urpiainen kirjoitti:Toivottavasti presidenttitenttejä aktiivisesti harrastavat kanssakeskustelijat sattuivat katsomaan Maarit Tastulan Punaisen langan, jossa haastateltavana oli Tarja Halonen. Mielestäni kenties ensimmäinen TV-haastattelu, joka ei loukannut niin ehdokkaan kuin katsojienkin älykkyyttä. (...) Ehkä Tastula saa enemmän irti Niinistöstä, joka on ohjelmassa vieraana perjantai-iltana (uusinta lauantai-aamupäivästä). Ohjelmat löytynevät YLEn nettisivuiltakin ladattavaksi.
Harmi, että nämä Punaiset langat tulivat näinkin myöhään kampanjassa. Ehdottomasti älyllisintä käsittelyä tähän mennessä. Tastula on kiistatta juuri nyt Suomen parhaita toimittajia. Ei ole niin paljon Leif Salmenia ikävä kun Tastula on vedossa. Eilinen Sauli-haastattelu vahvisti minusta aika kiistatta (tai siis Manala kyllä kiistänee, mutta kumminkin) seuraavat kolme johtopäätöstä:
Ensinnäkin, SAK:n, vasemmiston, vihreiden tai minkään muunkaan kokoomusta ja oikeistolaista markkina-ajattelua vastustavan tahon on aika turha yrittää esittää, että Saulilla olisi jokin kätketty agenda jargoninsa takana siinä mielessä, että *todellisuudessa* Sauli ajaisi tietoisesti köyhien aseman huonontamista tai sosiaalisen oikeudenmukaisuuden alasajamista. Lienee selvää, että Sauli on aidosti huolissaan Suomen menestyksestä ja yhteiskunnan peruspilarien riittävästä rahoituksesta. Sauli tarkoittaa vilpittömästi hyvää.
Toinen johtopäätös onkin sitten monimutkaisempi. Sauli uskoo vakaasti, että paras keino tavoitteensa saavuttamiseksi on pohjoismaisittain varsin räväkkä oikeistolainen talouspolitiikka. Suomalainen työ on saatava sellaiseksi, että ulkomaisia sijoittajia houkuttelee sijoittaa Suomeen. Saulin mukaan tämä tehdään luopumalla sosiaalisesti motivoidusta koulutusjärjestelmästä, työmarkkinoita jäykistävistä rakenteista ja halpatyön torjunnasta. Erityisen tärkeää on huomata, että siinä missä Halosella ei ollut kovin syvällistä vastausta siihen, miten hänen lähes päinvastainen ohjelmansa estää kansainvälisen investointirahan valumisen niihin maihin, missä ei ole raskasta sosiaalisektoria jäykkine rakenteineen kaikkineen, niin Niinistöllä ei vastaavasti ollut kovin syvällistä vastausta siihen, miten hänen tavoitteensa kilpailla kansainvälisessä taloudessa sellaisten maiden omilla aseilla jotka eivät yritäkään tavoitella pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa voisi auttaa hyvinvointiyhteiskunnan säilyttämisessä - joka siis olisi näillä aseilla kilpailtaessa vakava kilpailuhaitta. Niinistön vastaus on vilpitön
usko markkinaliberalismin kykyyn ratkaista asiat viimekädessä paremmin kuin mihin pikemminkin pohjoismaisilla aseilla kilpailuun
uskovan Halosen malli nykymaailmassa kykenisi.
Keskeistä on siis ymmärtää, että vaikka Sauli mielellään esiintyy ideologioiden yläpuolella olevana realistisena talousmiehenä, ja vaikka tällä palstalla väitetään Saulin ymmärtävän taloustieteen lakeja paremmin kuin Tarjan, on äärimmäisen naiivia kuvitella, että Saulin ja Tarjan välillä olisi kyse valinnasta järjen ja tunteen - tai realismin ja utopismin - välillä. Kyse on viime kädessä kahden hyvin erilaisen ideologian välillä valitsemisesta. Ei Sauli tai Tarja kumpikaan nojaa talouspoliittisissa mielipiteissään pohjimmiltaan johonkin talouden lainalaisuuksien syvälliseen tuntemiseen, vaan - kuten Sauli myönsi kotitaustastaan puhuessaan - tietynlaisen ideologian ja maailmankuvan syvään omaksumiseen. Tarjalla se on pohjoismainen sosiaalidemokratia, Saulilla kokoomuslainen markkinaliberalismi.
Kuten sanoin, on äärimmäisen naiivia kuvitella, että Saulin talouspoliittinen ajattelu olisi jotenkin ideologiariippumattomasti objektiivista. Se olisi naiivia ensinnäkin siksi, että aivan kuten Tarjalla, ei Saulillakaan ole konkreettisia ratkaisuja kaikkiin mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Mutta Saulilla, aivan kuten Tarjalla, on vankka ideologisesta perustasta kumpuava usko siihen,
minkä tyyppisillä keinoilla noita ongelmia on alettava ratkoa. Ja nämä taustaideologiat ovat siis ehdokkailla aika päinvastaisia.
Toinen, vielä ilmeisempi syy siihen miksi olisi äärimmäisen naiivia ajatella Saulin talouspoliittisen ajattelun olevan objektiivista siinä mielessä, että se olisi taloustieteen lakien ei-ideologisesti sanelemaa, on tietysti se, että taloustiede ei tunnetusti ole objektiivinen tiede tässä mielessä. Taloustiede käsittelee ihmisten uskomuksista, preferensseistä, tavoista, tottumuksista, tunteista jne. muodostuvaa toisiinsa liittyvien tekojen ja odotusten monimutkaista verkkoa. Tällaisen systeemin ominaispiirre on se, että pelkkä teorianmuodostus muuttaa tätä systeemiä, koska muuttaa määritelmän mukaan ihmisten uskomuksia ja odotuksia. Tämä taas antaa tarpeen muokata teoriaa, jne. samassa kehässä
ad infinitum. Taloustieteessä ei voida kuvitella edes periaatteessa saavutettavan muuttumattomia ja ikuisia lakeja fysiikan tapaan, koska ihmiset, toisin kuin kvarkit ja mitä niitä onkaan, muuttavat toimintaansa ymmärryksen muuttuessa. Tämän vuoksi taloustiede ei tosiasiassa koskaan ole puhtaasti deskriptiivinen tiede, vaan aina myös normatiivinen ja poliittinen. Vielä räikeämmin tämä näkyy tietysti taloustieteelle perustuvassa poliittisessa päätöksenteossa: olisi hyvin naiivia kuvitella, että talouspolitiikka ei ole perusluonteeltaan ideologista. Taloustieteen perusteita yhtään perusopintotasoa paremmin tuntevalle tämä on selvää: on älyllisesti epärehellistä, että palstalla uskotellaan Saulin olevan tällaisen yläpuolella.
Kolmas johtopäätös Punaisesta langasta on, että Sauli ei ole kovin syvällinen poliittinen teoreetikko. Lempeästi hymyillen Tastula yritti saattaa Saulin käsiteltäväksi sellaisia mahdollisia teoreettisia ristiriitoja, joita seuraisi siitä, miten hän käytännön tasolla (lamasta nousut, ympäristöongelmat jne.) näkee kollektivistisen ajattelun keskeisyyden, mutta ideologisella tasolla uskoo yltiö-individualistiseen markkinaliberalismiin. Sauli ei näihin tarttunut lainkaan, vaan puski eteenpäin varmana siitä, että ideologiansa on oikea näennäisistä ongelmista huolimatta. Tämä on kiinnostavaa sikäli, että Tastulan kriittiset pointit olivat korkeintaan poliittisen taloustieteen peruskurssitasoa - joten niille on aika selkeät, peruskurssitason vasta-argumentit yleisessä tiedossa, mutta ei ilmeisesti Saulilla. Ennen kuin Manala repii pelihousunsa korostettakoon kuitenkin, että tämä ei suinkaan ole itsestäänselvästi argumentti Saulia vastaan. Ehkä jo Koiviston kaudella saimme tarpeeksemme presidentistä, joka fundeeraa yksikseen bernsteinilaisen sosiaalidemokratian teoreettisia nyansseja eikä ryhdy toimeen sitten millään. Saulissa meillä olisi presidentti, joka olisi toteuttaja eikä paskanpuhuja. Erityisesti jos jakaa Saulin oikeistolaisen ideologian voi pitää pelkkänä plussana, että poliitikko painaa menemään ideologiansa mukaisella tavalla teoreettisista ongelmista piittaamatta. Samalla tavallahan vasemmistolainen voi kannattaa Tarjaa, joka myöskin on pragmaattinen poliitikko eikä akateeminen analyytikko.
Siinäpä näitä viimehetken mietteitä. Pistetään nyt vielä pari lyhyttä vastausta Manalalle, vaikka ei tuollainen purkaus oikein vastausta ansaitsisikaan:
Herra Manala kirjoitti:i. Ylen viimeinen tentti oli ehkä sisällökkäin kakkoskierroksen tenteistä. Oli saatu vähän uuttakin kauraa Nato-asian ja gwobaawi-jankuttamisen rinnalle. Tasaisesti se minusta meni molemmin puolin, eikä mitenkään ennemmin Tarjalle kuin Saulillekaan. Saulilla oli parempi asiapitoisuus, tosin minua hieman ärsytti Saulin lähes martyrismiksi asti menevä puolustelu SAK:ta vastaan.
ii. Tähän varmaan saitkin vastauksen jo yllä, missä peräänkuulutin älyllistä rehellisyyttä. Näiden muutamien puolueellisuuksien jälkeen en todellakaan näe YLE:n olevan Niinistön puolella ainakaan millään merkityksellisellä tai huomattavalla marginaalilla. Luulen että tämä väritys on nyt ainoastaan omien korviesi välissä.
Näin vähän ajattelinkin tämän menevän. Havainnon teoriapitoisuus, sano. Kuulemme mitä haluamme kuulla. Mainittakoon, että kirjoitin omat muistikuvani ylös - korostaen niiden subjektiivisuutta ja uumoillen eksplisiittisesti niiden olleen Tarja-värittyneitä - edellisen päivän katselukokemuksen pohjalta. En tarkastanut aukikirjoitettuja lausuntoja, tai katsonut tenttiä uudelleen. Aika hauskasti kuitenkin Manalan poimimat lainaukset ovat kuitenkin edelleen linjassa kirjaamieni vaikutelmien kanssa, vaikka Manala esittääkin ne vasta-argumentteina.
Herra Manala kirjoitti:haluan esittää sinulle näitä muutamia kysymyksiä uudelleen. Toivon, että vastaat näihin nyt vain ja ainoastaan omalla suullasi ja omilla mielipiteilläsi, koska koen että en ole saanut näihin vielä suoria vastauksia.
Aika erikoinen käänne, että mollattuaan kappalekaupalla minua ajattelukyvyttömäksi, Manala onkin yhtäkkiä kiinnostunut minun omista mielipiteistäni. Outoa.
Herra Manala kirjoitti:Halonen ei edelleenkään suostunut vastaamaan itse kaksivalintakysymykseen terveydenhuollon ja kirjastojen leikkauksien välillä, vaan hän vastasi että hän olisi ennemmin ottanut lisää veroja kuin valinnut kahdesta. 1. Miten suureen lamaan Halosen kaltainen valtionvarainministeri olisi meidät sinun mielestäsi ajanut, kun mitään budjettileikkausvalintoja ei tarvitsisikaan tehdä, vaan kaikki olisikin ratkaistavissa veroja korottamalla lama-ajan Suomessa? Minusta tämä puheenvuoro kertoi suoraan joko Halosen talouspoliittisesta epäpätevyydestä, tai sitten hänen hyvin huonosta ja lyhytkantoisesta kansan perseennuolemisyrityksestä ja aliarvioimisesta. Miten sinusta?
Siis ihan oikeastiko haluat minun nyt kirjoittavan vaihtoehtohistoriaa spekuloimalla sillä, missä tilassa Suomi mahdollisesti olisi ollut Halosen kaltaisen valtiovarainministerin jäljiltä. En taida, liian typerä kysymys. Tuohon kaksivalintakysymykseen voin kyllä puuttua sen verran, että tuollaisen valinnan esittäminen irrallaan todellisesta talouspoliittisesta kontekstista on vielä typerämpi, kuin ne YLEn ensimmäisessä tentissä nähdyt moraaliset monivalintatehtävät. Toivon, että johtavat poliitikkomme eivät harrasta näin epäholistista yhteiskunta-ajattelua ja näe tällaisia asioita kontekstistaan irrallaan ratkaistavina.
Herra Manala kirjoitti:Nelosen vaalitentissä Haloselta taas kysyttiin, mitä hän olisi Niinistön sijassa tehnyt valtioinvarainministerinä eri tavalla, hän vastasi että "Se oli lähinnä sitä että valitaan Karhun ja Suden väliltä pienempi paha". 2. Onko tämä sinusta edelliseen Halosen puheenvuoroon nähden ristiriitaista?
Ei ole. Kontekstista irroitettu valintakysymys ja pyyntö spekuloida sillä, mitä olisi tehnyt oikeassa huomattavasti monimutkaisemmassa tilanteessa kuin joku mustavalkovalinta ovat yhteismitattomia, eivätkä siten vastaukset edes voi olla ristiriidassa. Jos taas kysymys kuuluu, oliko Halosen vastaus mielestäni sofistikoitunut ajatelma vai hieman naurettava paniikkireaktio typerän kysymyksen edessä, kallistun jälkimmäisen vaihtoehdon puoleen.
Herra Manala kirjoitti:3. Eikö sinua lainkaan häiritse tämä tapa, tai etkö koe myötähäpeää ehdokkaasi puolesta sen suhteen, millä Halonen kiertää kaikki mielipidekysymykset?
Kuten olen monesti sanonut, häiritsee todella suuresti. Minusta tämä ideologioiden peittely puolin ja toisin ("koko kansan presidentti" vs. "vastakkainasettelun loppu") on tämän vaalin suurin häpeätahra. Sen sijaan olen eri mieltä siitä, että Halonen kiertäisi "kaikki mielipidekysymykset". Kuten aiemmissa keskusteluissani Manalan kanssa totesin, olin jo toisen toisen kierroksen alussa näkevinäni muutosta parempaan päin ja YLEn viimeisessä tentissä Niinistö kiertelikin paljon enemmän kuin väriä tunnustanut Halonen. Myötähäpeää taas en tunne laisinkaan. Halonen ei edusta minua tai minun ajatteluani, eikä minäkuvani ole sidottu Halosen toimiin tai menestykseen. Tällaista asennetta suosittelisin myös palstan Sauli-kiihkoilijoille. Valitaan kahdesta parempi, mutta ei kiinnitetä omaa ihmisarvoa debattiin. Eikö Manala itse kirjoittanut, että tämähän "on vain presidentinvaali"? Olen samaa mieltä.
Herra Manala kirjoitti:4. Kai muistat vielä Halosen säälittävän kommentoinnin armeijan budjettileikkauksien suhteen? Mitä mieltä olet siitä?
Olen samaa mieltä. Ei nosteta budjettia, vaan leikataan puolustusvoimien kokoa. Pidin Haloselta rohkeana vetona sympata tällaista kantaa, koska sitä kannattanee noin 0,5% suomalaisista.
Herra Manala kirjoitti:5. Mitä mieltä olet siitä, että Halonen pitää omien sanojensa mukaan erittäin hyvänä asiana sitä, että SAK ryhtyi tukemaan häntä valheellisella propagandaiskulla?
Vieläkö hakkaat vaimoasi? Siis Halonen olisi omien sanojensa mukaan kannattanut "valheellisia propagandaiskuja"? Tuskin. En pidä kaikkia SAK:n kampanjan puolia kovin toivottavana (mukaanlukien edustajansa käytös MTV3:n tentissä), mutta minusta SAK:lla on oikeus ottaa kantaa ja T3000:n tapaan ajattelen, että ideologinen selkeytys oli puolin ja toisin toivottavaa tässä hymistelyssä.
Herra Manala kirjoitti:6. Nelosen TV-tentissä Niinistö valitsi Suomea koskevissa uhkissa tärkeimmäksi ja akuutimmaksi ilmaston lämpenemisestä aiheutuvat ympäristömuutokset. Eikö tämä ole aika tiukkaan täysin päinvastainen linja, kuin mistä Niinistöä syytät?
Ei. Olen epäillyt, että hänen perusideologiasta kumpuava keinovalikoimansa saattaisi olla vähemmän toivottava kuin Halosen, koska perustuu minusta epäilyttävään ideologiaan. Mihin hän noita keinoja käyttäisi - tässä ympäristö ja yleisemmin Suomen menestys - eivät toki ole sellaista, mistä olisin erimieltä.
Herra Manala kirjoitti:7. Millä perusteella Niinistö on uusliberalisti, ja millä perusteella hän syrjii vähemmistöjä, kuten olet sanonut? Mitä pahaa on liberalismissa?
Niinistön poliittisessa ideologiassa on vahvoja uusliberalistisia piirteitä, kuten olen tämän postauksen yläosassa selittänyt. En ole sanonut - tai ainakaan tarkoittanut sanoa - hänen syrjivän vähemmistöjä. Olen sanonut, että esim. ruotsinkielisissä piireissä ajateltaneen, että poliittisen ohjauksen vähentäminen puhtaan markkinaohjautuvuuden tieltä merkitsisi varmaan ruotsinkielisten erityisaseman heikkenemistä, koska 6%:n vähemmistön erityisetujen säilyttäminen vaatii erityistä poliittista suojelua. Tämän tyyppinen järkeily uskoakseni selittää Tarjan yllättävän laajan kannatuksen ruotsinkielisissä porvaripiireissä. Liberalismissa on se vika, että poliittisena liikkeenä se on kartesiolaisen metafysiikan poliittinen sovellus, ja siten ideologisilta perusteiltaan minusta kyseenalainen. Liberalismi erityismerkityksessä arvoliberalismi taas on mielestäni sellainen piirre, jonka takia näkisin Niinistön ihan mielelläni presidenttinä.
Herra Manala kirjoitti:8. Mitä pahaa on tuloeroissa, jos niiden ansiosta taataan myös parempi kansantalous ja parempi perusturva?
Tuloerot ovat itsessään epätoivottava asia, koska rapauttavat oikeastaan kaikkea sitä, minkä takia pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta on ollut maailman paras yhteiskuntamalli. Maailma on kuitenkin muuttunut, ja joskus hyväksymällä pienempi paha - tuloerot - voidaan estää suurempaa pahaa. Tietyt päämäärät siis oikeuttavat tuloerot hillityssä mittakaavassa, kuten Halonen on sanonut. Niinistön yhteiskunta-ajattelu on mielestäni niin kapeasta ideologiasta ponnistavaa, että en täysin luottaisi hänen kykyynsä arvioida koska päämäärä pyhittää tämän keinon ja missä mittakaavassa. Sinänsä tämä asia ei ole hirveän tärkeä presidentinvaalin kannalta, koska kuuluu kokonaan hallitukselle. Olen koko ajan korostanut, että Sauli olisi varmasti ihan hyvä presidentti. Ajattelen näin, koska ulkopolitiikassa hän tuntuu luotettavalta ja arvomaailmaltaan liberaalilta. En voi nähdä Saulia tympeänä moralistina.
Herra Manala kirjoitti:Halonen puhuukin jatkuvasti, että se työ mitä täällä tehdään, tulee olla työtä, jossa me olemme kansainvälisesti kilpailukykyisiä, suoraan sanottuna muita parempia. 9. Millä tavalla tällainen ajatusmalli parantaa pienyrittäjän asemaa?
Samaa asiaahan ajaa Niinistö: hänen mukaansa Suomen pitää valita tietyt sektorit, joilla ollaan kärkeä. Ja kuten yllä selitin, keinot juontuvat molemmilla pohjimmiltaan erilaisista poliittisista ideologioista. Koen Halosen ideologian läheisemmäksi.
Herra Manala kirjoitti:Ja loppukaneetiksi vielä mainittakoon, että jotta sinun ei tarvitsisi ikuisesti sietää alasampuvia postauksiani, minä lupaan lähteä tältä palstalta, jos Sauli häviää. Lupaatkos sinäkin, jos Tarja häviää?-)
Ei sinun "alasampuvissa" postauksissasi ole kummempaa siedettävää, jos ne eivät käy huomattavasti perustellummiksi. Toisaalta en ollenkaan ymmärrä, miksi Tarjan ja Saulin vaalitaistelu tulisi nähdä kityläisten keskinäisenä otteluna, jossa hävinneen on väistyttävä. Emme me ole tässä ehdolla mihinkään. Tosin palstan kiihkoniinistöläiset näyttävät ottavan tämän koko homman aika henkilökohtaisesti ja kiihtyneesti. Typerää, sanoisin. Minun ehdokkaani näissä vaaleissa putosi jo ensimmäisellä kierroksella, enkä silloinkaan kokenut sitä henkilökohtaiseksi tappioksi lainkaan. Jos Niinistö häviää, toivon, ettet Manala poistu foorumilta. Jos Tarja häviää, en usko itse poistuvani. Jos ja epäilemättä kun joskus poistun, siihen ovat aivan toisenlaiset syyt takana.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."