Luin kirjan

[Lolita]

Tämä oli lemppariketjuni vanhassa Cityssä ja tuo lukemattomuus-ketju innoitti avaamaan ketjun uudelleen. Luetut kirjat kertovat mielestäni ihmisestä paljon, joten tämä vielä sopivasti palvelee uteliaisuuttani ja tirkistelynhaluani.

Viimeksi lopetin Timo Korpin kirjan Lihaa säästämättä. Lyhyesti sanottuna ihan paska. En tiedä oliko kirjan tarkoitus olla Korpin elämäkerta vai jonkilainen läpileikkaus suomalaisen pornolehtibisneksen kehityksestä, mutta lopputulos oli sekavaa nimien pudottelua, sisäpiirinjuttuja, oman egon pönkitystä ja vihamiesten mustamaalaamista. Ei tullut oikein minkäänlaista kuvaa lehtibisneksestä eikä pornosta. Miksi tämä kirja on olemassa? Jäi hieman epäselväksi.

[HellBell]

Mulla on tällä hetkellä vielä kesken pari kirjaa, mutta sen minkä viimeisimmäksi olen lukenut alusta loppuun, oli Tim Krabben mielikuvituksekas trilleri/kauhuteos Jäljettömiin.
Kirjan luomat mielikuvat suljetussa tilassa ikuisesti matkaamaan pakotetuista.. aiheuttivat uniini pienimuotoisia painajaisnäkymiä.

Sen kirjan jälkeen koitin lukea Peter Hoegin Nainen ja apina-teosta, mutta kärsivällisyyteni ei riittänyt sivuntarkkaan lukemiseen (etenkin kun mietin koko ajan olisiko kirjalla kenties yhtymäkohtia Human nature-filmiin..) ja halusin lopulta vain selvittää päätyisivätkö nainen ja apinamies yhteen vai eivät ja tsekata pointit akselilta 'ihmisapinan olemus vs ihmisen olemus - luonnollinen rakkaus ja erotiikka vs liian sivistynyt rakkaus yms'.
Kiehtovaa ihan pikapikaakin luettuna.

[Gina]

Mulla jäi kotiin kesken Stephen King: Naisen raivo. Oon kyllä lukenut ennenkin mutta tykkään.

Löysin pari päivää taaksepäin kirjakaupan alennuksesta suht edulliseen hintaan Tarun sormusten herrasta, olen haaveillut siitä pitkään omaksi. Nyt taas mukana keskimaan seikkailuissa.

Siellä olis ollut myös herra Jackin salainen huone, vai mikä se nimi nyt oli, harmittaa kun en ottanut sitä.

Sinuhe on kaikkien aikojen kiehtovimpia kirjoja, pian tartun taas siihen.

[Elppis]

Aku Ankka - Venyy ja paukkuu

No joo, vessassa mä tota lukasin

Oikeasti olis Kata Kärkkäisen Tulikärpäsiä. Tähän asti aika hyvä, raportoin kun saan sen luettua. Illalla tuppaa menemään simmut kiinni niin nopsaan, ettei kerkee koskaan paria sivua enempää lukea.

[HellBell]

Aku Ankka - Venyy ja paukkuu
..

Aku Ankan taskukirjoissa on kyllä joitain legendaarisen hyviä tarinoita - muistaako kukaan muu esim. juttua Syntipukista?

Ja se kielenkäyttö Aku Ankoissa: mainiota.

[Hilpi]

Dan Brownin Enkelit ja demonit on kesken, ainakaan vielä kirja ei ole temmannut mukaansa. Joka tapauksessa ajattelin kahlata kirjan läpi, mitä muutakaan sitä julkisissa kulkuvälineissä tekisi?
Da Vinci-koodikaan ei oikein minuun uponnot, vaikka ymmärrän kyllä hyvin miksi se on suosittu.

Syksyisin olen lukenut Peter Maylen Vuosi Provencessa, traditiota tulee ylläpitää kai tänäkin syksynä.

Herra Jackin huoneen haluaisin kirjahyllyyni menettämäni tilalle.

[Gina]

ymmärrän kyllä hyvin miksi se on suosittu.

Mun täytyy sanoa että mä en ymmärrä.

[hermine]

Virginie Despentes: Kauniita asioita

Aluksi tuntui että koko kirja on ihan paska, muistutti puhekielineen yläasteelaisen ainetta ja ihan naurettavan mustavalkoisia hyvä-paha -asetelmia sekä niiden yksioikoisia vaikutuksia henkilöiden lapsuudesta. Lopussa tuntui että hei tässähän olikin ehkä ideaa ja sittenkin aika omalaatuisella tavalla mielenkiintoista kielenkäyttöä ja piti kääntää vika sivu toiveikkaana, että jos tämä ei vielä olisikaan loppunut, pitää lukea alkupuoli vielä uudestaan, kun luin sen ääneen siskolle niin meni itseltä ehkä vähän ohi.

Sit samasta alepokkarikorista tarttui mukaan myös en muista kenen Tokio ei välitä meistä enää joka on varmasti parempi kuin tuo kerta alkoikin kivasti tekolumisateella ja sillä on noin hyvä nimikin. Yritän kuitenkin pysytellä siitä erossa nyt, koska muuten luen sen pikavauhtia yhdeltä istumalta niin että lopulta silmätkään ei pysy enää auki ja menee koko kirja ihan hukkaan niin.

[sincia]

---

[AarneAnkka]

Viimeksi luin Pär Lagerkvistin kirjan Kääpiö. Tarina keskiaikana jonkun italialaisen ruhtinaan hovissa asuvasta kääpiöstä ja hänen raadollisesta elämästään. Ihan jees.

Nyt on työn alla Rudy Ruckerin novellikokoelma Gnarl! Tarkoitukseni ei ollut huutaa, kirjan nimessä on huutomerkki.

[millivanilli]

Aloitin lauantaina lukea Lisa Marklundin kirjaa Studio Sex. Nyt lähipäivinä en taida ehtiä lukea ko kirjaa loppuun, mutta lupasin itselleni, että viikonloppuna otan aikaa itselleni ja kirjalle.

[gullible]

Edesmenneessä v1.0:ssa hehkuttamani aihe jaksaa kiinnostaa edelleen:
Richard Dawkinsin The Blind Watchmaker oli yleislöpinää evoluutiosta, mutta kovin tuntui anti olevan todennäköisyyksien todistelussa. Hyviä caseja sinänsä, mutta etenkin tietokoneilu oli vähän köyhää. Ei siinä mitään, mutta kun samoja juttuja piti toistella koko kirjan verran. Kaipa tuosta joitain vahvistavia ajatuksia ja argumentteja hihaan jäi.

Amazonista tuli paketti, jossa oli
Matt Ridley: The Red Queen: Sex and the Evolution of Human Nature
Barkow et al: The Adapted Mind: Evolutionary Psychology and the Generation of Culture
Terence McKenna: Food of the Gods: A Radical History of Plants, Drugs and Human Evolution

Viimeistä ei sitten kannata sotkea EP-innostukseen, te näsäviisaat paskiaiset, vaikka siinä taikasana evolution onkin. Sattui hakusanoilla vain kohdalle ja päätyi koriin. Anthony Kiedisin Scar Tissue tullee jossain vaiheessa lukuun sekin.

[aasi]

Risto Isomäen "Herääminen". Kevyttä scifihuttua teemana ilmastonmuutos ja planeettamme galaktisena eläintarhana supersivilisaation valvovan silmän alla. Oikeastaan pirun tylsä.

Uusintaluin perään The Metamorphosis of Prime Intellect:n, jonkinlaisena kompensaationa edelliselle. Kovaa scifiä, yksi harvoista "kirjoista" (ensi kertaa lukiessani ei ollut edes saatavilla painettuna) jonka lukemisen jälkeen olen kävellyt levottomana ympäriinsä miettien elämän tarkoitusta, maailmankaikkeutta ja kaikkea muuta sellaista.

[Kid]

Tällä hetkellä hyppysissä Clark Accordin elämänkerrallinen romaani Paramaribon kuningatar.
Kertoopi Surinamin kuuluisimmasta huorasta. Tähän asti ollut ihan luettavaa tekstiä.

[ManZel]

Luin eilen Alice Echolesin Joplinista kertovan 'paratiisin arvet' -elämäkerran. Tarkoituksena oli vain alustavasti selailla kirjaa, mutta taas kävi niin kuin monesti aiemminkin, eli kertashotilla alas. Joihinkin tarinoihin sitä vaan uppoutuu niin voimakkaasti, että ajantaju lähtee omille teilleen. Taustamusiikkina toimi repeatilla saman neidin tuotantoa, minkä johdosta sekä kirjasta että musiikista löytyi uusia ulottuvuuksia, jotka muuten olisivat tod.näk jääneet sisäistämättä..

[Impi]

States, Nations and Nationalism. Luin sen kesäkuun alussa.
Ainut mitä kyseisestä kirjasta muistan, oli se toteamus, että valtiot nykyisessä merkityksessään eivät ole olleet olemassa kuin vasta toisen maailmansodan jälkeen.

Sen jälkeen luin hömppäkirjan englantilaisen YK-sihteerin lomasta barbadoksella, jossa se rakastui venäläiseen KGB:n pomoon. Sankarit saivat toisensa muutaman takaa-ajon ja räjähdyksen jälkeen, ja venäläisestä tuli kapitalisti, happy end. En muista enää kirjan nimeä, koska heitin sen roskiin lukemisen jälkeen.

[Hilpi]

Linus Torvalds Just for fun
Mukava kirja vaikka osa sen tietokone jutuista menikin ymmärrykseni yli.

Pekka Himanen Hakkerietiikka ja informaatioajan henki
Kirja herätti monia ajatuksia toisellakin lukemisella. En suosittele bussi lukemiseksi, oma pysäkki saattaa huomaamatta mennä ohi kun otsa rypyssä on syventynyt kirjaan.

ymmärrän kyllä hyvin miksi se on suosittu.

Mun täytyy sanoa että mä en ymmärrä.

Kirjassa tapahtuu kokoajan paljon. On jännitystä, takaa-ajoa sun muuta. Hitaampikaan lukija ei kerkeä 'ikävystyä' kun kokoajan tapahtuu. Itse vain en välittänyt tuosta tapahtumien paljoudesta, aivan kuin kirjaan olisi ympätty kaikki mahdollinen mitä kirjailija suinkin oli keksinyt, vähempi olisi mielestäni saattanut olla paljon parempi.

[Aito_Johanna]

Viimeksi luin Pär Lagerkvistin kirjan Kääpiö. Tarina keskiaikana jonkun italialaisen ruhtinaan hovissa asuvasta kääpiöstä ja hänen raadollisesta elämästään. Ihan jees.

Oi, tämä on yksi minulle kovimmin kolahtaneista lukuelämyksistä! Tartuin Lagerkvistiin, koska äitini oli lukenut hänen teoksensa Barabbas ja pitänyt siitä kovasti. Oli se hyvä, mutta heti perään luin samassa niteessä olevan Kääpiön, ja itse vaikutuin siitä vielä enemmän.

Nyt viimeksi olen lukenut Heikki Turusen Kivenpyörittäjän kylän. Se liittyy aasinsillan kautta opintoihini, siksi valitsin. Vähän meni sisulla loppuun asti kahlaamiseksi; vieraalla murteella kirjoitetut repliikit ja romaanihenkilöiden ja heidän ongelmiensa vähäinen kosketuspinta omaan elämääni tekivät lukemisesta jokseenkin raskassoutuisen, eikä Turusen hersyvä huumori ollut oikein minun juttuni. Joitakin särmikkäitä henkilökuvia ja riipaisevia ihmiskohtaloita siinä oli, siitä nautin, ja tuli teoksen kautta tutustuttua yhteen Suomen historian vaiheeseen, josta en ennestään juuri tiennyt mitään, sehän on aina kiinnostavaa.

[Bluntly]

Gavin Baddeley: Goth chic - Johdatus pimeän puolen estetiikkaa.

Hassun hauska opas aiheeseen liittyvästä kirjallisuus-, musiikki- ja elokuvataiteesta.

[AarneAnkka]

Richard Dawkinsin The Blind Watchmaker ... mutta kun samoja juttuja piti toistella koko kirjan verran.

Minä ainakin jaksoin nauraa tikahtumiseen asti sitä hänen vertaustaan juutalaisten vaelluksesta Luvattuun Maahan.

Kääpiö

Oi, tämä on yksi minulle kovimmin kolahtaneista lukuelämyksistä!

Kappas, löytyi toinenkin tämän kirjan lukenut. <yläviitonen>

Tätä ennen luin P. C. Jersildin kirjan "Sielun Silmin". Tietääkö kukaan? Kirja kertoo eräistä aivoista.

[Na]

Andrew Solomon: Keskipäivän demoni - masennuksen atlas

Melko kattava ja hyvä tiiliskivi kyseisestä kansantaudista. Luin juuri kun läheiseni sairastui masennukseen, opin paljon ja nyt riittää ymmärrystäkin enemmän.

[Filovirus]

Tess Gerritsen - Kirurgi tuli luettu toistamiseen, tykkäsin paljon.

Mielestäni kirja etenee lyhyen ytimekkäästi, ei turhia jaaritteluja. Suosittelen sarjamurhaaja/"lääketiede"/jännitys dikkaajille.

Nyt aloitin Tess Gerritsenin - Taidon näyte, joka itsenäistä jatkoa Kirurgille, aikaisemmin en lukenut, mutta alku ollut lupaava.

Tämän jälkeen projektina Tess gerritsen - body duble, The sinneriä en valitettavasti kirjakaupasta pokkariversiona pongannut.

[Ann]

Siellä olis ollut myös herra Jackin salainen huone, vai mikä se nimi nyt oli, harmittaa kun en ottanut sitä.

Herra Jack oli ihan säälittävä runkkutuotos. Ei kannata tuhlata siihen rahojaan, vaan sijoittaa roponsa mieluummin vaikka Jalluun.

Reissussa tuli luettua kaksi Patricia Cornwellia ja aloitettua kolmas. Lomalukemista isolla ällällä.

[doctrine]

viimeisin taisi olla näistä romaani / kauno / taide / yms pläjäyksistä tämä Da Vinci -koodi. odotuslistalla angels ünd diimons...

[killkill]

Charles Villeford: "Miami Blues"
Like-kustantamon tuoteperhettä, persoonallinen dekkari/rikosromaani. Ei elämää suurempaa, mutta kivaa ajankulua.