Kitinä

Kottarainen kirjoitti:Mä olen ainakin IRL aika hienotunteinen enkä halua pahoittaa kenenkään mieltä. Yleensä asiansa saa perille niinkin. Monien kohdalla paremminkin niin.

Yleensä mieli pahoittuu pahemmin siitä, ettei kerro suoraan mistä on kyse, vaan olettaa, että kyllähän kaikki minua ymmärtävät (tai ainakin näin tulisi tehdä), olenhan universumin keskipiste. Puhekyky on suotu jokaiselle, ja koska nykytrendin mukaisesti kommunikaation on oltava tehokasta, sanokaamme siis ajatuksemme julki. En tarkoita, että aina tarvitsisi huutaa Ruma huora, en panis, mutta jos on sitä mieltä, ei kannata aukoa vain suuta niin kuin kala kuivalla maalla.

urpiainen kirjoitti: Joka tapauksessa, esim. katolisessa (sanotaanko muuten "katolilaisessa" vai "katolisessa"?)traditiossa

Katolilainen on katolisen kirkon jäsen eli katolinen traditio.

Riemumieli kirjoitti:

urpiainen kirjoitti: Joka tapauksessa, esim. katolisessa (sanotaanko muuten "katolilaisessa" vai "katolisessa"?)traditiossa

Katolilainen on katolisen kirkon jäsen eli katolinen traditio.

Kiitos. Arvasin, että Kitinä on Googlea nopeampi.

elco kirjoitti:Joo, toi visio tiukkailmeisestä riemumielestä lunastamassa avio-oikeuttaan ei kyllä paranna kenenkään elämää.

NuoriDaavid kirjoitti:

elco kirjoitti:Joo, toi visio tiukkailmeisestä riemumielestä lunastamassa avio-oikeuttaan ei kyllä paranna kenenkään elämää.

No synnytysvalmennuksessa vai miksi sitä sanoisi neuvolan täti vinkkasi naisille, että kyllä sitä tavaraa voi jakaa synnytyksen jälkeen varsin nopeasti (olettaen ettei pahempia repeämisiä yms.), aina ei tarvitse odottaa, että niin hirveästi tekisi mieli. Jos naisammattilaiset ovat tätä mieltä, en voine sanoa asiaan mitään muuta.

^Ei, aina ei voi tehdä mieli ihan täysillä, ja monasti jos ei niin hirveästi vaikka tee mieli, se halu tulee kyllä kun vaan aloittaa. Mut en mä kelleen jakelis sen vuoksi vain, et meillä on "sopimus". Kyl mä annan miehelle ihan sen vuoksi, et mä rakastan sitä, ja tiedän, et sen hyvästä olosta tulee mulle hyvä olo. Ja tiedän, et se ymmärtää jos mun ei tee välillä mieli koska ajatukset jne jossain aivan muualla, samoin toiseenkin suuntaan.

saira kirjoitti:^Ei, aina ei voi tehdä mieli ihan täysillä, ja monasti jos ei niin hirveästi vaikka tee mieli, se halu tulee kyllä kun vaan aloittaa. Mut en mä kelleen jakelis sen vuoksi vain, et meillä on "sopimus". Kyl mä annan miehelle ihan sen vuoksi, et mä rakastan sitä, ja tiedän, et sen hyvästä olosta tulee mulle hyvä olo. Ja tiedän, et se ymmärtää jos mun ei tee välillä mieli koska ajatukset jne jossain aivan muualla, samoin toiseenkin suuntaan.

Kuulostaa sovitulta jutulta.

^Ei siinä sopimuksia ole. Mennään täysin sen mukaan, mikä tuntuu hyvältä. Ja se oli aikoinaan ainoa, mistä sovittiin. Eli niin kauan ollaan yhdessä. (Ja ei, ei tarkoita sitä, että ensimmäisestä kriisistä menee katki, vaan se yleisfiilis suhteessa, kunhan se pysyy positiivisena.)

Kottarainen kirjoitti:Voisiko myös olla niin että ihmisillä myös on erilaisia kommunikaatiotyylejä

Kompsaan tätä. Ja ihmiset antavat asioille niin erilaisia merkityksiä, arvottavat eri tavoin. Siksi kommunikaatio toisten kanssa on kuin kivireen vetämistä, kuten täälläkin olemme huomanneet, ja toisten kanssa sanatonta viestintää(valitettavasti ei koske kitinää) luetaan siinä määrin, että hyvä jos sanoja tarvitaan laisinkaan!11

MrM kirjoitti: Ja yltsille: Täydellisten ihmissuhteiden ja väkivaltaisten ihmissuhteiden välillä voisi kuvitella olevan vielä jonkinlaisia harmaansävyjäkin.

Eiks näistä harmaasävyisistä ole kirjoitettu joku suosittu kirjakin? Mulle sellainen! (en tarkoita kirjaa)

nowaysis kirjoitti: Siksi kommunikaatio toisten kanssa on kuin kivireen vetämistä

oon samaa mieltä, että paras kommunikoida vain itsensä kanssa!1

Hyvä idis, mä voisin kans. Varovainen, ei liian ilmeinen tsemppaus sallittua, ja arvosteleminen kannattaa alottaa ja lopettaa hampurilaismallin mukaan kehuilla. Ei se oo oikeesti niin vaikeeta, ainakaan kun osaa

Mä oon aika varma, että tää johtuu siitä nelikirjaimisesta persoonallisuusjutusta. N-tyyppien kanssa tulen yleensä helposti toimeen, koska niiden aivot menee jokseensakin samalla tapaa kuin mun. S:ien kanssa tökkii. Myös tähtien asennolla saattaa olla osuutta asiaan.

Samalla kun sen teette, niin voisitteko ohjata nää palstan muut huomiota hake.... anteeksi, bloggaajat, samaan osoitteeseen. Kiitos jo etukäteen.

Hmm, jäin oikein miettimään kuinka meillä kommunikoidaan. Aika suoraan taidetaan puhua asioista, jopa sellaisista, jotka saattavat loukata toista. Tosin tämä perustuu ajatukseen, että mieluummin loukkaa hiukan, kuin jättää puhumatta ja odottaa kunnes poksahtaa sit kunnolla, jolloin saattaa loukata paljon pahemmin. Tietysti keskustelun sävy vaikuttaa myös kuinka toinen asiat ottaa. Mä luulen, et tää tulee ihan jo vuosien ystävyydestä, jolloin ollaan aina puhuttu paljon, luottamuksella ja suoraan. Ja koska se ystävyys on se pohja, ja haluamme säilyttää sen tapahtui seurustelussa mitä hyvänsä, on keskustelutyyli säilynyt samana.

Samoista asioista ei jaksa vääntää, parempi laiha sopu kuin lihava riita (?).

Riemumieli kirjoitti:Samoista asioista ei jaksa vääntää, parempi laiha sopu kuin lihava riita (?).

Etkö sä nyt millään opi! Sanotaan, että parempi sopu, jonka kanssa voisi vaikka mennä yhdessä herkulliselle aterialle Mäkkäriin, kuin riita, jonka kanssa olisi mukava mennä yhdessä reippaalle lenkille.

MrM kirjoitti: Saa tietenkin. Mutta alkuperäisviestistä lähtenyt oletettu läskittely + pidempikestoinen itkuiseksi asti menevä syyllistyminen kaikesta kuulosti joltain ihan muulta kuin siltä että oli vain sanottu joskus jotain, mikä tuntui epämiellyttävältä.

Oletettu, todellakin. Kirjoitin hiukan kärjekkäästi tuolla. Ei mua oo tässä haukuttu läskiksi, on ehkä kerran tai kaks sanottu että "kyllä sun painonousu hiukan häiritsee". Passiiviseksi mua on sanottu, mutta en hyväksy sitä, kuten jo ilmaisin. Arvio on siis väärä.
Mistä päättelet että syyllisty(i)n kaikesta ja itkin sitä syyllistymistä? Niin en kai koskaan ole kirjoittanut. Olen kyllä itkenyt ja syyllistynyt mutta ne ei liity toisiinsa. Syyllistyin niistä tunteista, mitä "ei ois saanu olla", mutta ei se syyllistyminen itkuksi asti kyllä mennyt. Itkin ihan muita asioita. Pitkäkestoisesta meillä on näköjään vähän eri käsitys kans, mun mielestä tuo meni hyvin äkkiä ohi.
Kovin mielenkiintoista minkälaisia käsityksiä ihmiset saa kirjoittelusta. Jatkakaa!

Kottarainen kirjoitti: Tuonkin "olet passiivinen" voisi esittää rakentavammin esimerkiksi muodossa "lähdettäisiinkö lenkille/teatteriin/kissanäyttelyyn?"

NO AIVAN!!! Tää passiivisuusjuttuhan liittyi siihen että "me ei koskaan tehä yhessä mitään". No vittu, koska olet viimeksi ehottanu jotain yhessä tekemistä??? Joskus vuonna 2005? Ja joo, sanoin tämän myös Lootille, tosin vähän eri sävyllä ja ilman kirosanoja.

urpiainen kirjoitti:

Riemumieli kirjoitti:Samoista asioista ei jaksa vääntää, parempi laiha sopu kuin lihava riita (?).

Etkö sä nyt millään opi! Sanotaan, että parempi sopu, jonka kanssa voisi vaikka mennä yhdessä herkulliselle aterialle Mäkkäriin, kuin riita, jonka kanssa olisi mukava mennä yhdessä reippaalle lenkille.

Riita poikki ja voita väliin?

annepa kirjoitti:Mistä päättelet että

You cannot escape the power of nettidiagnoosi.

So Hard kirjoitti:

annepa kirjoitti:Mistä päättelet että

You cannot escape the power of nettidiagnoosi.

Netissä kaikki on hulluja.

So Hard kirjoitti:

annepa kirjoitti:Mistä päättelet että

You cannot escape the power of nettidiagnoosi.

Tämä mullaki kävi mielessä.

No ni. Kaikkihan sen tietää, että tunnepuolella olen tasapaksu kuin lattarauta. Siitä huolimatta viimeiset neljä päivää on räiskynyt verbaalisesti enemmän kuin, noh, melkein vuosikymmeneen. Liittyen perin hankalaan uusioperhe problematiikkaan joka jotenkin nyt kulminoitui pikku-ukon 7-v synttäreihin. Olen jopa suuttunut, huutanut, rähjännyt ja mikä ihmeellisintä, keskustellut avoimia ja pitkiä keskusteluja. Puhuminen kannattaa aina ja diipadaapa ja niin varmaan. Kannattaa tai ei, mutta siis seksi on ollut mahtavaa. Vituttaa vaan että kaikki on ollut pois liikkumisesta - jos ei lantiota lueta mukaan. Problematiikka siitä mihinkään ole parantunut...

annepa kirjoitti:Mistä päättelet että syyllisty(i)n kaikesta ja itkin sitä syyllistymistä? Niin en kai koskaan ole kirjoittanut.

No tossa ne oli samassa virkkeessä, mistä olisi kai aika helposti voinut moisia johtopäätellä:

annepa kirjoitti:En enää ole suolapatsas, en enää ripottele päälleni tuhkaa ja piehtaroi syyllisyydessä, ei vituta joka päivä, en itke edes viikottain

Aika hämmentävä tää sun paikka paikoin jopa vihaisen oloinen torjunta-/kieltoreaktios asiaan. Jos et halua että täällä ihmetellään läskittelyä ja itkuista syyllistymistä niin a) älä puhu läskittelystä b) koita välttää sen syyllistymisen ymppäämistä samaan lauseeseen itkujen kanssa niin on vastapuolellekin vähän helpompaa tulkita sun tekstejäs haluamallasi tavalla. Pahoittelut osanotosta.

So Hard kirjoitti:

annepa kirjoitti:Mistä päättelet että

You cannot escape the power of nettidiagnoosi.

Cry me a pikku Vantaankoski.

Läskittelyä ja läpsimistä on nyt vääjäämättä tapahtunut, koska munaaja päätti niin. Korjatkaa todellisuus välittömästi vastaamaan nettidiagnoosia!