Deep learning network ja koneäly

[James Potkukelkka]

TÄMÄ ON KOVA JUTTU

Suositan käyttämään reilun tunnin elämästä tämän videon katsomiseen. Se kannattaa.




Olen hiton innostunut tästä (huima on siirtynyt pysyvästi ruusunterälehdillä koristeltuun vaahtokylpyyn ja champanjan pariin, joten tuuraan häntä).

Tämä on koneälyn, konenäön ja itseajavien autojen tulevaisuus.

Tietokonetta ei enää ohjelmoida. Sitä opetetaan.

Varsinainen asia alkaa kohdasta 12:15.

Tämäkin juttu muuten keksittiin Bell labsissa. Tulee ehkä olemaan lähes yhtä kova juttu kuin transistorin keksiminen Bell labsissa.

[James Potkukelkka]

Olen viime ajat pohtinut itseajavia autoja. Ongelmahan on helppo silloin, kun kaistamerkinnät ovat näkyvissä ja kaikki on muutenkin merkitty oikein. Mutta nykyiset itseajavat autot joutuvat pulaan tilanteissa, joissa em. merkinnät puuttuvat. Olen miettinyt tien käsitettä. Ihmisen on helppo nähdä vaikka keskellä soramonttua, missä on tie. Ihminen osaa arvioida minkä yli voi ajaa ja mitä pitää väistää. Onko tiessä oleva kuoppa niin syvä, että se pitää kiertää. Mutta miten se ohjelmoidaan?

Kuten eo. esitys kertoo, mikään määrä If then else rivejä ei riitä siihen, että auto osaisi ajaa täysin rajoittamattomassa maailmassa.

Mutta ratkaisu on siis se, että oppivalle hermoverkolle näytetään, miten ihminen tekee sen. Hermoverkolle näytetään miljoonia maisemia ja näytetään, mistä ihminen ajaisi. Lopulta hermoverkko osaa ajaa täysin kartoittamattomassa vapaassa maailmassa.

[elco]

Suosittelen lämpimästi Ray Kurzweilin kirjaa How to create a mind.

[James Potkukelkka]

^

Tuo itseoppivan hermoverkon _ideahan_ ei ole mikään aivan uusi juttu. Mutta vasta nyt rauta on saavuttanut tason, jossa se on käytännössä mahdollista toteuttaa.

Aika hassua, että peliharrastuksen sivutuotteena syntyneet tehokkaat GPU:t mahdollistavat tämän.

[So Hard]

Olisi kyllä mukava jos auto ajaisi itse itsensä ja voisi vetää torkkua tai katsoa netflixiä sillä aikaa kun matka taittuu, mutta epäilen vaffasti että seuraavat kaksi autoani ovat vielä melko älyttömiä. Laboratoriovisioiden kaupallistaminen tuppaa viemään yleensä aina kauemmin kuin odotetaan.

[urpiainen]

Tuo itseoppivan hermoverkon _ideahan_ ei ole mikään aivan uusi juttu.

Näin. Aristoteles kirjoitti jo Politiikassaan, että on virhe ymmärtää ihmiset pelkkinä ärsyke-reaktio-koneina, mutta toisaalta emme myöskään ole jumalten kaltaisia ihmeolioita, joiden fyysisestä rakenteesta vain jotenkin emergoituu tietoisuus ja ajattelu. Sen sijaan olemme sosiaalisia eläimiä, joiden kognitiolle on olennaista osallistuminen jaettuihin sosiaalisiin käytäntöihin, joissa kaikki korjaavat toistensa käytäntöä siten, että kokonaisuus on ikäänkuin itseohjautuva ja oppiva. Valitettavasti kognitiotiede ja tekoälytutkimus, ilmeisesti abrahamilaisten uskontojen rapauttavasta vaikutuksesta, unohti tämän pitkiksi ajoiksi ja pyrki tuottamaan niin monimutkaista konetta, että siinä ikään kuin syttyisi tietoisuuden ihme. Nyt näiden sosiaalisesti oppivien neuroverkkojen kautta aletaan palata takaisin kohti sosiaalista teoriaa mielestä, ja kognitiotieteellä on taas toivoa.

[James Potkukelkka]

^^Joo. Kyllä siinä vielä vuosia menee. Mutta kustannuksia ajatellen on mielenkiintoista, että konenäkö näkyy kehittyvän niin, että se osaa käsitellä normaalia visuaalista dataa. Ei välttämättä tarvita 100k:n Lidaria, kuten Googlen autot nykyään.

[James Potkukelkka]

Tuo itseoppivan hermoverkon _ideahan_ ei ole mikään aivan uusi juttu.

Näin. Aristoteles kirjoitti jo Politiikassaan, että on virhe ymmärtää ihmiset pelkkinä ärsyke-reaktio-koneina, mutta toisaalta emme myöskään ole jumalten kaltaisia ihmeolioita, joiden fyysisestä rakenteesta vain jotenkin emergoituu tietoisuus ja ajattelu. Sen sijaan olemme sosiaalisia eläimiä, joiden kognitiolle on olennaista osallistuminen jaettuihin sosiaalisiin käytäntöihin, joissa kaikki korjaavat toistensa käytäntöä siten, että kokonaisuus on ikäänkuin itseohjautuva ja oppiva. Valitettavasti kognitiotiede ja tekoälytutkimus, ilmeisesti abrahamilaisten uskontojen rapauttavasta vaikutuksesta, unohti tämän pitkiksi ajoiksi ja pyrki tuottamaan niin monimutkaista konetta, että siinä ikään kuin syttyisi tietoisuuden ihme. Nyt näiden sosiaalisesti oppivien neuroverkkojen kautta aletaan palata takaisin kohti sosiaalista teoriaa mielestä, ja kognitiotieteellä on taas toivoa.

Mutta kuten sanoin, vielä muutama vuosi sitten ei ollut rautaa. Yliopistotutkijalla ei ola mahdollisuutta ostaa kuukausiksi supertietokoneaikaa, mutta nyt hän voi ostaa 1000:n euron grafiikkakortin ja käyttää sitä.

[elco]

Laboratoriovisioiden kaupallistaminen tuppaa viemään yleensä aina kauemmin kuin odotetaan.

Kuten aina sanon niin tässä casessa olen eri mieltä. Kysymys ei ole kuin softasta ja prosessointitehosta ja molemmat parantuvat eksponentiaalisesti. Lentävän itseohjautuvan auton kanssa olen samaa mieltä, mutta ajavat tulevat nopeammin kuin jengi arvaakaan.

[So Hard]

Laboratoriovisioiden kaupallistaminen tuppaa viemään yleensä aina kauemmin kuin odotetaan.

Kuten aina sanon niin tässä casessa olen eri mieltä. Kysymys ei ole kuin softasta ja prosessointitehosta ja molemmat parantuvat eksponentiaalisesti. Lentävän itseohjautuvan auton kanssa olen samaa mieltä, mutta ajavat tulevat nopeammin kuin jengi arvaakaan.

Softasta, prosessointitehosta ja riittävistä antureista eri oloihin ja tekijöihin. Kaikki ovat ainakin testioloissa jo olemassa, mutta riittävän luotettavuuden ja tuotantokustannusten laskemistahdin lisäksi eteen tulee vielä lainsäädännöllinen jarrutus, jonka ennustan aika voimakkaaksi - erityisesti Suomessa. Toivoisin toki, että niitä saisi kaupasta järkihintaan jo parin vuoden päästä, mutta uskon enemmän johonkin 2025 tienooseen kuin 2020 tienooseen kun puhutaan yksityisten henkilöautoista. Taksiliikenne tulee varmaan ekana eteen, koska kalliimpi hankintahinta kuolettuu nopeasti kuskin palkan eliminoimalla ja raskas liikenne todennäköisesti kohtaa pidemmän epäluulon ja jarrutuksen.

[James Potkukelkka]

^Hyväksyminen tapahtuu varmaankin EU-tasolla. Se, tuleeko hyväksyntää vai ei riippunee siitä, ovatko saksalaiset ja ranskalaiset tehtaat mukana kuvioissa. Jos vain jenkeillä, korealaisilla ja japseilla on itseajavia autoja, niin niillä ei varmaankaan voi ajaa EU:ssa "turvallisuussyistä".

[elco]

No toi on vähän sama kuin jos kiellettäisiin teollisuusrobotit ja vaadittaisiin, että kaikki tuotantotyötehtäisiin käsin. Tai työkalut.

[So Hard]

Te unohdatte nyt sen, että Suomessa kaikki pitää erikseen sallia tai se on kiellettyä. Jos teollisuusrobotit tulisivat nyt, ne olisivat ensin kiellettyjä. SDP ja VAS vastustaisivat niiden sallimista, koska ne veisivät työpaikkoja.

[James Potkukelkka]

Te unohdatte nyt sen, että Suomessa kaikki pitää erikseen sallia tai se on kiellettyä ...

Tai tarkemmin: on kahdenlaisia asioita, pakolllisia ja kiellettyjä.

Esim. lisäjarruvalo oli ensin kielletty. Sen jälkeen se muutettiin pakolliseksi.

[So Hard]

Te unohdatte nyt sen, että Suomessa kaikki pitää erikseen sallia tai se on kiellettyä ...

Tai tarkemmin: on kahdenlaisia asioita, pakolllisia ja kiellettyjä.

Esim. lisäjarruvalo oli ensin kielletty. Sen jälkeen se muutettiin pakolliseksi.

Toistaiseksi jalankulkukypärä on sallittu muttei pakollinen! *obs*

[James Potkukelkka]

Jos hyvin käy, kysymys filosofisesta zombista astuu filosofian laitokselta reaalimaailmaan.

Uskon, että lähivuosikymmeninä pystytään oppivien neroverkkojen avulla luomaan tietokone, joka käyttäytyy inhimillisesti. Toisin sanoen se käyttäytyy kuin sillä olisi tietoisuus. Mutta onko sillä tietoisuus vai onko se vain illuusio? Uskoakseni tästä tullaan vielä käymään kovaa väittelyä.

Onko päivystävällä filosfian tohtorilla vastausta siihen, voidaanko kysymys (onko tietoiselta vaikuttavalla koneella tietoisuus) ratkaista ja jos voidaan niin miten?

Itse veikkaan, että ko. kysymystä ei voida ratkaista.

Hieno aika elää. Tulossa on todella jännittäviä juttuja.

[elco]

Dave, jollei Ex Machina ole vielä nähty niin kannattanee mennä katsomaan. Vaikea uskoa, ettet tykkäisi.

[James Potkukelkka]

^^Joo, mutta ei toi Turingin testi kerro siitä, onko tietokone _oikeasti_ tietoinen. Se testaa ainoastaan sitä, pystyykö tietokone esittämään tietoista ihmistä.

[James Potkukelkka]

^^ Ai se on tullu jo teattereihin, menen ehdottomasti. Olen odottanut.

[elco]

Minähän en tunnetusti ole järin filosofinen tyyppi. En näe erityistä arvoa sen pohdinnalla, josko olen pzombi eli en. Ei minua kiinnosta onko minulla vapaa tahto vai olenko automaatti: minulle riittää mainiosti illuusio siitä.

Jos kehitetään totaalin Turing testin läpäisevä vehje, joka kykenee optimoimaan omaa designiaan ja replikoitumaan niin mitä väliä sillä on onko se oikeasti tietoinen?

[James Potkukelkka]

^mun mielestäni on yksi hyvin merkittävä ero siinä, onko kone _oikeasti_ tietoinen, vai matkiiko se sitä niin taitavasti, että sitä ei pysty erottamaan oikeasti tietoisesta koneesta.

Jos meilla on oikeasti tietoinen tietokone, joka sanoo, että se haluaa olla olemassa ja ei halua, että se tuhotaan vs. että meillä on kone, joka sanoo saman, mutta jolla ei ole todellista tietoisuutta, niin mielestäni sillä on selvä ero käytännön kannalta.

Jälkimmäisessä tapauksessa töpselin voi vetää seinästä ilman tunnon tuskia. Ensimmäisessä ei.

Ps. Tietysti voisi ajatella niinkin, että ensimmäisessä tapauksessa töpseli _pitää_ vetää irti seinästä välittömästi.

[sivustahuutaja]

^ Jos emme pysty oikeasti erottamaan jotakin eroa, niin onko tuo ero olemassa?

Tosin occamin partaterä sanoo, että jos koneet eivät aiemmin ole olleet tietoisia, niin meidän pitäisi saada todisteet siitä, että tietoisuus on syntynyt. Mikä siis riittäisi todisteeksi koneen tietoisuudesta?

[elco]

En mä oikein tiedä onko marakatilla tietoisuus, mutten mä marakatilta sammuttaisi valoja ilman painavaa syytä.

[urpiainen]

En ollut tällaista käännettä ketjussa huomannutkaan. Tosin ei mulla ole tähän(kään) paljoa annettavaa; en ole vuosikausiin harrastellut aihepiiriä mitenkään vakavammassa hengessä.

Reunahuomautuksina sanoisin kuitenkin, että minusta Dave jäsentää Turingin testin väärin. Turing nimenomaan esittää, että luovutaan liian hankalista periaatteellisista kysymyksistä koskien teitoisuuden olemassaolon ehtoja (koska pitkälti väärin asetettuja, niissä on taustalla ajatus tietoisuudesta jonain mystisenä, ei-fysikaalisena) ja korvataan ne operationalisoitavissa olevalla testillä. Tietoisuus on tässä ajattelussa nimenomaan materiaalisen systeemin funktionaalinen ominaisuus, jotain, jota systeemi pystyy tekemään, ei jokin ei-fysikaalinen lisävaruste joka liittyy joihinkin fysikaalisiin systeemeihin ja ei liity joihin toisiin. Turingin (ja esim. Dennettin) mukaan on jonkinlainen vanhasta sielu-ajattelusta kumpuava kategoriavirhe kysyä vielä tähän päälle, että onko näin toimiva systeemi tosiaan tietoinen (zombie-juttujen sijaan voit googlata Searlen Chinese Room -ajatuskokeesta tehtailua keskustelua, niin löydät vähän vastakkaisen lähestymistavan).

Toisin sanoen, Daven väite siitä, että "ei toi Turingin testi kerro siitä, onko tietokone _oikeasti_ tietoinen. Se testaa ainoastaan sitä, pystyykö tietokone esittämään tietoista ihmistä." on Searlen mukaan spot on, mutta Turingin mukaan missaisi pointin: hän nimenomaan sanoo, että riittävän hyvä esittäminen on tietoisuutta, koska tietoisuus on kykyä toimia tietyllä tavalla. Tässä on taustalla sellainen Turingin aikana nousussa ollut myöhäis-wittgensteinilainen kanta semantiikkaan (tekoälykysymyshän on tavallaan erityistapaus syntaksin ja semantiikan suhteen yleisestä kysymyskestä), jonka mukaan tietoisuuden/intentionaalisuuden/merkityksen olemassaolo ei palaudu kysymykseen siitä, syttyykö jonkinlainen subjektiivisen ymmärryksen valo jossain fysikaalisessa systeemissä, vaan kysymykseen siitä, kykeneekö jokin fysikaalinen systeemi osallistumaan täysipainoisesti tietoisiksi hyväksyttyjen olioiden elämänmutoon, so. kanssakäymiseen, kommunikaatioon ja käytäntöihin. "Olla tietoinen" on tässä traditiossa vähän samanlainen juttu kuin "olla auktoriteetti": on jotenkin harhaanjohtavaa kinata siitä, onko joku henkilö X itsessään auktoriteetti vai esittääkö vain auktoriteettia niin uskottavasti, että kaikki sitä auktoriteettina pitävät - ominaisuus ei ole yksilön sisäinen ominaisuus, vaan jäsentyy vain suhteessa sosiaaliseen kanssakäymiseen. Tietoisuus/auktoriteetti on sosiaalinen status, joka riippuu sosiaalisesti hyväksytystä asemasta sosiaalisessa elämänmuodossa. Tämän ajattelutavan intuitiivista hyväksyttävyyttä voi testata ajatuskokeilla siitä, voisiko joku täysin eristyksissä kasvanut ja elänyt henkilö olla tietoinen.

Wittgensteinlaisittain ajattelevat ehkä ajattelevat, että Daven muotoilema väite siitä, että jos kone on _oikeasti_ tietoinen, aiheutuu tästä meille eettisiä velvoitteita tätä konetta kohtaan (mutta ei aiheudu, jos kone vain _esittää_ tietoista) on sekin, alustavasta intuitiivisuudestaan huolimatta, jotenkin pois hiipuva ongelma sitä mukaa kun koneet tulevat yhä paremmiksi simuloimaan inhimillistä käyttäytymistä ja osallistumaan inhimillisiin elämänmuotoihin: Se, että ne osallistuvat yhä enemmän meidän käytäntöihimme juuri tarkoittaa sitä, että asennoidumme niihin yhä eettisemmin.

[James Potkukelkka]

^Alkuperäinen väitteeni taisi olla, että p-zombie-kysymys tulee nousemaan todelliseksi kysymykseksi (todellisella kysymyksellä tarkoitan, että se ei ole pelkkä ajatuskoe, vaan sitä joudutaan pohtimaan aivan käytännön toimenpiteiden kannalta). Siitä pidän edelleen kiinni.

Ongelma mielestäni on se, että tietoisuutta ei voi mitenkään testata. Hyväksymme sen, että kaikki kanssaihmiset ovat tietoisia, mutta meillä ei ole varsinaisesti mitään mahdollisuutta osoittaa sitä. Eo. asia on kuitenkin helppo uskoa (ja sitä on tarpeetonta epäillä), koska kanssaihmiset näyttävät samanlaisilta ja käyttäytyvät kuten me ja koemme olevamme tietoisia.

Jos tietokone sen sijaan vaikuttaa tietoiselta, kysymys on todellinen. Voi olla, että tietoiselta vaikuttava kone aina on tietoinen, ts. on mahdotonta vakuuttavasti esittää tietoista olematta tietoinen. Mutta tätä uskoakseni ei voida todistaa.

Uskon, että kaikki kitinään kirjoittavat henkilöt ovat tietoisia.

Uskon myös, että jonain päivänä pystytään luomaan tietokoneohjelma, joka pystyisi keskustelemaan kitinässä niin hyvin, että emme pystyisi sanomaan, kuka vakkareista ei ole ihminen. Intuitiivisesti uskon, että kyseisen kaltainen kone voi olla tietoinen tai olla ollematta tietoinen.

IMHO on ongelman väistämistä sanoa, että jos jokin esittää tietoista, se on tietoinen, koska toiminta määrittelee sen, mitä jokin on. Uskon, että tietoisuus on muutakin kuin tietoiselta vaikuttavaa toimintaa. Vaikka tuijottaisin ilmeenkään värähtämättä tyhjää seinää, minussa kuitenkin on tietoisuus.

Olen lueskellut joskus tuosta Chinese Room ajatuskokeesta. Se on kiinnostava. Mielestäni Searle on väärässä siinä, että koska hän on huoneessa manipuloimassa kirjoitusmerkkejä ja hän ei ymmärrä kiinaa, kukaan huoneessa ei ymmärrä kiinaa. Eihän aivojenkaan yksittäinen neuroni ymmärrä mitään. Huone kokonaisuutena voi ymmärtää kiinaa, vaikka Searle huoneen sisällä ei sitä ymmärräkään.