Kitinä

JonniParvo kirjoitti:Muistiin merkattavaksi: Isojen rautojen nostaminen on varsin turhauttavaa kesken painonpudotuksen.

No wittu sitä se on! Itse hoidin homman tyylikkäästi pitkän kesäloman aikaisella punttitauolla. Melko turhauttavaa salitouhut näinkin toimittuna kyllä ovat, kun entiset lämmittelypainot tekevät tiukkaa!

Perusmagaa. Ei voi taas tajuta sitä miksi treeneihin pitää väkipakolla ympätä "ja nyt tehdään 50 etunojapunnerrusta ja 100 vatsaliikettä niin nopeasti kuin pystytään, hopihopi!". Kyllä sillä muutamat lihakset kipeiksi saa ja vitutuskäyrän nousemaan, mutta ei sellainen nopea repiminen juurikaan lihaskuntoa varmaankaan paranna?

Ehkä tarkoitus onkin testata tyyppien stressinsietokykyä tai jotain muuta skeidaa. Okei siinä tapauksessa.

Sählyä. Kuntolajihan se.

Salilla hengailua

Uintia Itiksen 50m altaassa 1000m vuoroin vapaata ja rinulia..
100->100->100... 30 minuuttia, eip' häävi mut..

NegaDuck kirjoitti:Yritin siellä rekkitangolla tehdä sen Frederikin esittelemän mikälietempauksen missä yhdellä leuanvedolla vetäistään koko kroppa ylös suorien käsivarsien varaan. No ei onnistunut, ei, en saanut kuin yhden kyynärpään ylös.

Ai niin yritin minäkin ohimennen toista viikkoa sitten kun osui uinnin jälkeen sopiva rekkitanko silmiin. Juu, puolitiehen jäi, ei ainakaan siinä tilassa uinnin jälkeen tuntunut kunnolla pääsevän ponnistamaan kokonaan ylös. En edes jaksanut koittaa kuin kerran, uskoin kerrasta ettei onnistu.

Täälläkin taisi tekniikka olla väärä. Ei siinä taida ihan vaan vääntämällä leuanvetoasennosta ylös päästäkään, vaan pitäisi heijata ja ponnistaa koko vartalolla kuin telinevoimistelija ikään. Niille tuo liike taitaakin olla aika tuttua puuhaa.

^ Joo, peruskoulun liikuntatunnillahan vähän tuontapainen liike piti tehdä, sen nimi oli "kippi". Siinä ei tietääkseni kuitenkaan vedetä leukaa, vaan ylös noustaan heilauttamalla. Ja ei se multa silloinkaan onnistunut, kieppi vain (jossa tangon päälle päästään pyörähtämällä sen ympäri, eli menemällä hetkeksi ylösalaisin ja tekemällä "kuperkeikka takaperin").

Niin joo totta, ei olekaan ihan sama liike...

Puntilla urakointia n. 45 min, herättelin lihaksia kun yli kuukauteen ei ollut käynyt.

McJanne kirjoitti: Eikö magassa olla kuultu taistelulajien filosofisesta puolesta mitään? :syvästi_pettynyt:

Ei siinä kato ennätä.
Tutustu aiheeseen ensin ja kysy vasta sitten

McJanne kirjoitti:Kyllä mä voin sanoa kohtalaisesti perehtyneeni mainittuun filosofiseen näkökulmaan

Israelilaiseenko sellaiseen?

McJanne kirjoitti:Eikö magassa olla kuultu taistelulajien filosofisesta puolesta mitään? :syvästi_pettynyt:

[ew]Määrittele "taistelulajien filosofinen puoli".[/ew] Sun Tzu? The Tao of Jeet Kune Do? Speznaz-joukkojen lähitaisteluopas?

Mutta joo, nyt lähden taas filosofoimaan ihan eri lajin pariin...

Kuntosali 45 min.

Niin, kai eilinen metsässä leikkipyssy kourassa kirmaaminen lasketaan urheiluksi? Raskainta taisi kuitenkin olla kamojen roudaaminen autosta kallion huipulle ja takaisin. Ens kerralla vähemmän roinaa mukaan.

Ja uudet polvisuojat, jotka eivät pureudu taipeisiin kyykistyttäessä.

NegaDuck kirjoitti:Niin, kai eilinen metsässä leikkipyssy kourassa kirmaaminen lasketaan urheiluksi? Raskainta taisi kuitenkin olla kamojen roudaaminen autosta kallion huipulle ja takaisin.

Onko se jotenkin oleellisesti kevyempää toimintaa kuin taannoinen laseraseryntäily, joka ainakin minulle kävi kohtuullisesta intervalliharjoittelusta ja sai hien virtaamaan noroina? Muistaakseni ulkona tapahtuneessa värikuula-ammuskelussakin pulssi kohosi ja hiki tuli kirpeästä säästä huolimatta.

Frederik Krueger kirjoitti:

NegaDuck kirjoitti:Raskainta taisi kuitenkin olla kamojen roudaaminen autosta kallion huipulle ja takaisin.

Onko se jotenkin oleellisesti kevyempää toimintaa kuin taannoinen laseraseryntäily, joka ainakin minulle kävi kohtuullisesta intervalliharjoittelusta ja sai hien virtaamaan noroina?

No ei - taitaa olla maaston takia peräti raskaampaa - mutta mulla todellakin oli aivan helvetisti roinaa mukana. Urheilukassi painoi varmaan 30 kiloa, ja sen päälle vielä styroxinen termos-laukullinen (ei painava, mutta kookas ja hankala) juomia ja eväitä. Ja miehenä yritin tietenkin kantaa kaiken kerralla ettei tarttis mennä eestaas. Se vaati ponnistuksia ja tasapainottelua. Mut kai se oli hyvää treeniä, tai jotain...

Kuntosalilla 70 minuuttia.

1500 metriä uintia. Tällä kertaa en seonnut laskuissa, ou jee.

Tiukka jalkatreeni. Lisäsin kyykyssä painoja viime kerrasta, lisäsin sarjoja ja tein ne pitkinä loppuun ( = vähän "isompiin" painoihin) asti. Huomenna ja ylihuomenna kävely saattaa näyttää hassulta.
Lisäksi kävelin töistä salille, olisko tullut 1,5km. Sinänsä turha lisäys, että normi työpäivänä tulee tallusteltua vähintään tuon verran.

Meen laittamaan fillariin ehjän kumin, että loppuu tää rötväily!

Vaola kirjoitti:Elokuu tuli taottua semmoisilla keskimäärin 11h liikuntaa viikossa. Tuloksena yksi revähtänyt reisi

Äääk! Otan osaa. Paskamainen juttu, tiedän.

Nyt on sitten aikaa levätä, mutta tuo reiden vamma kyllä vähän huolettaa. Sattumuksesta on nyt aikaa kaksi viikkoa ja koipi kestää ainakin kävelyä ja portaiden nousua, mutta aristaa esim. jos jotain nostaessa pitää koukistaa jalkoja. Aloin tässä muistoissani kelaamaan, että mitäs sitä nyt pitikään tämmöiselle tehdä. Lepoa se nyt ainakin on (flunssasta johtuen) saanut tähän saakka riittämiin, enkä sitä tietenkään väkisin vääntele asentoihin joissa sattuu. Mutta muistaakseni revähtäneelle lihakselle pitäisi kuitenkin tarjota vastusta ja venytystä myös toipumisen ajan, alken mielellään mahdollisimman aikaisin?

Käsitykseni mukaan just noin. Lepoa pitää antaa, mutta jos se pelkästään lepää ilman ajoittaista venytystä, tekee repeämään kehittyvä lihaksen arpikudos kyseisen lihaksen kovinkin jäykäksi koska ilman venytystä kehittynyt arpikudoslihas ei enää veny samalla tavalla kuin vahingoittumaton lihas. Eli lepoa ja ajoittaista varovaista venyttelyä. Tuo tulee vaivaamaan sitten kuukausia tai vuosia, saattaa jopa muistuttaa olemassaolostaan koko loppuelämäsi ajan, mutta tämän varmaan tiesitkin.

Vaivasta toiseen, nyt jänskättää miten olkapääni kestää huomisen tai siis tämänpäiväisen magailun. Joka päivä hartia ja olkapää tuntuvat hieman paremmilta, mutta silti välillä vihlaisee yllättäen. Aluksi suunnilleen kaikki merkittävä käden liikuttaminen jomotti tai vihlaisi, nyt lähinnä taaksepäin (selkään) kohdistuvat vetävät liikkeet ja vastakkaiseen suuntaan kohdistuvat venytykset, eivät nekään aina. Saas nähdä tuleeko tästä uuden veroinen. Punttailut jätän suosiolla pariksi viikoksi, ja jutsuilutkin kun niissä kyseiseen kohtaan kohdistuisi kuitenkin kaikenlaista vääntelyä. Oikeastaan vaiva tuntuu enemmänkin lihasrevähtymältä jossain hartian seudulla kuin murtumalta tms.

Ope joka oli vähintään osasyyllinen turmaan väitti että kannattaa viimeiseen asti välttää olkapääleikkaukseen menoa vaikka lääkäri niin vaatisikin, koska sitten olkapää ei ainakaan parane koskaan. Mikäs tuo tuollainen taikauskoinen väite on vai onko siinä mitään totuuden häivähdystäkään? Eipä silti, näyttää siltä että paranee ihan ittekseen.

Ihme tyyppi sinänsä, sillä murtui lantio mp-onnettomuudessa joskus lähemmäs vuosi sitten ja lääkärit (kuulemma) sanoivat ettei hän tule välttämättä enää kävelemään, mutta kummasti on parantunut ja potkii ilmaan kuin gaselli keväisellä niityllä. Onneksi en harrasta moottoripyöräilyä, tarpeeksi tapaturmia ilmankin. Tai no, kaaduin mä kesällä skootterilla osuttuani kuoppaan, nahkaa pois maahan kontaktia ottaneesta kämmenestä ja käsi pakettiin. Onneksi ranne ei vaurioitunut, sitten olisi vituttannut.

12km fillarointia vitullisessa vesisateessa + 7.5h urheilusuoritusta vastaavaa työskentelyä joka oli raskasta ja paskasta ja märkää. Piti mennä salille mutta jää väliin.

Heräsin tänään klo.06.00 käydäkseni salilla. Ajattelin toistaa tempun huomenna.

Lucy kirjoitti:Heräsin tänään klo.06.00 käydäkseni salilla. Ajattelin toistaa tempun huomenna.

Kävitkö/aiotko käydä siellä salilla?!

Ei vain etukyykky ota luonnistuakseen. Toisaalta normikyykyssä pääsin sitten syvemmälle kuin koskaan ennen. Kunto kuitenkin loppui ennenkuin sain koko treenin läpi.

Ja luuserina korvasin jullen suorinjaloinmaastavedolla.

Herään huomenna 4.30 ehtiäkseni aamulenkille. Ja siitä maksetaan rahaakin vielä.