Suvinen kirjoitti:
No niin no tuota. Jalkapohjienhan pitäisikin polkiessa olla koko ajan maan suuntaisesti, ei siis pitäisi "varvistella" tai antaa nilkan pyöriä kauheasti polkiessa. Jos nyt yhtään tajusin mitä yiritit selittää..
Hmm, ainakin kaikki paikat on nyt kipeenä. Myös pohkeet. Mutta mielestäni tuolla uudella polkutekniikalla sai voimaa paremmin ja se tuntui pebassakin, vähäsen.
Voisin suositella Kreitsulle lukkopolkimia ja -kenkiä, sulla tulee kilsoja sen verran että ne olis kyllä hyvä investointi. Ja saisit sitä tehoa vieläkin enemmän, niiden avulla kun liike on jatkuvampaa (työntö JA nosto).
Talviturkki heitetty! No en tietenkään käynyt uimassa, vaan vedin pyörälenkin shortseissa ja t-paidassa. Mittaa matkalle tuli 35km, metsässä ja joella taas rymysin.
SikaMika kirjoitti:Talviturkki heitetty! No en tietenkään käynyt uimassa, .
Mäpäs oon, meressä apout 6 viikkoa takaperin
Jossain mökkiolosuhteissa voisi heittääkin menemään, viime vuonna tulikin polskittua kun oli vielä lunta maassa. Muuten henkisen biitsikondiksen löytäminen keskellä talvea vaatii jo (viallista) luonnetta!
Laitoin tämän päivän tavoitteeksi 50km, koska vapun aikana ei kuitenkaan tule pahemmin urheiltua ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä. Kävin vielä pienellä mutta ärhäkällä iltalenkillä, pettymys oli äärettömän suuri kun netin ulkoilukartta osoitti matkan pituudeksi vain 14.5km. Jäin siis pahasti jälkeen tavoitteesta, olen paska ihminen ja lisäksi erityisen huono arvioimaan etäisyyksiä.
Kaksi kilsaa uintia, tai itse asiassa vedin varmuuden vuoksi 2100 metriä(?), kun en ole varma sekosinko laskussa vaiko enkö. Rataa tämän tästä vaihtamalla sain uida omaan tahtiin ilman että kovin usein piti ohittaa ketään. Aikaa meni kolme varttia ja risat. Eli taidan olla jo vähän nopeampi kuin aloittaessani. (Samaa tyyliä vedän kuin ennenkin, eli rinulia yhteen suuntaan, ja kroolia takaisin)
Uimahallilta poistuessa, samaisessa risteyksessä missä se kuorma-autoinsidenttikin tapahtui, oli tällä kertaa kääntymässä traktori pitkän peräkärryn kanssa. Siitä huolimatta pystyin traktorin kääntyessä kääntymään rauhassa itse oikealle, koska olimme omilla kaistoillamme. Lienee viimeinen naula sen väitteen arkkuun, että se aikaisempi kuorma-autokuski olisi ollut alansa täysin hallitseva aNmattilainen. <insert kuittailu here>
Tänään polkeminen tuntui jo hieman jaloissa. "Täysiä" polkiessa ei edes pahemmin hengästynyt ja viimeistään silmässä olevan vaihteen pienuutta vilkaistessa joutui toteamaan, että pieni vappuhuili tekee hyvää ainakin jaloille. 23.5km tuli silti kitkuteltua paremman tekemisen puutteessa.
Eilen 2h kävelylenkki auringossa, ihQu Tänään harkitsin pumppia mutta päätin sen sijaan lueskella naistenlehtiä ja roikkua netissä. Lepokulutusta, junous. Söin myös Bountyn.
Sählyä ottelimme. Oli aika vähän porukkaa paikalla, mutta onneksi yksi ventovieras (hiljaisen oloinen kaveri, ei kertonut edes nimeään) liittyi sählyporukkaamme ja saimme aikaan nopeatempoisen 3 vs 3 -matsin. Kivaa oli.
Keväinen iltalenkki. Alkoi hölkällä ja pölkky-nojapuu-leuanvetelymeiningillä ja vaihtui lopuksi kävelyyn pitkin Epsoon rantoja. Aikaa meni about tunti.
Kävinpä uuden tanssinopettajan ilmaisella näytetunnilla. Tason piti puheiden mukaan olla se, jolla normaalisti käyn, mutta paikalla olikin lisäkseni vain saman koulun ylimmän tason oppilaita ja joitakuita tuntemattomia puoli- tai täysammattilaisia. Lienee tarpeetonta sanoa, että tunsin itseni erittäin kankeaksi, lihavaksi ja kömpelöksi. Mutta toisaalta olen varma, että esim. vuosi sitten olisin tuntenut itseni vielä kömpelömmäksi.
Xiberia kirjoitti:Rakas ystäväni fillarsson kuljetti minua ympäri Turkua yhteensä 35 tehokkaan kilometrin verran.
Jos minun fillarssonini tekisi noin ( = kuljettaisi ympäri TURKUA), se ei olisi enää rakas ystäväni!
Itse kuljetin rakasta fillarssoniani ympäri Helsinki-LEspoota 21km työmatkan verran.
Piti viel avaa netti ja tulla kertoon, että mä tein sen! Kävin vielä iltatyön jälkeen salilla, ja ennen salia kotona syömässä ja hakemassa romppeet. Meitsi on terästä. Meitsi on rautaa. Varmaan valosien iltojen lisäksi olen saanut asennekasvatusta myös Eva Wahlströmin omaelämäkerrasta. On tietty hassua, että vuonna -80 syntyny likka kirjottaa elämäkertaa, mutta ihan näppärästi se kirjoittaa kumminkin ja mielellään lukee. Suosittelen luettavaksi elämänvaiheessa, jossa tuntuu, ettei ehdi/jaksa/kykene eikä saa mitään aikaan. Pointsit Evalle. Papukaijamerkin ois tietty saanut, jos tuon suomennoksen nimi ois "Mustelmani".
Tänään harkitsin pumppia mutta päätin sen sijaan lueskella naistenlehtiä ja roikkua netissä. Lepokulutusta, junous. Söin myös Bountyn.
