Geetzu kirjoitti:. Kuitenkin vähän hassua, että ihminen joka joutuu näkemään ylimääräistä vaivaa heponsa hommaamiseen ei tavasta halua irti, mutta se jolle tavara tuodaan tarjottimella, yhtäkkiä herääkin?
Se ei ole ylimääräistä vaivaa vaan kokopäiväistä työtä,ja ne tapausket joille sitä annetaan on juurikin niitä rapanistejä jotka ei taivu tasan mihinkään ilman piikkiään.Vähemmän haittaa ne tekee kun pitää ne kunnossa.
Mutta a-klinikkasäätiön tyypin turinoita aiheesta vuodelta 2000,eli vähän vanhaa tieto mutta kertoo jotain aiheesta.
Heroiini hoitokeinona Sveitsissä
Zürichin ja Bernin huumeongelmat erityisine huumepuistoineen ovat herättäneet maailmanlaajuista huomiota. Sveitsissä arvioidaan olevan nyt noin 30 000 suonensisäisten huumeiden käyttäjää, joista Bernin alueella noin 500. Varsinkin saksankielisen Sveitsin alueella on pyritty korjaamaan tilannetta ennakkoluulottomasti haittojen ehkäisyyn liittyvällä politiikalla ja korvaus- ja ylläpitohoidolla. Toimintalinja näyttää saaneen aikaan tuloksia. Esimerkiksi huumeisiin liittyviä kuolemia oli Sveitsissä vuonna 1992 vielä 419, vuonna 1999 enää 179.
Toimintapolitiikan jatkuvuus on vahvistettu mm. kansanäänestyksellä sekä Sveitsin lääkäriliiton ohjeilla. Seuraavaksi suunnitteilla on mm. heroiinin ylläpitohoidon siirtämistä tavallisissa terveyskeskuksissa tehtäväksi. Yleistä ilmapiiriä kuvaa ehkä myös se, että Bernin hoitopaikoissa todettiin kannabista koskeviin kysymyksiini, että kaikkihan sitä polttavat eikä hoidossa kannata hampusta mitään välittää.
Ehkä eniten kansainvälistä mielenkiintoa saanut sveitsiläinen hoitokokeilu on Bernin KODA, joka tarjoaa heroiinin avulla toteutettua ylläpitohoitoa rekisteröidyille huumeongelmaisille. Toiminnasta on meneillään laaja tieteellinen seurantatutkimus. Artikkeli pohjautuu kirjoittajan kesäkuiseen vierailuun KODAssa.
KODAn toiminta alkoi vuonna 1994 tilanteessa, jossa berniläiseen puistoon alkoi kerääntyä yhä enemmän suonensisäisiä huumeita käyttäviä narkomaaneja. Tämä herätti ymmärrettävästi kaupunkilaisissa pelkoa ja muutosvaatimuksia. Uudella matalan kynnyksen hoitopaikalla haluttiin saada pahimmat tapaukset pois kaduilta hoidon piiriin. Ulkona asuvilla tulehdukset ja muut sairaudet olivat yleisiä. He eivät myöskään yleensä olleet minkään hoidon piirissä.
KODA sijaitsee tavallisessa liiketalossa lähellä Bernin keskustaa. Hoitopaikka on avoinna aamuisin kaksi tuntia kello 7-9, tunnin päivällä (11.45-12.45 ) ja kaksi tuntia illalla klo 16-18. Hoitoon pääsyn vaatimuksena on vähintään 18 vuoden ikä, useita epäonnistuneita hoitosuhteita muun huumehoidon piirissä, vakavia huumeisiin liittyviä sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia sekä asiakkaan kirjallinen suostumus. Sitoutuessaan heroiinin ylläpito- ohjelmaan asiakkaita ohjataan myös muuhun huumehoitoon.
Hoidon kustannukset ovat noin 40 frangia päivässä. Toiminta rahoitetaan mm. sosiaalivakuutuksesta sekä Sveitsin valtion ja Bernin kantonin avustuksilla. Kustannukset ovat melko alhaisia muuhun huumehoitoon verrattuna.
Tuloksia pidetään hyvinä
KODAn asiakkaat ovat keskimäärin 33-vuotiaita. Kolme neljäsosaa on miehiä. Asiakkailla on takanaan keskimäärin kymmenen epäonnistunutta hoitoyritystä. Puolella on vakavia psyykkisiä ongelmia. Asiakkaista 90 prosentilla on ollut C-hepatiitti- ja 87 prosentilla B-hepatiittitartunta. Monilla on HIV tai AIDS, joiden lääkitys hoidetaan KODAssa, samoin kuin psyykenlääkkeitä käyttävien lääkkeiden jakelu.
Hoitohuoneita on kahdessa kerroksessa. Toiminta on tarkkaan jäsennettyä hankaluuksien välttämiseksi. Varsinaisessa hoitohuoneessa on muutamia pöytiä, joiden ääressä asiakkaat itse piikittävät itseään. Asiakkaat käyvät useammankin kerran päivässä ja niinpä henkilökunta tuntee potilaansa hyvin: jos asiakasta ei näy pariin päivään, häntä yritetään tavoittaa puhelimella tai kotikäynnillä.
Ylilääkäri Christoph Bürki pitää toimintaa yhteiskunnan kannalta taloudellisesti hyvin edullisena. Hänen arvionsa mukaan huumeiden käyttäjät aiheuttavat kriminaali- sekä sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksia niin paljon, että KODAn asiakkaiden osalta nettohyödyksi jää viitisenkymmentä frangia päivässä.
Hoidon tulokset ovat Bürkin mielestä helposti näkyvissä. Myös muu hoitohenkilökunta on hyvin tyytyväinen saavutuksiinsa. Asiakkaiden terveydentila on kohentunut, mm. tulehdukset ovat vähentyneet oleellisesti, samoin kuin asuntotilanne parantunut.
KODAn seurantatutkimuksen mukaan 385 asiakkaasta oli kuuden kuukauden kuluttua pysynyt hoito-ohjelmassa 89 prosenttia, vuoden kuluttua 76 prosenttia ja puolentoista vuoden jälkeen vielä 69 prosenttia. Kuolleisuus hoidon aika on ollut yksi prosentti verrattuna asiakasryhmän yleiseen noin yhdeksän prosentin kuolleisuuteen. Kokaiinia käytti ennen hoidon alkamista asiakkaista 85 prosenttia, nyt 57 prosenttia.
Suomessa ylläpitohoidosta ei ole kovin paljon keskusteltu ja mm. Hanasaaren konsensuskokouksessa keväällä 2000 aihepiiri ei ollut esillä. Ylilääkäri Terhi Hermanson sosiaali- ja terveysministeriöstä arvioi, että asia ei ole vielä Suomessa ajankohtainen, vaan nyt olisi parasta keskittyä kesäkuussa annetun heroinistien vieroitus- ja korvaushoidon asetuksen toimeenpanoon. Hän arvioi myös, että heroiininjako-ohjelmien tulokset ovat vielä alustavia eikä niiden perusteella voida vetää johtopäätöksiä Suomen toimintapolitiikan arvioimiseen.