Suomessa paremmin kuin muissa pohjoismaissa

En saanut jutusta selvää, että kannattiko oikeasti. Pitäisi vähintään verrata nettopalkan ostovoimaa.

Gemini sanoi insseistä: "Diplomi-insinöörin (DI) ostovoimakorjattu nettopalkkavertailu Pohjoismaiden välillä on monimutkainen kokonaisuus, sillä siihen vaikuttavat nimellispalkka, progressiivinen verotus, sosiaaliturvamaksut sekä paikallinen hintataso. Yleiskuva on se, että Tanska ja Norja kilpailevat kärkisijasta, kun taas Suomi sijoittuu vertailun loppupäähän."

Suomessa julkinen sektori on paisunut kuin pullataikina ja palkat ovat nousseet julkiselle nopeammin kuin ykistyisellä. Jos suomi pärjää koulutuksen kannattavuudessa sen takia, että palkataan lisää kovapalkkaisia paperinpyörittäjiä, niin ei se kovin hyvä tilanne ole.

[James Potkukelkka]

En ole tehnyt asian suhteen mitään omaa tutkimusta, mutta jutussa sanotaan

Suomessa korkeakoulutetut ansaitsevat keskimäärin enintään 40 prosenttia enemmän kuin toisen asteen suorittaneet. OECD-maissa korkeakoulutus tuo keskimäärin 54 prosenttia suuremman palkan.

Muihin Pohjoismaihin verrattuna Suomessa koulutus kannattaa kuitenkin paremmin, sillä muualla Pohjolassa korkeakoulutus tuo keskimäärin vain 25 prosenttia suuremman palkan.

[Homeboy65]

Kun hyväosaiset valittavat tulojensa "pienuutta" pitäisi muistaa:
- Jossain tulee raja jolloin raha ei enää lisää onnellisuutta.
- Rajahyöty tulee monissa asioissa vastaan. Jos haluaa että habitus on siisti ja käy parturissa riittää että käy kerran kuukaudessa. Ei ole hyötyä eikä järkeä käydä joka viikko. Jos haluaa autoilla riittää että on yksi auto.

[James Potkukelkka]

Kun hyväosaiset valittavat tulojensa "pienuutta" pitäisi muistaa:
- Jossain tulee raja jolloin raha ei enää lisää onnellisuutta.
- Rajahyöty tulee monissa asioissa vastaan. Jos haluaa että habitus on siisti ja käy parturissa riittää että käy kerran kuukaudessa. Ei ole hyötyä eikä järkeä käydä joka viikko. Jos haluaa autoilla riittää että on yksi auto.

Entä jos haluan linnan Skotlannista ja kattohuoneiston Manhattanilla?

Suomessa kukaan ei tienaa niin paljoa, eteikö lisätulo lisäisi selvästi mahdollisuuksia.

Ps. Homeboy viesti 20.

PPs. mistä olet saanut päähäsi, että yksi auto riittää?

Minä tarvitsen luksusmaasturin (Esim. Range Rover tai Mersun G malli), perinteisen kalliin urheiluauton (esim. Ferrari), luksussedan (Esim. Maybach) ja lisäksi tavallisen kauppakassain (esim. Lexus). Noin niinkuin aluksi.