Homeboy65 kirjoitti: ↑08.12.2023 10:13
urpiainen kirjoitti: ↑08.12.2023 9:57
Homeboy65 kirjoitti: ↑03.12.2023 17:01
Miksiköhän 80-luvulla ei puhuttu/kirjoitettu köyhyydestä näin dramaattisesti?
Jos tämä pitää paikkansa (en tiedä, pitääkö), niin mahdollisia selityksiä voisi olla vaikka se, että vaikka sosisaaliturva on nykyisin monessa mielessä jopa vahvempi, kyllä 1980-luku oli hyvinvointivaltion kulta-aikaa. Suunta oli selvästi ylöspäin melkein kaikilla kansanosilla: "80-luku oli hyvinvointivaltion kulta-aikaa. Esimerkiksi lapsilisiä, työttömyyskorvausta ja eläkkeitä korotettiin ja työaikaa lyhennettiin. Myös talouskasvu oli tasaista, ja Suomessa vallitsi jopa täystyöllisyys. Väki vaurastui ja kulutti." (
https://yle.fi/a/3-7003811)
Jos joku oli köyhä, tuntuma oli, että tilanne on menossa nopeasti parempaan suuntaan. Samasta syystä luokkakierto oli myös vahvaa: seuraavat sukupolvet olivat edellistä paremmin toimeentulevia, sosio-ekonominen tausta ei määrännyt lasten koulumenestystä ja etenemistä koulutusputkessa, ja kerta kaikkiaan oli eteenpäinmenon meininki.
Nyt on vähän toisenlainen perusfiilis, kaikkea leikataan, koulutus ja luokka-asema perityvät enemmän, köyhyydestä näyttää tulevan ylisukupolvista, ja tulevaisuudennäkymät ovat synkät.
Koulutuksen periytymisestä että meillä on koulutuksen suhteen mahdollisuuksien tasa-arvo ja suomalaisilla opiskelijoilla on sellaiset edut joista muualla maailmassa ei osata edes haaveilla.
Tää on tietysti käyty läpi jo tuhat kertaa, eli en oikein ymmärrä, mitä tämä hyödyttää, kun kuitenkin toistelet samoja juttuja päivittämättä niitä mitenkään minkään uuden informaation valossa. Mut kerrataan taas.
Suomella on nimellisesti koulutuksessa mahdollisuuksien tasa-arvo. Tosiasiassa se toteutuu yhä huonommin. Uudesta PISA-tutkimuksesta tiedämme, että vielä pari vuosikymmentä sitten oppilaan saavuttama osaamistaso olikin Suomessa hyvin riippumatonta oppilaan sosio-ekonomisesta taustasta. Nyt riippuvuus on OECD:n keskitasoa (ja kun tiedämme, minkälaisia maita OECD:ssä on, tämä on aika yllättävä tilanne Pohjoismaalle).
Edelleen, aiemmin tänä vuonna julkaistusta Sivistyskatsauksesta tiedämme, että vaikka heikommasta sosio-ekonomisesta taustasta ponnistava onnistuisikin saavuttamaan huippuluokan osaamistason, se johtaa pienemmällä todennäköisyydellä korkeakoulutukseen kuin paljon matalamman osaamistason oppilaalla, joka tulee sosio-ekonomisesti korkeammasta taustasta. Tuntuu, että mahdollisuuksien tasa-arvo ei toteudu kovin hyvin, ja periytyvä luokkarakenne saa meidät hukkaamaan potentiaalia, mikä ei ehkä ole ihan järkevää.
Kauniiksi lopuksi, se, että jossain muualla on vielä huonommin, ei ole erityisen hyvä peruste ajatella, että meidän ei kannata omaa järjestelmäämme parantaa.
Valmistaudun postaamaan tämän saman viestin sulle taas noin muutaman viikon päästä.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."