Luulen, että kielitieteen äänneopin näkökulmasta tämä yleinen hokema ei vain pidä paikkaansa: äänteiden kirjo on paljon laveampi kuin kirjoitusasujen, ja ääntämisen eroamisesta kirjoitusasusta on tavattomasti esimerkkejä (Kitinän all time -suosikit: kuullostaa ja kin-päätteessä k:n kahdentuminen).Dave kirjoitti:Kun yleensä suomessa kirjoitetaan, kuten äännetän, niin miksi tässä ei?
Mulla ei ole vaikeuksia tuon niinpän kanssa, mutta näiden kanssa uhkaa välillä olla:
toive - toiveen
taive - taipeen
viive - viiveen/viipeen? V-tyyli tulee tässä luontevammin, mutta p-muotoa näkee myös aika lailla. Jotenkin tuntuu, että tämä ohjeistuskin vain vaikeuttaa asiaa:
musta muumio kirjoitti:Astevaihtelua (kukka -> kukan, raapia -> raavin) esiintyy suomen kielessä vain klusiileilla eli k:lla, p:llä ja t:llä eikä sitäkään päätteiden yhteydessä.