Kitinä

James Potkukelkka kirjoitti: ↑18.09.2023 9:18 Tätä tarkoitusta varten kehitetyllä erikoisvälineillä laboratoriotimantti on mahdollista erottaa luonnontimanteista ainakin toistaiseksi.

Vielä jos pohtii tätä kysymystä, niin onhan toisaalta taidekopiota ollut markkinoilla aina ja silti aito taide pitää pintansa. Mutta tämä timanttikysymys on imho erilainen, koska laboratoriotimantit ovat aitoja timantteja.

Eiköhän viisaampi lähestymistapa olisi miettiä että minkä verran vaimolle mieluisa koru saa maksaa ja lähestyä sitä kautta että ottaako mielummin pienemmän luonnontimantin vai isomman teollisen. Ulkopuolinen katsoja ei tiedä kummasta on kyse, vain hän tietää se ja se voi vaikuttaa tuntemukseen.

^
Meinasin "varoittaa" noista labrakivistä.

Noi onkin hauska dilemma. Labrakivet ovat materiaaliteknisesti ihan oikeita timantteja. Ne ovat itse asiassa parempia kuin luonnontimantit, koska labrakivet ovat virheettömämpiä.

Labrakivien hinta varmasti jatkaa laskuaan, mutta valmistus on kai sen verran haastavaa, ettei niistä nyt mitään lasia ihan heti tule. Luonnontimattien arvo tietenkin perustuu sekin kysyntään ja tarjontaan. Tarjonta tuskin merkittävästi lisääntyy, koska kaivokset ovat kalliita. Kysyntä on sitten arvoitus. Jos hintaero on tulevaisuudessa vaikka 20:1, niin vieläkö luonnontimanteille on kysyntää? Maksaisitko "luonnonkullasta" 20 kertaa enemmän kuin labrakullasta?

Vielä 90-luvulla De Beers oli lähes monopoliasemassa ja sääteli tarjonnan rajoittamisella luonnontimanttien hintoja. Nyt kartellin ulkopuolisia tuottajia on paljon. Hintojen noustessa tuotanto voi siis nousta suht nopeastikin, tosin mikään kaivoshomma ei voi pysyä perässä jos timantit koetaan yhtäkkiä haluttuina. Pitkällä tähtäimellä tuotanto kuitenkin voi kasvaa.

Taidekopiovertaus on hyvä. Kopioita voi olla hyvin vaikea erottaa aidoista, eikä siinä aina onnistutakaan. Lisäksi esim. Picasso signeerasi muiden tekemiä töitä. Onko taitavasti väärennetty Picasso siis huonompi teos kuin Picasson signeeraama? Toista kuitenkin pitetään aitona ja toista ei. Toisesta maksetaan ja toisesta ei. Jos luonnontimatteja pidetään jatkossa aitoina, joista halutaan maksaa maksoi labrakivi mitä vaan, niin sitten luonnontimantti saattaa pitää arvonsa.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑18.09.2023 9:25 ^
Jos luonnontimatteja pidetään jatkossa aitoina, joista halutaan maksaa maksoi labrakivi mitä vaan, niin sitten luonnontimantti saattaa pitää arvonsa.

Joo. Tämä on juuri se kysymys, jota kukaan ei tiedä nyt. Ehkä 10 vuoden päästä tiedetään.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑18.09.2023 8:59
Myöhemmin kuitenkin tuli ongelma; laboratoriotimantit.

Naisten pitäisi lopettaa timanttipelleily kokonaanja ryhtyä keräilemään miesten koruja eli rannekelloja.

James Potkukelkka kirjoitti: ↑18.09.2023 9:25
No perinteisesti timanteissa on maksettu virheettömyydestä. Mitä
vähemmän sulkeumia ja mitä värittömämpi, sitä arvokkaampi.

Puhuin kauneudesta, en arvosta.

^^^
Hommaa moissaniittikivi ja väärennetty picasso?
https://gemtrade.fi/product/moissaniitt ... ja-fire-2/

Bhven kirjoitti: ↑18.09.2023 9:31 Naisten pitäisi lopettaa timanttipelleily kokonaanja ryhtyä keräilemään miesten koruja eli rannekelloja.

Miesten kellot ne vasta fiksuja onkin. 100.000€ mekaanisen kellon tarkkuutta ylistetään, mutta se ei pärjää sähkölieden kvartsikellolle tarkkuudessa.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑18.09.2023 9:39 ^^^
Hommaa moissaniittikivi ja väärennetty picasso?
https://gemtrade.fi/product/moissaniitt ... ja-fire-2/

HIENO VÄLKE JA FIRE!

Joo.

Kuten sanottua, aika vastaa tähän ongelmaan. Uskoakseni juuri nyt on ehkä huonoin aika ostaa timanttia, koska murros tapahtuu juuri nyt.

^
Se on myös ihan hyvä kysymys, miksi labratimantti olisi parempi kuin paljon halvempi labramoissaniitti? Monella tapaa moissaniitti vaikuttaa fiksummalta kiveltä. Miksi timantti on se "oikea" kivi sormukseen?
https://science.howstuffworks.com/envir ... iamond.htm

Timantti on kyllä siinä mielessä varma valinta, että se symboloi ikuisuutta perustuen De Beersin mainoskampanjaan aikoinaan.

Itselle kivien mystiikka on karissut timanttiterien ja vaikkapa prosessiteollisuuden rubiinisuuttimien (ei, kyse ei ole rubiininpunaisesta suuttimesta) kautta.

Moissaniitti on luonnossa ilmeisesti timanttia harvinaisempi..

https://en.wikipedia.org/wiki/Moissanite?wprov=sfti1

Mun mielestä on selvä, että tekno-Daven, joka arvostaa jonkun Apple-kellohärpäkkeen ohi sveitsiläisen kelloseppätaidon, tulisi ostaa mahdollisimman high-tech-laboratoriotuote.

Mut miten tämä eettinen aspekti? Onko luonnontimanteissa joku reilun kaupan sertifikaatti, että ei tue lapsia tappavia veritimanttiroistoja, vaan kehittyvän maan nousua kohti pohjoismaista sosialidemokratiaa? Entäs ilmasto ja luonto - synteettisten valmistusprosessi lienaa aika energiaintensiivinen, mutta timanttikaivosten aiheuttama luontokato suurta sekin?

^ Moni timanttikaivos lahjoittaa rahaa samoille gebardisuikille kuin Suomen ulkoministeriö. Eettinen aspekti on siis erittäin kunnossa.

Ja tuskin Teslamies välittää luonnosta enempää kuin roskapussin raaka-aineesta-

urpiainen kirjoitti: ↑18.09.2023 10:09 Mun mielestä on selvä, että tekno-Daven, joka arvostaa jonkun Apple-kellohärpäkkeen ohi sveitsiläisen kelloseppätaidon, tulisi ostaa mahdollisimman high-tech-laboratoriotuote.

Mut miten tämä eettinen aspekti? Onko luonnontimanteissa joku reilun kaupan sertifikaatti, että ei tue lapsia tappavia veritimanttiroistoja, vaan kehittyvän maan nousua kohti pohjoismaista sosialidemokratiaa? Entäs ilmasto ja luonto - synteettisten valmistusprosessi lienaa aika energiaintensiivinen, mutta timanttikaivosten aiheuttama luontokato suurta sekin?

Labratimantteja nimenomaan markkinoidaan eettisenä vaihtoehtona. Ei lapsityövoimaa, pienemmät co2-päästöt.

^ Joo, hyvä jättää kanadalaiset ja australialaiset timantit ostamatta. Pääsee lapset kouluun.

urpiainen kirjoitti: ↑18.09.2023 10:09 Mun mielestä on selvä, että tekno-Daven, joka arvostaa jonkun Apple-kellohärpäkkeen ohi sveitsiläisen kelloseppätaidon, tulisi ostaa mahdollisimman high-tech-laboratoriotuote.

Ostos ei ole Davelle, vaan vaimolle.

Olen ostanut eläessäni yhden kalliin timantin ja se oli kyllä luonnonkamaa ja Australiasta. Romanttisessa tarkoitusperässä ostettu timantti on statement, eikä silloin mietitä onko tekokivi yhtä hyvä. Jos kyse olisi ekohippitytöstä, timantin Co2 -arvo ehkä ratkaisisi enemmän.

So Hard kirjoitti: ↑18.09.2023 10:33

urpiainen kirjoitti: ↑18.09.2023 10:09 Mun mielestä on selvä, että tekno-Daven, joka arvostaa jonkun Apple-kellohärpäkkeen ohi sveitsiläisen kelloseppätaidon, tulisi ostaa mahdollisimman high-tech-laboratoriotuote.

Ostos ei ole Davelle, vaan vaimolle.

Vaimon kanssa (onneksi) arvomaailmamme on samanlainen. Eli meillä on samanlainen suhtautuminen tähän asiaan. Eli emme tiedä, mitä mieltä olemme

^^
Mutta miksi juuri luonnontimantti on se "statement"? Eikö samanhintainen labratimantti tai mossainiitti sitten ole "statement"? En siis vittuillakseni kysy, vaan kiinnostaa miksi toinen on ja toinen ei. Labrakivissähän hintaero on suuri samassa laatuluokassa ja karaattikoossa, mutta muistaakseni 2 ct labrakivi maksaa saman kuin 1 ct luonnonkivi. 2 ct ei kuitenkaan ole järjettömän paljon suurempi.

sivustahuutaja kirjoitti: ↑18.09.2023 10:40 ^^
Mutta miksi juuri luonnontimantti on se "statement"? Eikö samanhintainen labratimantti tai mossainiitti sitten ole "statement"? En siis vittuillakseni kysy, vaan kiinnostaa miksi toinen on ja toinen ei. Labrakivissähän hintaero on suuri samassa laatuluokassa ja karaattikoossa, mutta muistaakseni 2 ct labrakivi maksaa saman kuin 1 ct luonnonkivi. 2 ct ei kuitenkaan ole järjettömän paljon suurempi.

Kyse on viestistä. "Rakkaani, halusin ostaa sinulle timantin, mutta olet vain labrakiven arvoinen. Ostin kun halvalla sain, ihan saman kokoinen hei!" Toki siis ekohippitytölle viesti voisi nyt olla "rakkaani, halusin ostaa sinulle kauniin kiven joka kuitenkin säästää luontoa ja vastustaa kaivosteollisuutta."

^ Puhuin tilanteesta, jossa sormus on täsmälleen, sentilleen, samanarvoinen. Kivi vaan on isompi. Mikä silloin on se "statement"?

Evoluutiopsykologia varmaan selittää kalliit "turhat" lahjat naisen silmissä sillä, että se nostaa miehen kustannuksia moneen suhteeseen.

^
Mutta entäs jos puhutaan kahdesta samanhintaisesta ja yhtä turhasta? Löytyykö aidolle timantille muita argumentteja kun pop-kulttuuri ja De Beersin mainokset?

sivustahuutaja kirjoitti: ↑18.09.2023 11:28 ^
Mutta entäs jos puhutaan kahdesta samanhintaisesta ja yhtä turhasta? Löytyykö aidolle timantille muita argumentteja kun pop-kulttuuri ja De Beersin mainokset?

Juu, meinasikin laittaa lisäystä, että tämä ei vastaa päivän kysymykseen, vaan enempi sellaista yleistä fundeerausta.

^
Joo, peruuttamaton suuri investointi oli hyvä nosto. Ostamasi sormuksen pitää siis aiheuttaa värähdys salkussa!

Jalkalampun.