Pettämisestä

Ihmissuhdeasiat ja lemmekkäät jutut
Gina

Pettämisestä

Viesti Kirjoittaja Gina » 14.08.2005 23:51

Piti jatkaa tästä tänne.
Keikaus kirjoitti:
Georgina kirjoitti:
suvinen kirjoitti: Yleensä meillä pettäjien vaimokkeilla tuntuu olevan kummallinen halu syyttää sitä kolmatta osapuolta.
Omituista, eikö?!
Niin on. Omituista. Mutta oisin voinu melkein vaikka tappaa sen toisen naisen jos oisin saanut tietooni kuka hän todella on. Vieläkin löisin turpaan jos näkisin.
No voi herranen aika. Miten se esim. tässäkään tapauksessa olisi minun vika, että ukko on ollut pettämässä? Ei kai ole kenenkään velvollisuus vaatia virkatodistusta tms. nähtäville. Lisäksi olen sitä mieltä, että sillä, joka on varattu, on suurempi vastuu pettämisestä. Miten on, tekikö mieli tappaa miehesi tai lyödä häntä... Tai itseäsi, kun olet onnistunut valitsemaan miehen, jonka kanssa teillä ei ilmeisestikään ollut samansuuntaiset käsitykset suhteen laadusta ja uskollisuudesta? Mun mielestä se toinen nainen tässä on aivan mitätön tekijä.
Siksi mä kirjoitinkin että omituista, ei tietenkään se ollut sen toisen naisen vika. Se ei kyllä millään tavalla laimentanut vihaani häntä kohtaan. Ja kyllä, teki mieli tappaa mieheni ja löin häntä. Ja kyllä yhä edelleen, lyön itseäni henkisesti siitä kuinka tein virhearvioinnin mieheen liittyen.
että herranen aika vaan itselles.


Keikaus kirjoitti:Pettäminen on mun mielestä jotain niin ihmisluontoon kuuluvaa, että ei siitä kannata niin hirveitä pultteja ottaa, etenkin, jos kyse on yhdestä kerrasta ja suhteessa on muuten hyviä puolia.
No tämä nyt oli jo sen sortin paskaa että huh huh. luitkohan sä yhtään mun aiempia kirjoituksia sieltä ketjusta?

Melnais
Kitisijä
Viestit: 2199
Liittynyt: 15.08.2005 0:23
Paikkakunta: Turku

Viesti Kirjoittaja Melnais » 15.08.2005 0:42

Georginan puhinoita aiheesta en muista enää lainkaan, mutta pettämistä noin yleensä tulin ajatelleeksi Telakka-ohjelman siivittämänä.

Ohjelmassa keskustellut pappismies näki pettämisen lähimmäisenrakkaasti mahdollisuutena muutokseen. Jos toisiaan rakastanut pari päätyy pettämiseen, anteeksianto sekä itselleen että pettäneelle osapuolelle tuo tasapainoa ja auttaa miettimään miten tähän tilanteeseen on tultu. Pettäminen voi tavallaan herättää huomaamaan miten tärkeä toinen on, ja miten suhteeseen kuitenkin jatkossa tahtoo panostaa.

Piti vähän nieleskellä ajatusta vaikka turhaa vihan patoamista koitankin karttaa. Voiko todella kukaan olla sellainen parisuhdeguru että luottamuksen mentyä sen pystyisi puheella palauttamaan? En usko. Anteeksianto olisi mielestäni helpompaa toisen vilpittömästi katuessa, mutten pystyisi elämään ihmisen kanssa jota joutuisin epäilemään.
Elämä kantaa, jos sen antaa

Gina

Viesti Kirjoittaja Gina » 15.08.2005 1:01

Melnais kirjoitti: Anteeksianto olisi mielestäni helpompaa toisen vilpittömästi katuessa, mutten pystyisi elämään ihmisen kanssa jota joutuisin epäilemään.
No mun jutun juoni oli se että pettämistä pahempaakin on asiasta valehteleminen joka vie pohjan luottamukselta. Ilman luottamusta, ei parisuhdetta.

Aika pitkälti tiivistettynä.

killkill

Viesti Kirjoittaja killkill » 15.08.2005 9:22

Melnais kirjoitti:Voiko todella kukaan olla sellainen parisuhdeguru että luottamuksen mentyä sen pystyisi puheella palauttamaan? En usko.
Ei ne pelkät puheet riitäkään, ellei toinen osapuoli ole sokea/tyhmä. Todistustaakkaan kuuluu myös tekoja ja näyttöjä.

Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Keikaus » 15.08.2005 15:11

Gina kirjoitti:
Melnais kirjoitti: Anteeksianto olisi mielestäni helpompaa toisen vilpittömästi katuessa, mutten pystyisi elämään ihmisen kanssa jota joutuisin epäilemään.
No mun jutun juoni oli se että pettämistä pahempaakin on asiasta valehteleminen joka vie pohjan luottamukselta. Ilman luottamusta, ei parisuhdetta.

Aika pitkälti tiivistettynä.
No näinhän se myös voi olla. Toisaalta, jos löit miestä, kun sait tietää hänen pettäneen, en ihmettele yhtään, että hän jatkoi valehtelua. Tosin ihmettelen, miksei hänellä ollut munaa pistää suhdetta poikki.

Aika useat ihmiset rupeavat välttelemään tiettyjä aiheita ja sensuroimaan itseään, jos tietävät, että toinen ottaa ehkä väkivaltaisetkin pultit asiasta jos toisestakin. Jos ilmassa leijuu väkivallan uhka, valehtelen vaikka kuinka paljon vain päästäkseni tilanteesta ulos. Annan myös itselleni ja muille luvan lopettaa suhteen vaikka tekstiviestillä, jos ei kasvokkain onnistu. Tämä sen jälkeen, kun eräs mies ei oikein tykännyt ja tinttasi, kun ilmoitin hänelle mahdollisimman kauniisti, että en tunne häntä kohtaan sellaisia tunteita, että suhde olisi mahdollinen. Minä ainakin haluan olla suhteessa ihmisen kanssa, joka ei reagoi väkivaltaisesti, vaikka minä olisin tehnyt mitä ja sanoisin mitä vaan. Jotenkin toivoisin, ja itse yritän samaa, että kriisitilanteessakin yritettäisiin ymmärtää toista ja hänen vaikuttimiaan. Ja sitten kun ei enää jaksa tai huvita, lähdetään eri teille.
Kikkelis kokkelis.

SnapaHead

Viesti Kirjoittaja SnapaHead » 15.08.2005 15:18

Keikaus kirjoitti: Tämä sen jälkeen, kun eräs mies ei oikein tykännyt ja tinttasi, kun ilmoitin hänelle mahdollisimman kauniisti, että en tunne häntä kohtaan sellaisia tunteita, että suhde olisi mahdollinen.
Minkäslainen henkinen yhteys löyty tähän evoluution riemuvoittoon kun ennen suhdetta nakellaan naamaan? Kuitenkin kai tämä henkinen yhteys oli pop? Varsinkin näille mukaville miehille, vaikös?
Tais vaan tuoksua niin hyvälle, että päätit ottaa turpaas. Sattuko edes?

Gina

Viesti Kirjoittaja Gina » 15.08.2005 15:19

[quote="Keikaus"][/quote]

Sä paasaat nyt mun asioista joista et tiedä yhtään mitään ja mä en jaksa niistä noin miljoonatta kertaa tänne avautua. Neuvo yleisellä tasolla jos koet tarvetta neuvoa.

Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Keikaus » 15.08.2005 15:54

Blaah.
Viimeksi muokannut Keikaus, 10.04.2006 15:10. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kikkelis kokkelis.

Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Keikaus » 15.08.2005 15:56

Gina kirjoitti:
Keikaus kirjoitti:
Sä paasaat nyt mun asioista joista et tiedä yhtään mitään ja mä en jaksa niistä noin miljoonatta kertaa tänne avautua. Neuvo yleisellä tasolla jos koet tarvetta neuvoa.
Anteeksi, jos koet sen tuolla tavalla. Yritin vain ymmärtää sinun lisäksesi miestäsi.
Kikkelis kokkelis.

Gina

Viesti Kirjoittaja Gina » 15.08.2005 16:01

Keikaus kirjoitti:
Gina kirjoitti:
Keikaus kirjoitti:
Sä paasaat nyt mun asioista joista et tiedä yhtään mitään ja mä en jaksa niistä noin miljoonatta kertaa tänne avautua. Neuvo yleisellä tasolla jos koet tarvetta neuvoa.
Anteeksi, jos koet sen tuolla tavalla. Yritin vain ymmärtää sinun lisäksesi miestäsi.
Miksi pitäisi ymmärtää täysin tuntematonta ihmistä pettää toista 6 vuoden suhteen jälkeen ja valehtelee siitä sen puol vuotta päälle, kunnes kärähtää? En mä oikeasti sitä ole lyönyt, ainakaan sen kovempaa kuin se mua. Mokoma munaton paska kun ei osaa sanoa erotaan vaan pettää.

Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Keikaus » 15.08.2005 16:18

Gina kirjoitti:
Keikaus kirjoitti:
Gina kirjoitti: Sä paasaat nyt mun asioista joista et tiedä yhtään mitään ja mä en jaksa niistä noin miljoonatta kertaa tänne avautua. Neuvo yleisellä tasolla jos koet tarvetta neuvoa.
Anteeksi, jos koet sen tuolla tavalla. Yritin vain ymmärtää sinun lisäksesi miestäsi.
Miksi pitäisi ymmärtää täysin tuntematonta ihmistä pettää toista 6 vuoden suhteen jälkeen ja valehtelee siitä sen puol vuotta päälle, kunnes kärähtää? En mä oikeasti sitä ole lyönyt, ainakaan sen kovempaa kuin se mua. Mokoma munaton paska kun ei osaa sanoa erotaan vaan pettää.
Ymmärtäminen tai sen yrittäminen tekee elämästä miellyttävämpää ja rauhanomaisempaa. Vaikka nyt jäi hieman epäselväksi, kuka löi ketäkin vai löikö ollenkaan ja kuinka kovaa, mielestäni väkivalta ei koskaan ole kovin kaunista. No, ehkä jääkiekossa vähän, mutta suhteissa ei.

Juu, on todella munatonta olla yhdessä noin kauan eikä kertoa toiselle, missä mennään. Mutta ei se kertominenkaan ole niin helppoa... eikä suhteesta lähteminen. En tunne miestäsi, joten vaikea sanoa, kuinka kunnoton hän muuten on ja miten epäkunnioittava hän on ollut sinua kohtaan ja niin poispäin, mutta silti yrittäisin ymmärtää vähäsen.. Paitsi jos olisi täysi sosiopaatti tai vastaava.
Kikkelis kokkelis.

Keikaus
Kitisijä
Viestit: 4772
Liittynyt: 15.08.2005 13:18
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Keikaus » 15.08.2005 16:23

Joopa joo.
Viimeksi muokannut Keikaus, 10.04.2006 15:07. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Kikkelis kokkelis.

Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Re: Pettämisestä

Viesti Kirjoittaja Gattaca » 17.08.2005 23:07

Keikaus kirjoitti:No voi herranen aika. Miten se esim. tässäkään tapauksessa olisi minun vika, että ukko on ollut pettämässä? Ei kai ole kenenkään velvollisuus vaatia virkatodistusta tms. nähtäville. Lisäksi olen sitä mieltä, että sillä, joka on varattu, on suurempi vastuu pettämisestä. Miten on, tekikö mieli tappaa miehesi tai lyödä häntä... Tai itseäsi, kun olet onnistunut valitsemaan miehen, jonka kanssa teillä ei ilmeisestikään ollut samansuuntaiset käsitykset suhteen laadusta ja uskollisuudesta? Mun mielestä se toinen nainen tässä on aivan mitätön tekijä.

Tsiisus fakin kraist kyllä luonnollinen reaktio ainakin miehellä on hyökätä hänen vaimoaan "käyttäneen" miehen kimppuun eikä oman naaraan kimppuun. Perusbiologiaa. Kamala, jos luonnosta on vieraannuttu niin paljon, että tuo tunne tukahdutetaan.

Mitä siihen tulee, että varattuun sekaantuja ei olisi yhtä lailla vastuullinen kuin pettäjä. Ihan paskapuhetta. Minulla on tästä lapsuudenkokemuksia sieltä putken paskemmasta päästä. Tämä ei ole moralisointia vaan aitoja henkilökohtaisia tunteita.

Nimittäin...
Jos varattuun sekaantuja ei tiedä, että poka on varattu.. niin sitten hän on viaton. Mutta jos varattuun sekaantuja TIETÄÄ, että poka on varattu, pokalla on perhettä ja vielä pahempi tietää, että puoliso ja perhe tietävät tästä pettämisestä.. ja jatkaa silti..

Mistä siinä on kyse?
No varattuun sekaantuja aiheuttaa tieten tahtoen suurta kärsimystä varatun perheelle oman nautintonsa vuoksi! Jos se ei ole silkkaa pahuutta, niin ei sitten mikään!

Turha lässyttää vastalauseena "tunteista, joille ei mitään voi". Kyllä perkele voi olla sekaantumatta varattuun jos yhtään tekojaan hallitsee! Ja turha vedota "rakkauteen". Äärimmäisen harva varattuun sekaantuja todella päätyy pysyvään suhteeseen varatun kanssa. Kitylutkista ei sellaiseen varsinkaan ole, aina tarvitaan uutta ja uutta viihdykettä ja kivaa ITSELLE.

Eikä auta selittää, etteivät pettäjä ja varattuun sekaantuja HALUA satuttaa muita. Kun he kumminkin faktisesti satuttavat ja TIETÄVÄT sen.

Eli siis sekä pettäjä että mitä suurimmassa määrin myös varattuun sekaantuja tuottavat TIETOISESTI suurta kipua viattomille oman nautintonsa vuoksi. Halveksittavaa, alhaista, joutaisi-ampua -porukkaa.
Viimeksi muokannut Gattaca, 17.08.2005 23:22. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

slam

Viesti Kirjoittaja slam » 20.08.2005 21:13

Jos pettää, niin ei ole mahd. parisuhteeseen soveltuva ihminen. Ei ole moista tilannetta sattunut kohdalle, kun ei ole suhdettakaan ollut, mutta jos joku pettää työasioissa tai kaverisuhteessa. Luottamus tähän kaveriin menee aivan kokonaan. Annan anteeksi tai sivuutan asian olan kohautuksella. "jaahas tällaisen teit" Rentoudun tilanteen jälkeen ja ollaan hyviä läpän heittäjiä, mutta koskaan/ pitkään aikaan en enää luota. En mahdollisesti enää ikinä kunnolla, vaikka antaisinkin luottamuksellisten juttujen jatkua välillämme.

Jos minua petettäisiin parisuhteen aikana. Sanoisin, että siinä on ovi, vie se vaikka mukanasi... Katsotaan 5 vuoden päästä uudelleen, että vieläkö jaksat suhteilla. Jotkut ihmiset saattavat palata yhteen ja pärjätäkin yhdessä. Suhde on saatu rakennettua uudelleen. Oli sen rakenteelliset syyt sitten rahassa, rakkaudessa tai läheisyyden kaipuussa... :roll:

On myönnettävä, että naisen houkutus vie järjen, mutta suhteessa ollessa pitäytyisin suhteen vaatimissa normeissa. Viisaat ovat sanoneet, että jokainen nainen on huora... :roll: Mut suhde on suhde ja irtosuhde on irtosuhde.

Ihminen on taipuvainen suutelemaan toista ihmistä ja myöskin nussimaan häntä. Vapaana saa tehdä, niin ja vapaamielisessä parisuhteessa varmasti myös niin tullaan tekemään.

life, is life

slam

Re: Pettämisestä

Viesti Kirjoittaja slam » 20.08.2005 21:27

Gattaca kirjoitti:
Tsiisus fakin kraist kyllä luonnollinen reaktio ainakin miehellä on hyökätä hänen vaimoaan "käyttäneen" miehen kimppuun eikä oman naaraan kimppuun. Perusbiologiaa. Kamala, jos luonnosta on vieraannuttu niin paljon, että tuo tunne tukahdutetaan.
Moraali onko se luonnon mukaista? Luonnosta tietysti lähtöisin, kuten mekin luontoa olemme, mutta mutta liittyykö ihmisen peruskäytökseen suoranainen kimppuun käyminen automaationa, jos on huomannut, että naaras on houkuteltu hänen näkökannaltaan irvokkaisiin tekoihin.

En mie ainakaan ensimmäisenä nyrkkiä nosta, vaikka uros olisinkin. Kauhean alkukantaisena on pidetty sitä toimintaa, että nyrkki sauhuaa ja metal hevi soi taustalla ja tappelu raikaa ilmassa ;)

Väkivalta tulee kysymykseen vasta myöhemmin asioiden mennessä kireeksi... väkivalta "lopettaa vittuilun" :lol:

Lähtisin siitä ajatuksesta, että ihminen on "muovailtavaa vahaa perus olemukseltaan." Ilman kohtaamisia. Toimetonta massaa ilman kohtaamista. Asioilla on aikansa.

jokin ottaa ja virittää ajatuksen. Onko ajatusta ennen kokemusta? Jos on niin sitten teoriani on väärä.

Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Viesti Kirjoittaja Gattaca » 21.08.2005 2:05

Slam: en tarkoittanut välttämättä brutaalia väkivaltaa, vaan kummeksuin sitä, että petetyksi tullut ei suuttuisi/ei saisi suuttua myös puolisoonsa sekaantujaan. Käyttäähän varattuun sekaantuja jotain petetyn omaa, jotain johon petetty on luullut omaavansa yksinoikeuden.

Eivät eläinuroksetkaan suotta aja naarastaan/haaremiaan kierteleviä uroksia huithelvettiin, vieläpä melko vittuuntuneina. Uroksen kannalta lisääntymisbiologian koko pointti on, että naarasta panee vain uros itse, eikä joku muu saati kaikki kollit. Siksi, että uros saisi omia pentuja ja joutuisi huolehtimaan vain omista pennuistaan.

En millään usko, että ihmiseltä tuo sama vaisto on kuoleutunut tai että olisi velvollisuus jonkun "sivistyneisyyden" takia se kuolettaa.

Eikä ehkäisyn mahdollisuus vielä ole ehtinyt ihmisten perustunteita muuttamaan. Ja jos joku ajattelee, että seksi tai miehen ja naisen parinmuodostus on kulttuurista sosiaalisuutta tai huvittelua... niin köh.. eiköhän siinä kumminkin lisääntymisbiologia ole perimmäisenä moottorina, luonnollisine mustasukkaisuudentunteineen?

Tympeän nykykulttuurin "edistyksestä" näen kyllä synkästä kristallipallostani, että 2100-luvulla miestä joka ei päästä vaimoaan 30 maahanmuuttajan seksiorgioihin paheksutaan jopa iltapäivälehdissä. "Sairaalloisen mustasukkainen! Jos hän rakastaisi vaimoaan, hän antaisi vaimonsa nauttia 30 somalimiehen hyväilyistä! Mies taitaa olla rasisti! Nyt eletäään 2100-lukua eikä mitään pimeää 2000-lukua!"

Hahjooo..

Filovirus

Viesti Kirjoittaja Filovirus » 21.08.2005 13:47

Toki toinen nainen tietoisesti varattuun sekaantuessaan tekee väärin, katsoi asiaa miltä kantilta tahansa. Toki voin ajatuksen tasolla ymmärtää, että välttämättä tutustumisvaiheessa ei asiasta tietoa ->tunteet pelissä->kakkosena oleminen jatkuu, ja niin ihmiset ovat itsekkäitä.

Mutta edelleen se varattu on mielestäni se "suurempi paha", ehdottomasti. Ja siksi välillä ihmetyttää, että se toinen nainen saa sen suuremman vihan niskoillensa kuin se pettäjä osapuoli, toki viha on helpompi suunnata ihmiseen johon niitä positiivisia tunteita ei ole. Jättääkö petetty aina sen pettäjän; ei, syyt voivat olla ehkä samoja miksi toinen nainen ei jätä varattua miestä, ehkäpä. Edelleen leikin asialla ajatustasolla, koska omakohtaista kokemusta ei ole.

Varattu tekee tietoisen valinnan pettämisestä, kukaan ei voi sitä hänen puolestaan tehdä, varattu jatkaa pettämistä tietoisesti vaikka oma perhe tietäisi ja joutuisi siitä kärsimään, toki toinen nainen voisi tässä tilanteessa jättää varatun, mutta mielestäni idealistinen tilanne olis, että pettäjä itse tajuaa tehneessä väärin, haluaa jatkaa parisuhdettaan ja yrittää korjata asioita. Tätä halua tjmv. ei välttämättä synny, jos varattu jätetään toisen naisen toimesta ilman varatun sitä halutessa. Ehkäpä tässä tilanteessa kakkosen tilalle saattaisi tulla uusi kakkonen, koskaan ei voi tietää.
Sekavaa, mutta ehkäpä jokunen pointti tuolta esiin tulee.

Tämä postaus ei ole puolustus toisille naiselle eikä pettäjille, ja vaikka tässä puhun naisista niin saman tekstin voisin kirjoittaa myös toisista miehistä.

Avatar
Ann
Kitisijä
Viestit: 3969
Liittynyt: 16.08.2005 15:32
Paikkakunta: The Dark Realm of The Outworld

Viesti Kirjoittaja Ann » 21.08.2005 21:14

Omaa päätä siinä todennäköisimmin patteriin takoisi, jos joku aamu heräisi siihen todellisuuteen, että on elellyt silmät ummessa moisessa muka-suhteessa, jossa mr. finlandia käy ladon takana sovittelemassa vierasta karvakauluria. Ulospäin olisin KUUL.
Rotan aivot valtasivat pääni.

HellBell

Viesti Kirjoittaja HellBell » 23.08.2005 23:07

Gattaca kirjoitti:
.. Ja jos joku ajattelee, että seksi tai miehen ja naisen parinmuodostus on kulttuurista sosiaalisuutta tai huvittelua... niin köh.. eiköhän siinä kumminkin lisääntymisbiologia ole perimmäisenä moottorina, luonnollisine mustasukkaisuudentunteineen?
..
Erilaisista näkemyksistä..
Lisääntymisvietti voi päteä eläinten kohdalla, mutta ihmisten kohdalla parempi termi saattaisi olla vain 'seksivietti', sillä ihmiset eivät harrasta seksiä läheskään aina (vaan harvemmin!) siinä hemmetin lisääntymistarkoituksessa.
Ihminen voi harjoittaa seksiä monin eri motiivein, purkaakseen paineitaan, nauttiakseen lihan värinöistä, kostaakseen pettäjärakastajalleen, tukahduttaakseen surunsa, unohtaakseen muun elämän yms. Seksivietti lisääntymisvietin tilalle, miten olisi?
(Eläinten motivaatioista emme kaiketi tarkemmin tiedä , mutta monen eläinlajin kohdalla näkyisi pätevän parittelun tapahtuminen vain lisääntymistarkoituksin.)

Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Viesti Kirjoittaja Gattaca » 23.08.2005 23:18

Hellbell. Kohta en jaksa tänään aloittaakaan eläinvastausta jumalketjuun.
Mutta mussun mussun lalllallaa sulle.
Jos ihmisen seksi ja parinmuodostus ei perustu lisääntymisbiologiaan, niin miksi valtaosa seksistä ja parisuhteista tapahtuu vieläkin miehen ja naisen, ja sittenkin harvemmin miehen ja miehen, naisen ja naisen tahi miehen ja lampaan välillä?

Tyypillistä humanistiskeidaa tuo.
Eikös joku pelle vanhassa Cityssä väittänyt, että seksi on kehittynyt oman ja partnerin NAUTINNON takia? Nukkunut bilsantunneilla?

Edit; Miksei sitä seksinautintoa sitten saada vaikka korvia, vaan ei sukusoluja tuottavia/vastaanottavia elimiä hiplaamalla? Kai niinkin voisi VALITA jos ihmisellä seksi on kulttuuri-ilmiö?

Seksi ja parinmuodostus tuntuu kivalta, koska sillä luonto ajaa meidät lisääntymään.

Ja elukat...
Kyllä yksiavioiset elukat varmaan muutakin hyötyä parisuhteistaan saavat kun seksiä. Kumppani aina tukena muulloinkin kuin parittelu- ja poikastenkasvatusaikoina. Mutta silti koko zydemi on kehittynyt lisääntymistarkoituksiin. Kyllä jämpti on niiN!

Edit: Samoilla linjoilla humanisti saattaisi väittää, että IHMISELLÄ, toisin kuin eläimillä, SYÖMINEN tapahtuu sosiaalisten ja makunautintojen takia, eikä koska tarvitsemme proteiineja, rasvaa ja hiilihydraatteja.

Mutta kun se biologinen selityskään ei ole reduktionismia. Eri näkökulmasta eri kysymyksenasettelu vain. Eikä alenna kulinarismia.

HellBell

Viesti Kirjoittaja HellBell » 23.08.2005 23:43

Gattaca kirjoitti:Hellbell. Kohta en jaksa tänään aloittaakaan eläinvastausta jumalketjuun.
Mutta mussun mussun lalllallaa sulle.
Selvitän tässä vain näkemyksiämme.
Jos ihmisen seksi ja parinmuodostus ei perustu lisääntymisbiologiaan, niin miksi valtaosa seksistä ja parisuhteista tapahtuu vieläkin miehen ja naisen, ja sittenkin harvemmin miehen ja miehen, naisen ja naisen tahi miehen ja lampaan välillä?.
Miksei perustuisi yksinkertaisemmin viettien osalta 'seksiviettiin' - sukupuolten eriävyys (tämä ei ainoa tekijä) useimmiten aiheuttaa sukupuolista kiinnostusta juuri siihen toiseen sukupuoleen, mutta mitä tekoa sillä on lisääntymishalujen kanssa? Seksiä siinä yleensä halutaan eikä mitään lisääntymisiä.
Tyypillistä humanistiskeidaa tuo.
Eikös joku pelle vanhassa Cityssä väittänyt, että seksi on kehittynyt oman ja partnerin NAUTINNON takia? Nukkunut bilsantunneilla?.
Perinteiset biologiset teoriat ovat alttiina muutoksille - turha niihin on jäädä roikkumaan, jos huomaa ettei kaikki selity biologisin pointein tai ei selity perinteisin biologisin pointein.
Seksiviettiä vaan lisääntymisskeidan tilalle.

Ja Gattaca, EN minä ole väittämässä että seksi olisi 'kulttuurinen ilmiö' tahi syöminen vaan että vietti voi perustua muuhunkin kuin tympeään lisääntymishäsään. S e k s i v i e t t i.
Ja vietit eivät ohjaa ihmistä samoin kuin ne vaikuttaisivat ohjaavan eläimiä; viettien suhde muuhun ajattelu- ja tunnetoimintaan on erilaista eläimillä ja ihmisillä.

Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Viesti Kirjoittaja Gattaca » 23.08.2005 23:47

Miksi olisi seksivietti muuten kuin lisääntymisen takia? Miksi seksiviettiin sattumoisin liittyy sukuelinten kiihoittuminen? Pinpan kostuminen? Siemensyöksy?

Homoilullekin muuten on hyvä biologinen selitys: Homot herkkinä yksilöinä, shamaaneina ym, auttoivat sukulaistensa menestymistä ja sukulaisten kautta ne (piilo)homogeenit säilyivät populaatiossa.

Edit: eikä sun (miestä?) halutessasi tarvitse tiedostaa haluavasi lisääntyä. Voit kuvitella yhtyväsi vaikka Jumalan kunniaksi, mutta se on vallitsevan kulttuurin lyhytaikainen kuvitelma se.

Onko sulle seksi ja pariutuminen jotenkin alhaista, jos syynä on lisääntyminen? Luonnosta vieraantumista.

HellBell

Viesti Kirjoittaja HellBell » 23.08.2005 23:56

Gattaca kirjoitti:Miksi olisi seksivietti muuten kuin lisääntymisen takia? Miksi seksiviettiin sattumoisin liittyy sukuelinten kiihoittuminen? Pinpan kostuminen? Siemensyöksy? .
Juuri listasin niitä eri motiiveja sekstaukselle, on aivan selviötä että seksivietti on muutenkin olemassa kuin vain lisääntymisviettinä.
Selvennän: seksiviettiin sisältyy lisääntymisvietti, mutta seksivietti itsessään on muutakin, jolloin voisi olla parempi puhua 'seksivietistä' lisääntymisvietin asemasta.. Se sisältää _mahdollisuuden_ lisääntymiseen, mutta ei pakotusta siihen; ei ole ohjaava tekijä.
Ja että miksi nimenomaan sukuelimet ovat seksiin käypiä?
Siksi ehkä että ne tarjoavat sen _mahdollisuuden_ lisääntymiseen tarpeen vaatiessa, sillä olishan aika hassua mikäli meillä olisi eri sekstailuja varten eri elimet käytössämme. Näin on iisimpää.
Homoilullekin muuten on hyvä biologinen selitys: Homot herkkinä yksilöinä, shamaaneina ym, auttoivat sukulaistensa menestymistä ja sukulaisten kautta ne (piilo)homogeenit säilyivät populaatiossa.
Kiintoisa selitys.
Edit: eikä sun (miestä?) halutessasi tarvitse tiedostaa haluavasi lisääntyä. Voit kuvitella yhtyväsi vaikka Jumalan kunniaksi, mutta se on vallitsevan kulttuurin lyhytaikainen kuvitelma se..
Mikäli olisin harrastamassa seksiä, en tekisi sitä edes piilotajuisesti lisääntymistarkoituksessa. Kyllä näin on näreet.
Onko sulle seksi ja pariutuminen jotenkin alhaista, jos syynä on lisääntyminen? Luonnosta vieraantumista.
Ei ole - en ole käsittääkseni arvottanut eri tarkoituksessa tehtyjä sekstailuja. Tehkööt muut mitä tekevät, niin minäkin.
Onko sinulle sitten seksin harjoittaminen muussa kuin lisääntymistarkoituksessa jotenkin epäluonnollista?
Sekstata rakkaudesta (myös lisääntymispuuha voi ja varmaan usein taphtuukin rakkaudesta..) tai intohimosta jne?

Avatar
Gattaca
Kitisijä
Viestit: 4424
Liittynyt: 16.08.2005 16:12

Viesti Kirjoittaja Gattaca » 24.08.2005 0:14

Elukatkin saattavat kiintyä puolisoihinsa. Saavat tukea ja kiintymystä. Ovat valikoivia. Kummasti naisillakin ne puolisoehdokkaat usein (ei aina) ovat fiksuja, komeita, terveennäköisiä ja varakkaita. Ja kumma kyllä miehet haluavat ennemmin nuoria kuin menopaussin ohittaneita naisia. Sattumoisin samat ominaisuudet joita isällä ja äidillä soisi olevan. Eivätkä elukatkaan TIEDÄ, että panemisesta seuraa pentuja. Ei ihmisenkään tarvi lasten tekoa miettiä pannessaan/pariutuessaan. Mutta se on luonnon keino saada meidät lisääntymään. Ei ehkäisy sitä ole muuttanut vielä miksikään.

Kuulostaa edelleen, että sinusta se "eläimellinen" ja biologinen puoli on jotenkin alhaista, ja sinun täytyy keksiä "ylevämpiä" perusteita. En tajua sellaista. Minä olen sinut luonnon kanssa. Luonto olen minä ja minä olen luonto.

Luonnontieteilijät eivät yleensä kiellä pariutumisen ja seksin sosiaalista ja nautintoaspektia. Eivätkä kiellä rakkauden olemassaoloa. Mutta humanisti usein karjaisee biologiseen selitykseen, että tuollaiselle on nyt "sosiaalinen tilaus". Eli siis noraavat toisen tieteen näkökulman oman tieteenalansa sisäisin termein!

Niinkuin uskovaiset Raamatulla!

Kumpi on reduktionismia?

Edit lisäykseesi:
HellBell kirjoitti: Onko sinulle sitten seksin harjoittaminen muussa kuin lisääntymistarkoituksessa jotenkin epäluonnollista?
Sekstata rakkaudesta (myös lisääntymispuuha voi ja varmaan usein taphtuukin rakkaudesta..) tai intohimosta jne?
No ei helvetissä! Panisin, vaikken pentua halua. Mutta hyväksyn, että panohaluni/rakastuminen naiseen on luonnon keino jujuttaa minut siittämään pentuja. Eikä se alenna minua ah.. ihmisenä.

HellBell

Viesti Kirjoittaja HellBell » 24.08.2005 0:33

Gattaca kirjoitti:Elukatkin saattavat kiintyä puolisoihinsa. Saavat tukea ja kiintymystä. Ovat valikoivia. Kummasti naisillakin ne puolisoehdokkaat usein (ei aina) ovat fiksuja, komeita, terveennäköisiä ja varakkaita. Ja kumma kyllä miehet haluavat ennemmin nuoria kuin menopaussin ohittaneita naisia. Sattumoisin samat ominaisuudet joita isällä ja äidillä soisi olevan. Eivätkä elukatkaan TIEDÄ, että panemisesta seuraa pentuja. Ei ihmisenkään tarvi lasten tekoa miettiä pannessaan/pariutuessaan. Mutta se on luonnon keino saada meidät lisääntymään. Ei ehkäisy sitä ole muuttanut vielä miksikään..
Sitkeästi haluat pitäytyä tuossa lisääntymisbiologiaan pelkiltään pohjautuvassa näkemyksessäsi. Ok.
Siltikin: eivät kaikki pelimiehet ja -naiset valikoi seksikumppaneitaan 'kuin lapsilleen sopiviksi katsomiaan äitejä ja isiä' - joillekin riittää sen pelkän seksuaalisen vetovoiman (joka voi koostua useista seikoista..) tunteminen sekstaamisen kriteeriksi, toisille edes sitäkään ei tarvita kriteeriksi tyyliin 'join kumppanini Baywatch-typyn/Ritari Ässän näköiseksi ja niin se homma sitten eteni'..

Siinä olen samaa mieltä että jos asiaa ajtellaan 'luonnon keinona' (haluaako luonto tosiaan täyttää palloa meillä.. niin) niin seksiviettiin lisääntymisasian sisällyttäminen on ihan ovelaa.
Samaa mieltä olen myös siitä (kyl sä tän tiiät! :), että eläimet saattavat kiintyä puolisoihinsa ja että eläimet ylipäätään kokevat erilaisia tunteita ja tiedostvat asioita tietyllä tavalla.
Kuulostaa edelleen, että sinusta se "eläimellinen" ja biologinen puoli on jotenkin alhaista, ja sinun täytyy keksiä "ylevämpiä" perusteita. En tajua sellaista. Minä olen sinut luonnon kanssa. Luonto olen minä ja minä olen luonto..
Jospa et määrittäisi asioita puolestani - eläimellinen ja biologinen puoli ei ole minusta 'alhaista' - seksiviettiä esimerkiksi pidän aivan upeana asiana.
Intohimo on minua, niin myös monet muut asiat. Plörtsitkin.

Vastaa Viestiin

Paikallaolijat

Käyttäjiä lukemassa tätä aluetta: Ei rekisteröityneitä käyttäjiä ja 0 vierailijaa