Urheiluosasto
Että saatais tänne lueteltujen suoritusten lisäksi vähän armoitettua asiaakin, niin voitaisiin keskustella vaikka hengittämisestä. Lähtökohtana seuraava: eli siis miten päin sen kuntosalilla pitäis mennä noiden sisään- ja uloshengityksen kanssa, eli kumpaa niin kuin ponnistus- ja kumpaa palautusvaiheessa?
Yst. terv.
Yksinkertainen
Yst. terv.
Yksinkertainen
Riippuu vähän liikkeestä, mutta useimmissa liikkeissä vedetään henkeä sisään ennen suoritusta, rykäistään raudat ylös hengitystä pidätellen ja suorituksen loppuvaiheessa päästetään ilmat pellolle. Ja sama uudestaan...Edith kirjoitti:Että saatais tänne lueteltujen suoritusten lisäksi vähän armoitettua asiaakin, niin voitaisiin keskustella vaikka hengittämisestä. Lähtökohtana seuraava: eli siis miten päin sen kuntosalilla pitäis mennä noiden sisään- ja uloshengityksen kanssa, eli kumpaa niin kuin ponnistus- ja kumpaa palautusvaiheessa?
Yst. terv.
Yksinkertainen
Tämän viikon treenisaldoa:
Maanantaina pyörällä treeneihin, tekniikkaa ja sparrausta.
Keskiviikkona tekniikkaa enimmäkseen tulevaan tasokokeeseen valmistautumista.
Perjantaina pyörällä treeneihin, tekniikkaa, sparrausta ja loppuun erilaisia vatsalihasliikkeitä yhteensä n. 300 kpl.
Tänään mm. sparrausta.
Maanantaina pyörällä treeneihin, tekniikkaa ja sparrausta.
Keskiviikkona tekniikkaa enimmäkseen tulevaan tasokokeeseen valmistautumista.
Perjantaina pyörällä treeneihin, tekniikkaa, sparrausta ja loppuun erilaisia vatsalihasliikkeitä yhteensä n. 300 kpl.
Tänään mm. sparrausta.
Yhteen juttuun voi yhdistää useampia systeemejä - ei tarvitse mennä erikseen body-jump-spinning-aerobickick-hump-pumppaamaan kun vaikka juoksun yhteydessä voi mennä venyttelemään, punnertamaan ja muuta sellaista ns. pysähdyspaikassa. Sihtaa ensiksi vaan sen paikan että on tarpeeksi rauhallinen, jotta saa sitten tehdä omassa rauhassaan niitä juttuja.
(10 punnerrusta tässä vaiheessa, hei, olen aika hyvä. Pakko mainita.
Kylä lähtee..!1)
Edit-lisäys: yleisesti ottaen tässä vaiheessa, ettei tule erheellistä luuloa siitä, että olisin samaan aikaan tehnyt punnerruksia kun näppäilin tätä..

(10 punnerrusta tässä vaiheessa, hei, olen aika hyvä. Pakko mainita.
Kylä lähtee..!1)
Edit-lisäys: yleisesti ottaen tässä vaiheessa, ettei tule erheellistä luuloa siitä, että olisin samaan aikaan tehnyt punnerruksia kun näppäilin tätä..

Viimeksi muokannut HellBell, 02.10.2005 23:11. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Eilisellä rästitunnilla hypättiin! En ole ollut estetunnilla ainakaan viiteen vuoteen, oli ihan sikasiistii! Ei haitannut edes muisto edellisestä Malmin ensiapupolille päättyneestä kerrasta, koska nyt hypättiin niin matalia ja alla oli rehti suomimamma. Vauhtia olis vain saanut olla enemmän, että olis mennyt vähän sujuvammin. No, minkäs teet, kevyt istunta oli "hieman" hakusessa, varsinkin ravissa. Hitsi, että oli kivaa. Lapsukaiset taisi pitää kaveria ja mua täysinä idiootteina, kun me vaan hihkuttiin ja virnisteltiin joka esteen jälkeen. 

...
Iltojen pimennyttyä en uskaltanut enää lähteä fillarin kanssa sotkemaan pilkkopimeille asfalttiteille, joten vetäisin juoksulenkkarit jalkaan. Pitkästä aikaa, reilut pari vuotta on tainnut vierähtää viime kerrasta. Tämä laji kun ei ole ikinä kuulunut suosikkeihin. Silti pakersin kasaan noin kahdeksan kilometriä, joka uupuu vain toisen mokoman pisimmästä ikinä tekemästäni juoksulenkistä.
On se silti yhtä tuskaa. Juosta pitkää matkaa. Pyörällä pitkä matka menee, rullaluistimilla ja jopa uiden. Vaan ei tossuilla. Syytän raskastekoista luustoa. Onneksi on joukkuepelit.
On se silti yhtä tuskaa. Juosta pitkää matkaa. Pyörällä pitkä matka menee, rullaluistimilla ja jopa uiden. Vaan ei tossuilla. Syytän raskastekoista luustoa. Onneksi on joukkuepelit.
- irmelianneli
- Kitisijä
- Viestit: 3375
- Liittynyt: 14.08.2005 19:34
Tämän viikon tanssitunneilla olen lähinnä keskittynyt ihailemaan omaa persustaani salin peileistä. Ei se ihan vielä maailman kaunein persusta ole, mutta kyllä vaan on silti niin, että jos oikein tarkkaan katsoo - ja minähän katson - siitä näkyy, että liikuttu on. Ero esimerkiksi vuodenkin takaiseen on selkiö.
Parin viikon huilin jälkeen salilla rehkiminen taas maistui. Tisut ja hauberit tuli reenailtua, penkki kulki odotusten mukaisesti ihan vitun hyvin! Lyhyt tauko tekee ihmeitä lihaksille, kun kaikki rasitus&stressi katoaa niistä. Once again: tästä on hyvä jatkaa...
Edit: Ainiinjoo, kyllähän mä lisäksi hyötyfillaroin tänään lähemmäs 15km.
Edit: Ainiinjoo, kyllähän mä lisäksi hyötyfillaroin tänään lähemmäs 15km.
Viimeksi muokannut SikaMika, 05.10.2005 22:35. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Juoksun aloittaminen pitkästä aikaa pistää masokistin itsessä koville; missä on se nautinto jota tällaisesta rääkistä kuuluisi tulla? Eihän tätä kestä erkkikään ja vielä vapaaehtoisesti..HoundDog kirjoitti: .. juoksulenkkarit jalkaan. Pitkästä aikaa, reilut pari vuotta on tainnut vierähtää viime kerrasta. Tämä laji kun ei ole ikinä kuulunut suosikkeihin. Silti pakersin kasaan noin kahdeksan kilometriä, joka uupuu vain toisen mokoman pisimmästä ikinä tekemästäni juoksulenkistä.
On se silti yhtä tuskaa. Juosta pitkää matkaa.
..
Jep, aloittaminen on se ongelmallisin vaihe juoksujuttuun ryhdyttäessä eikä juokseminen yleensä siinä vaiheessa vielä niin sanotusti palkitse itse itseään : kroppaa särkee, elimistö hapoilla, rytmi hakusessa/rytmin ylläpito hankalaa jne, mutta jos vain jatkaa.. jatkaa ja jatkaa vaikka joinakin päivinä jopa portaiden ripeä nouseminen saati laskeutuminen olisvat maitohappoisten lihasten johdosta lähes mahdottomuuksia ja tuntisi itsensä täten lähinnä liikuntarajoitteiseksi pikemminkin kuin rockymaiseksi juoksijasankariksi, niin sitten, joidenkin vihmovien viikkojen jälkeen se alkaa helpottua ja elimistä antautuu.. nautinnollekin.


Hei hei hei, Woman! Ei ole nyt siitä kyse. Rytmin suhteen tosin olet toki oikeassa. Koskaan ei pitäisi juosta napit korvissa. No siis. Ainakaan minun. Pitäisi keskittyä hengitykseen ja sydämeen (sykkeeseen).HellBell kirjoitti:rytmi hakusessa/rytmin ylläpito hankalaa jne, mutta jos vain jatkaa.. jatkaa ja jatkaa vaikka joinakin päivinä jopa portaiden ripeä nouseminen saati laskeutuminen olisvat maitohappoisten lihasten johdosta lähes mahdottomuuksia ja tuntisi itsensä täten lähinnä liikuntarajoitteiseksi pikemminkin kuin rockymaiseksi juoksijasankariksi, niin sitten, joidenkin vihmovien viikkojen jälkeen se alkaa helpottua ja elimistä antautuu.. nautinnollekin.
Siis; ei ole ensimmäinen kerta kun koitan laittaa jalalla koreasti. Ei suinkaan. Eikä ole kyse peruskunnosta. Pelaan kuin sika ja panen kuin kani, all night long!! (lue: säbäkentällä ja fillaria ylämäkeen) Voisi ehkä olla, että jos yrittäisin jatkaa pidempään, niin tulosta olisi tulossa. Vaan kun ei. On koitettu. Tiedä sitten mikä pakkomielle tämä oli, koittaa taas. Tulisikin jo lumet ja pääsisi hiihtämään. Hiihtäminen on nautinto

Viime sunnuntaina 8 km:n spurtti pyörällä, maanantaina tekniikkatreenit, tiistaina 12 km kevyttä vauhtia juosten, keskiviikkona tekniikkatreenit ja loppuun vähän sparrausta, torstai lepoa, tänään kunnon lämmittely tekniikkaa, sparrausta 4 x 2 min. seuraavaksi koukkulyöntiä voimalla vuorotellen etunojahyppyjen kanssa loppuun vatsalihasliikkeitä n. 150 kpl.
Nyt oli jotenkin veto pois kun ei oikein jaksanut vaikka hyvin palautunut ja levännyt.
Nyt oli jotenkin veto pois kun ei oikein jaksanut vaikka hyvin palautunut ja levännyt.