Kitinä

Tiukka perse-reisitreeni 15min.


(...olen kipeä, ja sain peruutuspaikan solikseen)

Metsässä vaellusta, taukoineen 9 tuntia.

55 min sunnuntailenkki tehty.

koko lenkillä kaksi pätkää kävellen.... 8 + 8 min. muuten juoksua ja hölkkää. ihanaa....

nyt ruokaa ja sitten päivällä salille vielä...


editeerataas hiuka: salilla käyty, yläkroppa raivoisasti treenaten. IHANAA! päälle venyttelyt saunassa... (olin siellä yksin)

Yritin sitten tänään kauniin ilman kunniaksi viedä siskoni ja hänen avokkinsa läheisriippuvaisen saksanpaimenkoiran oikein pitkälle lenkille.
Häthätää sain sen risteykseen asti johon se teki pikku lirun, ja kiskoi minut takaisin kämpille, kun ei reppana uskaltanut lähteä kauemmas, jos se vaikka jätettäisiin sillä välin kun ollaan juoksemassa.
Se siitä sitten, en minä ilman koiraa tai seuraa jaksa juoksennella.

Selkätreeni vedetty. Korvasin polven vajaakuntoisuuden vuoksi maven tekemällä ranteet. Pakko ottaa ko. lihakset mukaan ohjelmaan muutenkin, jottei ranteet ala kipeytymään penkatessa/runkatessa!

eilinen treenipäivä veti unettomaksi ;(

tänään työpäivän jälkeen salille juoksemaan intervalleja matolle. tein yhteensä 50 min treenin, joista 20 min ensin vanhaan kunnon HIIT-tyyliin. sitten 5 min reipasta kävelyä, 5 min reipasta hölkkää, 5 min reipasta kävelyä. sitten taas 15 min HIIT kovilla sykkeillä.

hiki lenteli ympäri lattioita. mahtavaa. voittajaolo. aina kun muistaa mistä on lähdetty niin voi hymyillä itselleen.

jälkkäriksi tein 60 kpl vatsarutistuksia eri suuntiin kaarilaudalla ja 2 x 15 ylävartalon ojennusta selkäpenkistä. tein sitä nyt ekan kerran ja olin yllättynyt siitä miten se ottaa perseeseen ja takareisiin

Aamulenkki, nostelin myös pölkkyjä siinä lenkin varressa (siellä on semmoinen pölkkyteline). Huomasin sydämen sykkeestä että kunto oli vähän laskenut leikkauksen vaatiman levon takia.

Hahaa, keskiviikkona on tilaisuus pelata sählyä, ja vieläpä Espoossa. Menisikö? No kyllä, perskutarallaa.

Allekirjoittaneen oikea takareisi on syystä ja/tai toisesta jumahtanut. Selkeä toiminnallinen ero on ollut jo monta kuukautta vasemman ja oikean koiven välillä mutta nyt toiminta tulee estymään siinä määrin ettei uskalla enää revitellä. Aiemmista tapauksista viisastuneena tiedän reisilihasten paranemisajan olevan pitkä mutta siitä huolimatta olen viisveisannut ja pistänyt kaiken likoon. Nyt ei sit vittu snää pysty. Ei nyt potilaana tarvitse olla mutta suorittaminen jää ~20 prosenttiin täysikuntoisuudesta.

Sunnuntaina kävin pyörällä punttisalilla. Käsien koukistajia ja selkää tuli treenattua.

Maanantaina pyörällä treeneihin, tekniikoita kertailtiin loppuun vapaapainia 2 x 5 minuuttia siten että vuorotellen toinen pitää nyrkkeilyhanskoja käsissä ja saa lyödä.

Tänään pyörällä punttisalille, penkkipunnerrusta, alataljaa sekä pakaralihastreeniä.

Edith kirjoitti:Tämän viikon tanssitunneilla olen lähinnä keskittynyt ihailemaan omaa persustaani salin peileistä. Ei se ihan vielä maailman kaunein persusta ole, mutta kyllä vaan on silti niin, että jos oikein tarkkaan katsoo - ja minähän katson - siitä näkyy, että liikuttu on. Ero esimerkiksi vuodenkin takaiseen on selkiö.

No, kärsikää tämäkin postaus: Tänään ihailin kummipenskani kastejuhlissa otetuista valokuvista timmiä ja hottista beibeä, joka osoittautui minuksi. (Oli siellä kai se kastettavakin jossain kuvassa vilahtamassa.) Siis jeesukset sentään.

Edith kirjoitti: timmiä ja hottista beibeä, joka osoittautui minuksi. (O

Eikun kuva tyrkylle ja poikamiehet vonkuulle yks kerrallaan.

Edith kirjoitti:

Edith kirjoitti:Tämän viikon tanssitunneilla olen lähinnä keskittynyt ihailemaan omaa persustaani salin peileistä. Ei se ihan vielä maailman kaunein persusta ole, mutta kyllä vaan on silti niin, että jos oikein tarkkaan katsoo - ja minähän katson - siitä näkyy, että liikuttu on. Ero esimerkiksi vuodenkin takaiseen on selkiö.

No, kärsikää tämäkin postaus: Tänään ihailin kummipenskani kastejuhlissa otetuista valokuvista timmiä ja hottista beibeä, joka osoittautui minuksi. (Oli siellä kai se kastettavakin jossain kuvassa vilahtamassa.) Siis jeesukset sentään.

(kärsikää tämäkin postaus )

SingleMalt kirjoitti:

Edith kirjoitti: timmiä ja hottista beibeä, joka osoittautui minuksi. (O

Eikun kuva tyrkylle ja poikamiehet vonkuulle yks kerrallaan.

Eikun mä luulin, että te tajuaisitte, että tuo on vain verrattuna siihen parikymppiseen lähes satakiloiseen sohvaperunaan ja alle nelikymmenkiloiseen luisevankonkeloon teiniin, joka myös olin. Siis noin niin kuin kehitystä verrattuna omaan itseen. Ja silleen.

Edith kirjoitti: No, kärsikää tämäkin postaus: Tänään ihailin kummipenskani kastejuhlissa otetuista valokuvista timmiä ja hottista beibeä, joka osoittautui minuksi. (Oli siellä kai se kastettavakin jossain kuvassa vilahtamassa.) Siis jeesukset sentään.

Jpg! Jpg!

Eilen lenkki Töölönlahdella. Tänään vähän ratsastusta ja rämpimistä hepan kanssa pilkkopimeessä metsässä. Huomenna aamulla body pump ja torstaista eteenpäin tiedossa ihan sikana ratsastusta. Toivottavasti alaselkä vaan kestää.. Lauantaina pitäisi koulukisoihinkin mennä.

Camilla kirjoitti:.. Lauantaina pitäisi koulukisoihinkin mennä.

Mihin? Missä? MÄ KANS! Tukijoukoksi, tai pitelemään konitusta.

HoundDog kirjoitti: Hei hei hei, Woman! Ei ole nyt siitä kyse. Rytmin suhteen tosin olet toki oikeassa. Koskaan ei pitäisi juosta napit korvissa. No siis. Ainakaan minun. Pitäisi keskittyä hengitykseen ja sydämeen (sykkeeseen).

Rytmi sykkeenä, niinpä, rhytm and blues man..!
En mäkään juokse napit korvissa, en tiedä kuka siihen pystyy ja millä vauhdilla lukuunottamatta mainoslehtisten katukuvissa juoksevia malleja. .. Hengityksen ja sydämen ja askelten tahdituksista saa hyvät musiikit, jeps.

.. Tiedä sitten mikä pakkomielle tämä oli, koittaa taas. Tulisikin jo lumet ja pääsisi hiihtämään. Hiihtäminen on nautinto

Joku laji voi vain iskeä paremmin kuin toinen, niin se menee.
Hiihtäminen on mulle liian tekninen urheilulaji - tumpelo ei kuule semmottiissa pärjää..

Oli tossa vatsan kanssa onkelmia, joten hiljaiseloa kesti yli viikon. Nyt on pari salireeniä takana ja huomenna vois palata lenkkipolulle. Täytyis stadissakin poiketa moikkaamassa kaveria vapaapäivän kunniaksi. Syksy ja talvi toki karsivat lajivalikoimaani, mutta kunhan hiihtoladut aukeavat, niin Kauppi kutsuu. Käykös muuten manse-osasto hiihtämässä talvella, seura kelpais!

eilinen meni auton ratissa ja on se vaan kumma että yhdenkin vapaapäivän jälkeen mun tuntuu vaikealta saada itseäni liikkeelle. tai ei vaikealta, mutta joutuu kerran tai kaks miettimään että keksiskö jonkun syyn miksi tänään ei voi urheilla... sen verran on mussa vielä vanhaa laiskaa verta, näemmä.

sitten taas jos eilen on urheiltu niin tänään on kahta kovempi poltto päästä radalle. ihme homma! onko muilla kokemuksia?

tänään sitten sain kuin sainkin itseni liikkeelle ja tein 50 min juoksutreenin matolla, josta ensin 20 min HIIT, sitten 5 min reipasta palauttavaa kävelyä, taas 20 min HIIT ja loppuun 4 min reipas palauttavaa kävelyä ja ihan vimoseksi 1 min täysvauhtinen spurtti.

sitten olikin kiva astua matolta ja huohottaa litimärkänä. aah.

Tänään vedin syksyn löysimmän treenin, tissit ja habat. Oli vain into aivan täysin poissa, tätä se rötväily teettää. Onneksi tämä polven lepuuttaminen loppuu tämän viikon jälkeen, pääsee taas pumppaamaan kunnolla. Sitä en tiedä, onko polvi kunnossa, mutta vitunko väliä sillä on? Pääasia, että lepuutuksen katsotaan olleen tarpeeksi pitkän ja että se loppuu nyt. Polvituet täytyy hankkia juoskentelua ja fillarointiavarten. Kyllä se sitten paukkuu kunnolla jos on paskana, tuleepahan kerralla selvyys vian laadusta.

Elppis kirjoitti:

Camilla kirjoitti:.. Lauantaina pitäisi koulukisoihinkin mennä.

Mihin? Missä? MÄ KANS! Tukijoukoksi, tai pitelemään konitusta.

Hihihii, Imatralla. Onneks niin kaukana niin kukaan ei näe tai ainakaan tunnista mua

Taas on vatsamakkaraa hölskytetty juoksemalla. Elimistökin tottunut sen verran tähän hulluuteen ettei enää kuvittele hengenlähdön olevan edessä, jäi nimittäin verenmaku suussa kokematta.

Eilen illalla päivän päätteeksi sängyllä loikoillessa ja unta odottaessa tulin pohtineeksi, että on mennyt jo päivän yli viikko ilman yhtään lepopäivää. Viime viikon tiistaista asti on tullut suoritettua jotakin urheilua joka päivä minimissään 45 minuuttia. Myönnän että tulin jopa miettineeksi, että vähän kolottaa paikkoja. Tänään olisi vielä puolentoista tunnin treenit tiedossa, mutta perjantaina joutuu pakolla jättämään urheilun väliin. Jos työltä ehtisi, tulisi liikuttua ehkä jopa vielä enemmän.

Asiaan; missäköhän kohtaa se raja menee? Yksilöllistähän se toki on, mutta olisi kiva tietää milloin elimistö alkaa piiputtamaan liiallisesta rasituksesta. Huippu-urheilijat, lajista riippuen, vetävät kaksi kertaa päivässä ja siihen joitain lepopäiviä aina silloin tällöin väliin?? Olisi mukava ainakin kerran saavuttaa sellainen tila, jossa voisi itse todeta, että nyt on tullut tehtyä liikaa. Yksittäisiä päiviä olen toki kokenut, nyt tarkoitan pidempää aikaväliä. Sitä legendaarista ’ylikuntoa’. Toisaalta onkos senkään tuntemuksen itse kokemisella mitään merkitystä? Ehkä oppisi itsestään ja ruhostaan taas jotain?

KGrilli kirjoitti:eilinen meni auton ratissa ja on se vaan kumma että yhdenkin vapaapäivän jälkeen mun tuntuu vaikealta saada itseäni liikkeelle. tai ei vaikealta, mutta joutuu kerran tai kaks miettimään että keksiskö jonkun syyn miksi tänään ei voi urheilla... sen verran on mussa vielä vanhaa laiskaa verta, näemmä.

sitten taas jos eilen on urheiltu niin tänään on kahta kovempi poltto päästä radalle. ihme homma! onko muilla kokemuksia?

On vastaavia kokemuksia, paljonkin. Juuri noinhan se homma menee eli urheilu ruokkii itse itseään. Mitä pitempi tauko, sitä korkeammalla rima reenata. Joskus veetuttaa mennä salille vaikkapa viikon sairastelun jälkeeen, kun tietää jo valmiiksi tason tippuneen ja on muutenkin epävarma olo. Selvemmin huomaan asian aerobisessa liikunnassa, jossa kunnon noustessa tekisi mieli esim. juosta joka päivä, vaikka tasan tarkkaan tietää, että pikku hiljaa reeniä koventamalla ja lepopäiviä pitämällä tulee paras tulos pitemmän päälle.

2h salilla, hela kroppen. Hulluutta. Mutta ku tulee niin pitkä tauko taas täsä...