Kitinä

^^
Jos vaikka katsotaan, mitä Li Anderson sanoo:

"MAHDOLLISUUKSIEN tasa-arvo on erityisesti liberaalin oikeiston käyttämä termi. Yleensä sillä tarkoitetaan tilannetta, jossa kaikki ovat sukupuoleen, synnyinperään, uskontoon ja ihonväriin katsomatta yhdenvertaisia lain edessä. Yksilöt ovat vapaita ja ahkeruus palkitaan. Yhteiskunta ei rajoita kenenkään mahdollisuuksia menestyä, mutta ei toisaalta tuupi ketään ehdoin tahdoin eteenpäinkään."
https://tulva.fi/lue/sama-suunta-eri-kartta/

Minusta Li on nyt ymmärtänyt asian oikein.

Homeboy65 kirjoitti: ↑08.12.2023 9:09
Lopuksi täysin vilpitöntä ihmettelyä 70-luvulla jolloin Homie oli lapsi/varhaisteini-ikäinen yhteiskunta oli reilusti köyhempi ja myös sos.turva oli reilusti huonompi. Silloin ei vaan KUKAAN puhunut mistään nälkäongelmasta. Ei kukaan.

Voisitkos selittää tämän?

En ole seitkytlukulainen, mutta voin vilkaista.

Olet kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja kuluttanut kaltaisiilesi suunnattua mediaa.

Minun totuuteni esim. Ruotsin siirtolaisista on kovin erilainen, ja olen siis syntynyt Göteborgissa 80- luvun alussa. Väitän siis tietäväni aiheesta jotain.

Lapsuuteni Töölössä talojen rappukäytävissä oli kyltit "kerjääminen ja kaupustelu kielletty".

70-luvulla oli ensimmäinen suuri työttömyysaalto ja inflaatiopiikki, köyhyyttä oli huomattavasti. Kaupungistumiselle oli syynsä.

Meillä nyt muutenkaan mennyt kovin hyvin, mutta niinä vuosina kun perunasato otti hallasta osumaa niin makaronivelli tuli tutuksi.

exsu kirjoitti: ↑09.12.2023 0:00

Homeboy65 kirjoitti: ↑08.12.2023 9:09
Lopuksi täysin vilpitöntä ihmettelyä 70-luvulla jolloin Homie oli lapsi/varhaisteini-ikäinen yhteiskunta oli reilusti köyhempi ja myös sos.turva oli reilusti huonompi. Silloin ei vaan KUKAAN puhunut mistään nälkäongelmasta. Ei kukaan.

Voisitkos selittää tämän?

En ole seitkytlukulainen, mutta voin vilkaista.

Olet kasvanut keskiluokkaisessa ympäristössä ja kuluttanut kaltaisiilesi suunnattua mediaa.

Minun totuuteni esim. Ruotsin siirtolaisista on kovin erilainen, ja olen siis syntynyt Göteborgissa 80- luvun alussa. Väitän siis tietäväni aiheesta jotain.

Olen kuluttanut kaikenlaista mediaa. Ei minun ympäristönikään (perhettä lukuunottamatta) ollut mitenkään keskiluokkainen 70-luvulla. Jos 70-luvulla olisi ollut joku nälkäongelma media olisi vuorenvarmasti raportoinut sellaisesta. Koska epäkohdat - varsinkin dramaattiset epäkohdat - ovat kiinnostavia. Kiinnostavuus= myyvyys. Se on tärkeintä kaikille lehdille. Keltaiselle lehdistölle. Myös ns. laatulehdille.
Minä siis pyysin että kommentoisit 70-luvun mahdollista nälkäongelmaa. Minulla ei ole tutkimustietoa mutta erittäin vahva mutu että silloin ei ollut mitään nälkäongelmaa - lukuunottamatta ehkä jotain aivan poikkeustapauksia.

Sitten koulutuksen periytyminen. Mahdollisuuksien tasa-arvo ei tietenkään tarkoita tuloksien tasa-arvoa. Varsinkaan kun muistaa että jokainen yksilö on epätasa-arvoinen joka ikisen lahjan, kyvyn ja virheen suhteen. Myös yleisälykkyys vaihtelee.

Koulutuksen periytyminen johtuu varmaan esim. siitä että duunariperheiden vesat ovat aika pitkälle käytännön ihmisiä joita ei kirjaviisaus kiinnosta. Lisäksi yhteiskunta tarvitsee edelleen keittäjiä, kirvesmiehiä jne. Eivätkä ammattiduunarit ole olleet pitkään aikaan mitään köyhälistöä.

Bluntly kirjoitti: ↑09.12.2023 10:36 70-luvulla oli ensimmäinen suuri työttömyysaalto ja inflaatiopiikki, köyhyyttä oli huomattavasti. Kaupungistumiselle oli syynsä.

Meillä nyt muutenkaan mennyt kovin hyvin, mutta niinä vuosina kun perunasato otti hallasta osumaa niin makaronivelli tuli tutuksi.

Joskus kun on valitti suomen kauneinta lausetta, "alavilla mailla hallanvaara" on ollut kärkipäässä. Äitinini sanoi, että lapsuudessa se tarkoitti pelkoa, että miten pärjätään. Oma lapsuus oli toki aika keskiluokkaista.

Kukaan ei kiistä että 70-luvulla oli köyhyyttä. Ainakin suhteellinen köyhyys on realiteetti joka ei kai poistu ikinä.
Tämä ei ole mielipide. Tämä on toteamus.

urpiainen kirjoitti: ↑09.12.2023 0:15 Lapsuuteni Töölössä talojen rappukäytävissä oli kyltit "kerjääminen ja kaupustelu kielletty".

Niin minunkin lapsuuteni Vaasassa. Mutta uskon että ne olivat vain reliikkejä.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑07.12.2023 22:43 Eiköhän se pääkritiikki kohdistu siihen, että näille ihmisille pitäisi lappaa lisää rahaa ja palveluja. Meidän on vain hyväksyttävä se, että joillakin voi Suomessakin olla hankalaa, eikä tilanne tule koskaan muuttumaan.

Kenen pääkriitiikki? Täydellistä maailmaa ei voi saada, mutta on eri asia sanoa, ettei mitään voi tehdä enää paremmin.

Esim. Varsinais-Suomen hyvinvointialue aikoo saada 270 miljoonan säästöistään suurimman osan karsimalla tiloja. Toisaalta jo nyt oikeusasiamies on moittinut mm. ettei korvaushoito tapahdu lain vaatimalla tavalla (esim yksityisyys.) Moni olisi valmis heittämään "narkit jonkkaan", jos kansa saisi päättää.

^
Tuskin kukaan kieltää köyhyyden olemassaoloa, mutta aika moni kiistää sellaisen köyhyyden, joka vaatisi nykyistä enemmän rahaa.

Tietenkin asiat voidaan aina tehdä paremmin. Kaikkein parhaitenhan tuo toteutuu, kun samalla rahalla saadaan aikaan enemmän.

Kysymys Kitinäraadille:
olikohan 70-luvulla jotain nälkäongelmaa? Minun arvioni on että ei ollut. Toisaalta omat havaintoni toisaalta median seuraaminen. Ja toisaalta että sotien jälkeen Suomi oli vaurastunut paljon ja se oli koskenut kaikkia yhteiskunnan ryhmiä. Eikä silloin olut sellaista rakenteellista työttömyyttä kuin nykyään. (Nykyään on tietysti myös sos.turva parantunut
70-lukuun verrattuna)

Jos olen väärässä toivon että joku oikaisee perustelujen kera.

Tuon em. tekstin jälkeen totean myös että hallituksen leikkaussuunniutelmat ovat hanurista.

Nyt täytyy muistaa, että internetin aikakautena tietoa on enemmän “varastossa” kuin muinoin, jolloin aiheiden painopisteet määritteli melko lailla vain julkiset mediat (sanomalehdet, tv, radio). Jos KAIKKI tavikset olisivat saaneet sanansa samalla lailla kuuluviin kuin nyt, voisi aihekirjo olla huomattavasti laajempi ja painottua eri tavoin. Nythän olemme lähinnä julkisten medioiden arkistojen varassa. Ei voi siis suoraan verrata, että mistä ja miten on joskus puhuttu versus mitä ja miten nyt.

Lisäksi empiiriset kokemukset (no ei meillä eikä naapurin Terolla vaan ollut pulaa mistään) ovat eri asia kuin todellisuus.

Iltalehti jauhaa edelleen linnan juhlien tuplakättelijästä. Oma veikkaus: Ekalla kerralla oli pessyt kädet vessakäynnin yhteydessä, tokalla kerralla ei ollut.

Bhven kirjoitti: ↑10.12.2023 20:24 Iltalehti jauhaa edelleen linnan juhlien tuplakättelijästä. Oma veikkaus: Ekalla kerralla oli pessyt kädet vessakäynnin yhteydessä, tokalla kerralla ei ollut.

Asiasta on tehtävä elokuva. Martti Suosalo esittää kättelijää, Niinistöä ja Haukiota.

Vitsi:

Pelle Miljoona tapaa fanin ulkoilmakeikan jälkeen.
- Taisit olla innoissasi keikasta kun taputit niin kovasti?
- En. Minä vain tapoin hyttysiä...

Bhven kirjoitti: ↑10.12.2023 20:24 Iltalehti jauhaa edelleen linnan juhlien tuplakättelijästä. Oma veikkaus: Ekalla kerralla oli pessyt kädet vessakäynnin yhteydessä, tokalla kerralla ei ollut.

Iltapäivälehdet etsivät sensaatiota kaikesta mahdollisesta. Vaikka asia olisi kuinka triviaali. Kun kalanruoto juuttui Ilkka Kanervan kurkkuun Iltis kertoi siitä. Mitä siis tapahtui? Ei mitään muuta.

Homeboy65 kirjoitti: ↑30.10.2023 17:07 Turhasta/vahingollisesta työstä vielä. Kaupallisilla terveyspalvelujen markkinoilla toimii erilaisia "terapeutteja" ilman koulutusta. Ongelma on siinä että sen enempää poliisilla kuin kuluttajansuojaviranomaisillakaan ei ole mitään keinoja arvioida hoidon ja sen mahdollisten kielteisten seurausten syysuhdetta.

Ei ole mitään yksiselitteistä keinoa vetää rajaa "oikean" ja "väärän" hoidon välille. On tyydyttävä:
1) etsimään reunaehtoja joita hyväksyttävän hoidon on täytettävä
2) informoida ihmisiä ko. asiassa että he eivät sortuisi humpuukiin

Vitsi:

- Kuinka monta kitinäläistä tarvitaan vaihtamaan hehkulamppu?
- Kaksi. Toinen vaihtaa, toinen (täällä on paljon inssejä) antaa teknisiä neuvoja.

- Myötäpäivään, Edison!

Lampun vaihto ei onnistu. Kaikkia alkaa vituttaa Homien teoria lampunvaihdosta, ja siitä miten se oli 70-luvulla arkipäivää. Homie voisi itse vaihtaa lampun, mutta koska se olisi jälkiteolliseen yhteskuntaan kuuluvaa, sitä ei voi kukaan tehdä.

Hehkulamppuja ei enää myydä.

Lidlissä kun kävin täytyi taas ihmetellä väitteitä ruoan kalleudesta. Lidlin hinnoilla aterian hinnaksi tulee helposti alle 2 euroa tai jopa alle 1 euro. Ja ihan OK arkiruokaa. Kallista?

Kävin kaupassa ja ostin ainekset ruokaan, meni jotain 17€.

Pussi perunoita (käytin 1/4), pussi raastettua kaalia (-30%), 600g lohta ja valmiskastike kalalle (laiskotti).

Homeboy65 kirjoitti: ↑18.12.2023 11:39 Lidlissä kun kävin täytyi taas ihmetellä väitteitä ruoan kalleudesta. Lidlin hinnoilla aterian hinnaksi tulee helposti alle 2 euroa tai jopa alle 1 euro. Ja ihan OK arkiruokaa. Kallista?

Edelleen mietityttää näiden sun hehkuttamien Lidlin aterioiden ravitsemuksellinen sisältö, jota et suostu avaamaan. Kyllähän euron lounas kuulostaa hyvältä, mutta jos se on rasia maksalaatikkoa tai paketti nakkeja, niin jotain jää puuttumaan.

^
Homie luultavasti tosiaan tarkoittaa eineksiä, mutta kyllä 1-2€ haarukkaan per ateria pääsee Lidl hinnoilla itse tekemällä ihan ok ravintosisällöllä:
https://www.is.fi/ruokala/ajankohtaista ... 66303.html

Väitän, että 90% suomalaisista syö epäterveellisemmin kuin tuon linkin esimerkissä.

^Ilmeisesti kuulun siihen 10 prosenttiin. Tuossa jutussa, jossa henkilö tarkastelee ravintoaineita suhteessa hintaan, on kurkku aivan turha. Kannattaisi vaihtaa se vaikka paprikaan.