About viikko sitten luin Raskausarpia ja eilen aloitin Vaippaihottuman lukemisen. Ostin pupulle vuosipäivän kunniaksi tuon jälkimmäisen. Ihan älyttömän hauskoja kirjoja.McJanne kirjoitti:Kas, reissusta tarttui taskuun Juoppohullun päiväkirjat. Suosittelen.
Luin kirjan
Re: Luin kirjan
-
- Kitisijä
- Viestit: 17776
- Liittynyt: 27.10.2005 17:37
Re: Luin kirjan
Kansallisromanttisen kauteni merkeissä luin uudelleen - ensi kertaa sitten kouluaikojen - Aleksis Kiven Seitsemän veljestä. Siitä ei nyt enempää, koska kaikki osaavat varmasti ulkoa standardiylistykset teoksen merkityksestä suomalaisen mentaliteetin kuvaajana ja muokkaajana.
Paitsi että järkytyksekseni jouduin huomaamaan, että aikamme vitsauksista suurin, tuo lintuinfluenssaa, Iranin ydinuhkaa ja SM-liigan kurinpitotyöryhmääkin kammottavampi tekijä, löytyy jo kansallisromaanistamme! Seitsemän veljeksen viidennessä luvussa Kiven kertojanääni yltyy nimittäin yht'äkkiä käyttämään kuvauksessaan lähes puhdasveristä sä-passiivia:
Paitsi että järkytyksekseni jouduin huomaamaan, että aikamme vitsauksista suurin, tuo lintuinfluenssaa, Iranin ydinuhkaa ja SM-liigan kurinpitotyöryhmääkin kammottavampi tekijä, löytyy jo kansallisromaanistamme! Seitsemän veljeksen viidennessä luvussa Kiven kertojanääni yltyy nimittäin yht'äkkiä käyttämään kuvauksessaan lähes puhdasveristä sä-passiivia:
Sä-passiivi on saatanasta! Luulin, että se on missien, jääkiekkoilijoiden ja kilpa-autoilijoiden kontribuutio kulttuuriimme, mutta niin vain senkin juuret ovat syvällä A. Stenvallin kielikäsityksessä. Maailmani on murskana. Postaisiko tämän Shrinkkiin?Aleksis Kivi kirjoitti:Avara on kantoinen aho, mutta kauemmas sen reunoja ei kuitenkaan näe sun silmäs; sillä idässä, etelässä, lännessä sulkevat metsät sun silmäsi alan ja pohjosessa korkea vuori. Mutta jos astut tämän vuoren harvoilla kuusilla kruunatulle harjanteelle, niin kantaapa silmäsi etäälle kohden kaikkia ilmoja. Sen eteläisellä puolella näet ensiksi ihan jalkas alla tuon mainitun, juohevasti kaltevan ahon, kauempana synkeän korven, sen takana taasen Sompiosuon, ja tuolla ilman reunalla kohoo ylös vaisusti sinertävä Teerimäki.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
-
- Kitisijä
- Viestit: 2587
- Liittynyt: 14.08.2005 23:46
Re: Luin kirjan
Simon Ings: Rautakalan kaupunki
Kirjassa oli niin paljon homoeroottisia piirteitä, että järkytyksen, shokin ja kuvotuksen vuoksi kirjan tapahtumat jäivät vähän hämärän peittoon. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pieneen ja rajalliseen maailmaan, joka käsittää kaupungin ja sitä ympäröivän maaseudun. Kaupunkia ylläpidetään vanhoilla rituaaleilla ja itseään ihmiset ylläpitävät taiteiden avulla. Lopulta kaiken tarkoituksettomuus ajaa ihmiset epätoivoiseen itsetuhoisuuteen. Lähinnä kirja käsittelee kai sitä mitä kaikkea kasaamme muuriksi itsemme ja tarkoituksettomuuden väliin. Päähenkilöt tietysti luovat katseensa alussa ja lopussa suljetun piirin ulkopuolelle. Vähän ehkä kulunutta. Markkinoidakseni kerron vielä, että kirja sisältää myös alaikäiseen sekaantumista ja lajien välistä seksiä.
Kirjassa oli niin paljon homoeroottisia piirteitä, että järkytyksen, shokin ja kuvotuksen vuoksi kirjan tapahtumat jäivät vähän hämärän peittoon. Kirjan tapahtumat sijoittuvat pieneen ja rajalliseen maailmaan, joka käsittää kaupungin ja sitä ympäröivän maaseudun. Kaupunkia ylläpidetään vanhoilla rituaaleilla ja itseään ihmiset ylläpitävät taiteiden avulla. Lopulta kaiken tarkoituksettomuus ajaa ihmiset epätoivoiseen itsetuhoisuuteen. Lähinnä kirja käsittelee kai sitä mitä kaikkea kasaamme muuriksi itsemme ja tarkoituksettomuuden väliin. Päähenkilöt tietysti luovat katseensa alussa ja lopussa suljetun piirin ulkopuolelle. Vähän ehkä kulunutta. Markkinoidakseni kerron vielä, että kirja sisältää myös alaikäiseen sekaantumista ja lajien välistä seksiä.
Nyt penikseni on fantastinen!
-
- Kitisijä
- Viestit: 8642
- Liittynyt: 14.08.2005 18:46
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Luin kirjan
Tuula Sariola: Hirtetty hiljaisuudessa
Surkea. Aivan surkea. Aluksi sitä odottaa, että tapahtumat lähtisivät käyntiin, sitten sekoaa lukuisan poliisiparven nimistä ja sitten murhaajaksi paljastuu itsestäänselvin tapaus. Tämä oli surkea esitys suomalaiseksi dekkariksi. Eikä voi edes käyttää tekosyynä, että aika olisi ajanut tämän ohi, kun kirja on kirjoitettu 2000-luvun alussa. Toisin oli Eeva Tenhusen Kuolema savolaiseen tapaan, aika oli ajanut reippaasti ohi, mutta ei sekään sentään näin typerä ollut.
Surkea. Aivan surkea. Aluksi sitä odottaa, että tapahtumat lähtisivät käyntiin, sitten sekoaa lukuisan poliisiparven nimistä ja sitten murhaajaksi paljastuu itsestäänselvin tapaus. Tämä oli surkea esitys suomalaiseksi dekkariksi. Eikä voi edes käyttää tekosyynä, että aika olisi ajanut tämän ohi, kun kirja on kirjoitettu 2000-luvun alussa. Toisin oli Eeva Tenhusen Kuolema savolaiseen tapaan, aika oli ajanut reippaasti ohi, mutta ei sekään sentään näin typerä ollut.
Re: Luin kirjan
Meillä on kyllä pakko olla sama kirjahylly.Lolita kirjoitti:Tuula Sariola: Hirtetty hiljaisuudessa
Linda Howard - Kasvot yössä
Ihan sama tyyli kuin edellisessä kirjassa, tavallaan odotin kuitenkin parempaa, hiukan kylmäksi jätti (nimenomaan tämä kylmyys liittyen kirjan juoneen nauratti jokseenkin).
Re: Luin kirjan
Kylmän sodan kujanjuoksu, Heikki Tiilikainen, Ajatus kirjat 2003
Heikki Tiilikainen everstiluutnantti evp. s.1941 oli aikoinaan mm. Kotkan edustalla sijaitsevan Kirkonmaan linnakkeen päällikkönä, Ruotuväki sekä Suomen sotilas lehtien päätoimittajana sekä YK-tehtävissä Kashmirissa.
Kirjassa on hauskoja (silloin vähemmän hauskoja) tarinoita kylmän sodan ajalta, kuten lokakuun 1968 tapahtuma Hangossa vain kaksi kuukautta Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen. Kekkonen oli sopinut supersalaisen tapaamisen silloisen Neuvostoliiton pääministerin Kosyginin kanssa tapahtuvaksi kansainvälisellä vesialueella Hangon edustalla. Kekkonen lähti matkaan merenkulkuhallituksen yhteysaluksella, joka tunnistettiin Russarön linnakkeella vahingossa väärin troolariksi. Lisäksi jäi havaitsematta, että aluksen mastossa liehui Tasavallan Presidentin päällikkyyslippu.
Suunnitelmana oli, että Kosygin saapuu paikalle neuvostoliittolaisella hävittäjällä ja siirtyy sitten yhteysalukselle. Tarkoituksena oli mennä Kekkosen kanssa kalastamaan Hiittisten vesille. Merenkäynti oli kuitenkin liian kova aluksesta toiseen siirtymisele, joten päätettiin, että neukkuhävittäjä ajaa yhteysaluksen perässä Hangon rannikkovesille. Puolustusvoimissa oli vain kolmelle ylimmälle pampulle kerrottu tapaamisesta ja Russarön linnakkeella tulkittiin, että troolarille ja hävittäjälle oli tullut jotain kärhämää ja sota-alus ajoi nyt troolaria takaa ja tunkeutui röyhkeästi Suomen aluevesille. Koko Hangon Rannikkopatteristohan siinä sitten hälytettiin ja esikuntakomppaniasta lähetettiin konepistooliryhmä Hangon Länsisatamaan.
Toinen tarina kertoo, että kun Tupolev-matkustajakone toi venäläiset konekaapparit Helsinki-Vantaan lentokentälle vuonna 1977 kaappaajat vaativat länsimaisia pornolehtiä toimitettavaksi koneeseen.
Heikki Tiilikainen everstiluutnantti evp. s.1941 oli aikoinaan mm. Kotkan edustalla sijaitsevan Kirkonmaan linnakkeen päällikkönä, Ruotuväki sekä Suomen sotilas lehtien päätoimittajana sekä YK-tehtävissä Kashmirissa.
Kirjassa on hauskoja (silloin vähemmän hauskoja) tarinoita kylmän sodan ajalta, kuten lokakuun 1968 tapahtuma Hangossa vain kaksi kuukautta Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen. Kekkonen oli sopinut supersalaisen tapaamisen silloisen Neuvostoliiton pääministerin Kosyginin kanssa tapahtuvaksi kansainvälisellä vesialueella Hangon edustalla. Kekkonen lähti matkaan merenkulkuhallituksen yhteysaluksella, joka tunnistettiin Russarön linnakkeella vahingossa väärin troolariksi. Lisäksi jäi havaitsematta, että aluksen mastossa liehui Tasavallan Presidentin päällikkyyslippu.
Suunnitelmana oli, että Kosygin saapuu paikalle neuvostoliittolaisella hävittäjällä ja siirtyy sitten yhteysalukselle. Tarkoituksena oli mennä Kekkosen kanssa kalastamaan Hiittisten vesille. Merenkäynti oli kuitenkin liian kova aluksesta toiseen siirtymisele, joten päätettiin, että neukkuhävittäjä ajaa yhteysaluksen perässä Hangon rannikkovesille. Puolustusvoimissa oli vain kolmelle ylimmälle pampulle kerrottu tapaamisesta ja Russarön linnakkeella tulkittiin, että troolarille ja hävittäjälle oli tullut jotain kärhämää ja sota-alus ajoi nyt troolaria takaa ja tunkeutui röyhkeästi Suomen aluevesille. Koko Hangon Rannikkopatteristohan siinä sitten hälytettiin ja esikuntakomppaniasta lähetettiin konepistooliryhmä Hangon Länsisatamaan.
Toinen tarina kertoo, että kun Tupolev-matkustajakone toi venäläiset konekaapparit Helsinki-Vantaan lentokentälle vuonna 1977 kaappaajat vaativat länsimaisia pornolehtiä toimitettavaksi koneeseen.
Re: Luin kirjan
Danielle Steel - Torjuttu totuus
Tässä on kirjailija, jonka teoksia en koskaan uskonut lukevani, mutta kun sattui olemaan eXtra alennuksessa ja aihekkin mielenkiintoinen: insesti, tappo, vankila, mahdollinen toinen tappo, päätin kokeilla.
Juoni on sujuva ja ennalta arvattava, mutta pitää kuitenkin lukijansa tarpeeksi otteessaan. Tätä lukiessa heräsi paljonkin kysymyksiä kuten kuinka usein oikeassa elämässä tulee vastaan samanlaisia tapauksia, jossa mahdoton on kuitenkin ollut mahdollista, onko uhri loppuelämänsä uhri; voiko hän itse tehdä asialle jotakin, voiko uhrin leimalla matkustaa läpi elämän vedoten aina uhrina olemiseen vai onko ihmisen otettava oma elämänsä käsiinsä, oli sitten kuinka kamalia asioita menneisyydessä kokenut, miksi joitakin ihmisiä on niin helppo läpi elämän käyttää hyväksi monilla eri tavoilla, joka lukiessa toisaalta alkoi jopa kovasti ärsyttämään "miten ihminen voi olla noin tyhmä" ajatusmallilla myöhemmin esiin tulleissa tapahtumissa, ei alkutapahtumassa.
Muita kirjailijan teoksia en kuitenkaan enää usko lukevani vaikka tämä ihan ok pläjäys olikin, ei ihan omaa tyylilajiani kuitenkaan ja etsittyäni tietoja muista kirjoista ei eteen tullut muita mielenkiintoisilta vaikuttavia juonikuvioita.
Tässä on kirjailija, jonka teoksia en koskaan uskonut lukevani, mutta kun sattui olemaan eXtra alennuksessa ja aihekkin mielenkiintoinen: insesti, tappo, vankila, mahdollinen toinen tappo, päätin kokeilla.
Juoni on sujuva ja ennalta arvattava, mutta pitää kuitenkin lukijansa tarpeeksi otteessaan. Tätä lukiessa heräsi paljonkin kysymyksiä kuten kuinka usein oikeassa elämässä tulee vastaan samanlaisia tapauksia, jossa mahdoton on kuitenkin ollut mahdollista, onko uhri loppuelämänsä uhri; voiko hän itse tehdä asialle jotakin, voiko uhrin leimalla matkustaa läpi elämän vedoten aina uhrina olemiseen vai onko ihmisen otettava oma elämänsä käsiinsä, oli sitten kuinka kamalia asioita menneisyydessä kokenut, miksi joitakin ihmisiä on niin helppo läpi elämän käyttää hyväksi monilla eri tavoilla, joka lukiessa toisaalta alkoi jopa kovasti ärsyttämään "miten ihminen voi olla noin tyhmä" ajatusmallilla myöhemmin esiin tulleissa tapahtumissa, ei alkutapahtumassa.
Muita kirjailijan teoksia en kuitenkaan enää usko lukevani vaikka tämä ihan ok pläjäys olikin, ei ihan omaa tyylilajiani kuitenkaan ja etsittyäni tietoja muista kirjoista ei eteen tullut muita mielenkiintoisilta vaikuttavia juonikuvioita.
Re: Luin kirjan
Jilliane Hoffman - Cupido
Kertoo nuoresta naisesta, jonka lakiopinnot ovat lopuillaan ja muutenkin elämä mallillaan kunnes koittaa ilta, joka muuttaa kaiken. Hänet raiskataan raa'asti ja melkein tapetaan. Vuosien jälkeen toimiessaan syyttäjänä saa hän hoidettavakseen jutun, jossa syytetään Cupidoa; sadistista sarjamurhaajaa, joka riistää sydämen uhriensa rinnasta. Hän tunnistaa Cupidon raiskaajakseen, ja hänen on valittava tapahtuuko oikeus vaiko oikeutettu kosto.
Suosittelen lämpimästi tätä lukunautintoa, jos pitää esimerkiksi Gerritsenistä ja Cornwellista. Sopivan raaka ja verinen, pitää lukijansa otteessaan.
Kertoo nuoresta naisesta, jonka lakiopinnot ovat lopuillaan ja muutenkin elämä mallillaan kunnes koittaa ilta, joka muuttaa kaiken. Hänet raiskataan raa'asti ja melkein tapetaan. Vuosien jälkeen toimiessaan syyttäjänä saa hän hoidettavakseen jutun, jossa syytetään Cupidoa; sadistista sarjamurhaajaa, joka riistää sydämen uhriensa rinnasta. Hän tunnistaa Cupidon raiskaajakseen, ja hänen on valittava tapahtuuko oikeus vaiko oikeutettu kosto.
Suosittelen lämpimästi tätä lukunautintoa, jos pitää esimerkiksi Gerritsenistä ja Cornwellista. Sopivan raaka ja verinen, pitää lukijansa otteessaan.
Re: Luin kirjan
Bushin uusi maailma - syntyykö imperiumi?
Ruotsalaisen Ny Tid- lehden päätoimittajan artikkeleita koottuna kirjaksi. Mielenkiintoisia tarinoita uuskonservatismisen opin takaa. Kirjoitettu mielestäni asiallisesti ja kiihkottomasti.
Ruotsalaisen Ny Tid- lehden päätoimittajan artikkeleita koottuna kirjaksi. Mielenkiintoisia tarinoita uuskonservatismisen opin takaa. Kirjoitettu mielestäni asiallisesti ja kiihkottomasti.
-
- Kitisijä
- Viestit: 8642
- Liittynyt: 14.08.2005 18:46
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Luin kirjan
Et ikinä arvaa, minkä kirjan aloitin eilen illalla...Ebola kirjoitti:Jilliane Hoffman - Cupido
-
- Kitisijä
- Viestit: 2587
- Liittynyt: 14.08.2005 23:46
Re: Luin kirjan
Margaret Weis & Tracy Hickman: Laskevan auringon lohikäärmeet
Tädit osaa edelleen kirjoittaa. Yksi ennalta-arvattavata juonikuvio ja yksi lievästi ärsyttävä hahmo, mutta muuten sujuvaa ja tarttuvaa tarinointia.
Tädit osaa edelleen kirjoittaa. Yksi ennalta-arvattavata juonikuvio ja yksi lievästi ärsyttävä hahmo, mutta muuten sujuvaa ja tarttuvaa tarinointia.
Nyt penikseni on fantastinen!
-
- Kitisijä
- Viestit: 8642
- Liittynyt: 14.08.2005 18:46
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Luin kirjan
David Baldacci: Aikapommi
Tämä oli huono. Paljon perustelemattomia tapahtumia, mitään taustoja ei kerrottu. Kirja oli siis vuoropuhelua ja välissä kertomusta tapahtumien etenemisestä. Alussa oli ainekset vaikka mihin ja idea oli hyvä, mutta kaikki vesitettiin loppuun mennessä. Kyllähän tämän nyt luki, mutta parempikin olisi voinut olla.
Harlan Coben: Sillä tiellään
Tämä taas oli hyvä. Pohjana murha ja kadonnut veli, ja siitä lähtee juoni rullaamaan. Seikkailun ja jännityksen sijasta keskityttiin aika paljon draamaan ja ihmissuhteisiin, mutta kirja ei siitä kärsinyt, päin vastoin. Tästä sanoisin, että elämänmakuinen.
Tämä oli huono. Paljon perustelemattomia tapahtumia, mitään taustoja ei kerrottu. Kirja oli siis vuoropuhelua ja välissä kertomusta tapahtumien etenemisestä. Alussa oli ainekset vaikka mihin ja idea oli hyvä, mutta kaikki vesitettiin loppuun mennessä. Kyllähän tämän nyt luki, mutta parempikin olisi voinut olla.
Harlan Coben: Sillä tiellään
Tämä taas oli hyvä. Pohjana murha ja kadonnut veli, ja siitä lähtee juoni rullaamaan. Seikkailun ja jännityksen sijasta keskityttiin aika paljon draamaan ja ihmissuhteisiin, mutta kirja ei siitä kärsinyt, päin vastoin. Tästä sanoisin, että elämänmakuinen.
Re: Luin kirjan
Max Barry - Jennifer Valtiovalta
Kertoo siitä millaista ehkä olisi jos vallassa olisivat suuryhtiöt ja demokratiaa vain pienessä osassa maapalloa.
Tarina saa alkunsa kun Hack Nike allekirjoittaa sopimuksen, jonka sisältöä ei tunne. Hackin tehtävä on panna toimeen Niken Mercury tossujen myyntikamppanja; myydään kengät 2500 dollarin hintaan ja ammutaan kymmenen ensimmäistä ostajaa.
Tästä alkaa monen henkilöhamon tähdittämä kertomus, jonka keskeisenä hahmona toimii Jennifer Valtiovalta, joka omaa vielä hitusen vanhanaikaista oikeudentajua.
Vaikka henkilöhahmoja onkin paljon, pystyy kirjoittaja pitämään ne kasassa, alussa tosin on sekavuutta siitä kuka sanoo ja tekee mitäkin, mutta loppua kohden paranee huomattavasti. Yhtiöt ovat kaikkien tuntemia (Nike, McDonald's ym.).
Lisämaustetta antaa se, että henkilöiden sukunimet ovat aina heidän edustamiensa yhtiöiden nimiä. Juoni huipentuu suuryhtiöiden keskenäiseen sotaan, mutta saako maailmassa oikeutta, jossa demokratia, julkiset palvelut, yksillöllisyys, työttömyys ja köyhyys ovat kirosanoja.
Kertoo siitä millaista ehkä olisi jos vallassa olisivat suuryhtiöt ja demokratiaa vain pienessä osassa maapalloa.
Tarina saa alkunsa kun Hack Nike allekirjoittaa sopimuksen, jonka sisältöä ei tunne. Hackin tehtävä on panna toimeen Niken Mercury tossujen myyntikamppanja; myydään kengät 2500 dollarin hintaan ja ammutaan kymmenen ensimmäistä ostajaa.
Tästä alkaa monen henkilöhamon tähdittämä kertomus, jonka keskeisenä hahmona toimii Jennifer Valtiovalta, joka omaa vielä hitusen vanhanaikaista oikeudentajua.
Vaikka henkilöhahmoja onkin paljon, pystyy kirjoittaja pitämään ne kasassa, alussa tosin on sekavuutta siitä kuka sanoo ja tekee mitäkin, mutta loppua kohden paranee huomattavasti. Yhtiöt ovat kaikkien tuntemia (Nike, McDonald's ym.).
Lisämaustetta antaa se, että henkilöiden sukunimet ovat aina heidän edustamiensa yhtiöiden nimiä. Juoni huipentuu suuryhtiöiden keskenäiseen sotaan, mutta saako maailmassa oikeutta, jossa demokratia, julkiset palvelut, yksillöllisyys, työttömyys ja köyhyys ovat kirosanoja.
-
- Kitisijä
- Viestit: 8642
- Liittynyt: 14.08.2005 18:46
- Paikkakunta: Vantaa
Re: Luin kirjan
Jilliane Hoffman - Cupido
Tämä ylitti ennakko-odotukseni reippaasti ja oli just niin hyvä kuin Ebola sanoikin. Vasta ihan loppupuolella oli muutama käänne, jotka olivat ennalta-arvattavia ja joihin en ollut tyytyväinen.
Nyt luen yhden Ridley Pearsonin kirjan, mutta sen jälkeen lukuun lähtee Cupidon jatko-osa Morfeus.
Tämä ylitti ennakko-odotukseni reippaasti ja oli just niin hyvä kuin Ebola sanoikin. Vasta ihan loppupuolella oli muutama käänne, jotka olivat ennalta-arvattavia ja joihin en ollut tyytyväinen.
Nyt luen yhden Ridley Pearsonin kirjan, mutta sen jälkeen lukuun lähtee Cupidon jatko-osa Morfeus.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
-
- Kitinäaddikti
- Viestit: 75
- Liittynyt: 04.09.2005 19:39
Re: Luin kirjan
Luinpa Charlotte Brontën legendaarisen Kotiopettajattaren romaanin. Oli kyllä niin traaginen ja dramaattinen tarina että hui ja voi. Satu onnettomasta tytöstä ja myöhemmin nuoresta naisesta, jonka elämään kertyi monenlaisia ihmissuhdedraamoja. Teoksessa tunnetaan suuria tunteita, lähinnä vihaa ja rakkautta. Kirja sopii kuin nakutettu ihmissuhdeviidakossa harhailevan ihmisen elämään. Tai sitten mahdollisimman huonosti, koska taisin tulla lopulta hieman kateelliseksi päähenkilölle. Mutta jos kestää yliampuvan melodramaattisuuden ja tietyn lapsellisen asenteen, niin tämä on loistoteos. Yli 500 sivua menivät yhdessä hujauksessa. Vaadin maailmaani vastaavaa ylitsepursuavaa romantiikkaa ja heti!
Tell him to find me an acre of land. Parsley, sage, rosemary and thyme.
Between the salt water and the sea strand. Then he'll be a true love of mine.
Between the salt water and the sea strand. Then he'll be a true love of mine.
Re: Luin kirjan
Penny Vincenzi - Vaarallisilla poluilla
Octavia ja Tom ovat täydellinen pari, menestyvät työssään ja viettävät vilkasta seuraelämää. Liitto alkaa kuitenkin rakoilla kun käy ilmi, että Tomilla on suhde. Samaan aikaan alkaa työelämässä ilmetä ongelmia. Joku on valmis tuhoamaan heidät *jännitysmusiikkia*
Ihan ok, tosin taas odotti viimeiselle sivulle pääsemistä liian pitkään, lyhyemmälläkin kerronnalla olisi pointti selväksi tullut. Tämä on oikeastaan ainoa laatuaan, meinaan en pitänyt yhdestäkään henkilöhahmosta, ajoittain jopa tuli mieleen väkivaltaisia ajatuksia, argh.
Syömisiään vahtiva, ylipingottava ja huumorintajuton vaimo, asiallisen viileä aviomies, joka yrittää toimia oikein (tässä taas hyvä esimerkki avioliitosta, jossa hirveästi epäselvyyksiä kun puolisot eivät puhu keskenään), ylisuojeleva, ehkä jopa pakkomielteinen isä sekä paras ystävä jonka elämässä on tapahtunut surullisia asioita, jotka koettelevat mielenterveyttä. Sekä lukematon määrä sivuhahmoja, joista mielestäni osa oli täysin turhia.
Juoni sinänsä on kerrassaan ennalta-arvattava, mutta ilmeisesti sen on sitä tarkoitus ollakin. Myös prinsessa Dianasta on monia mainintoja, tuli mieleen henkilökohtainen surkuttelu sekä kunnianosoitus häntä kohtaan kirjailijan puolelta.
Kannattaa lukea, jos pitää ihmissuhdeongelmista ja onnellisista lopuista.
Octavia ja Tom ovat täydellinen pari, menestyvät työssään ja viettävät vilkasta seuraelämää. Liitto alkaa kuitenkin rakoilla kun käy ilmi, että Tomilla on suhde. Samaan aikaan alkaa työelämässä ilmetä ongelmia. Joku on valmis tuhoamaan heidät *jännitysmusiikkia*
Ihan ok, tosin taas odotti viimeiselle sivulle pääsemistä liian pitkään, lyhyemmälläkin kerronnalla olisi pointti selväksi tullut. Tämä on oikeastaan ainoa laatuaan, meinaan en pitänyt yhdestäkään henkilöhahmosta, ajoittain jopa tuli mieleen väkivaltaisia ajatuksia, argh.
Syömisiään vahtiva, ylipingottava ja huumorintajuton vaimo, asiallisen viileä aviomies, joka yrittää toimia oikein (tässä taas hyvä esimerkki avioliitosta, jossa hirveästi epäselvyyksiä kun puolisot eivät puhu keskenään), ylisuojeleva, ehkä jopa pakkomielteinen isä sekä paras ystävä jonka elämässä on tapahtunut surullisia asioita, jotka koettelevat mielenterveyttä. Sekä lukematon määrä sivuhahmoja, joista mielestäni osa oli täysin turhia.
Juoni sinänsä on kerrassaan ennalta-arvattava, mutta ilmeisesti sen on sitä tarkoitus ollakin. Myös prinsessa Dianasta on monia mainintoja, tuli mieleen henkilökohtainen surkuttelu sekä kunnianosoitus häntä kohtaan kirjailijan puolelta.
Kannattaa lukea, jos pitää ihmissuhdeongelmista ja onnellisista lopuista.
Re: Luin kirjan
The Red Hot Chili Peppers Like-kustannus
Ihan siedettävä rock-bio. Bändin alkutaival käydään kiitettävällä tarkkuudella läpi, mutta vuodet 1990-> juostaan läpi hirveällä vauhdilla. Näiltä vuosilta on kirjaan maltettu kirjata lähinnä keikkakalenteri ja muutamat spesiaali-esiintymiset. Käännös on sujuva ja miellyttävä lukea.
Miinuksia: kuvaliitettä ei LAINKAAN. Yksikään bändin jäsenistä ei tämän kirjan myötä tule tutummaksi. Kirjoittaja voisi ottaa oppia mainiosta Mötikkä-biosta "Törkytehdas", joka esittelee syylliset vähintäänkin kiitettävällä pieteetillä.
Ihan siedettävä rock-bio. Bändin alkutaival käydään kiitettävällä tarkkuudella läpi, mutta vuodet 1990-> juostaan läpi hirveällä vauhdilla. Näiltä vuosilta on kirjaan maltettu kirjata lähinnä keikkakalenteri ja muutamat spesiaali-esiintymiset. Käännös on sujuva ja miellyttävä lukea.
Miinuksia: kuvaliitettä ei LAINKAAN. Yksikään bändin jäsenistä ei tämän kirjan myötä tule tutummaksi. Kirjoittaja voisi ottaa oppia mainiosta Mötikkä-biosta "Törkytehdas", joka esittelee syylliset vähintäänkin kiitettävällä pieteetillä.
Re: Luin kirjan
Ostin nyt pokkareina kaikki Patricia Cornwellin Scarpetta kirjat paitsi uusinta Pedon leimaa, ja ne olisi tässä nyt tarkoitus uudelleen lukaista läpi putkessa, ellei välillä tarvitse muuta lueskeltavaa.
Re: Luin kirjan
John Lennon - Lennon panee omiaan / Hispanialainen jakovainaa.
Uskomatonta paskaa. Sekopään aivopieruja ja töhertelyjä. Olkoonkin mikä tahansa legenda, mutta tää oli kyllä niin pohjalta!!
Uskomatonta paskaa. Sekopään aivopieruja ja töhertelyjä. Olkoonkin mikä tahansa legenda, mutta tää oli kyllä niin pohjalta!!

-
- Kitisijä
- Viestit: 17776
- Liittynyt: 27.10.2005 17:37
Re: Luin kirjan
Minä olen lukenut nämä joskus 80-luvun alkupuolella - ollessani alle 10 v. Muistikuvat ovat aika hurjat. Oliko kirjoissa mukana esim. Erkki Hörpelin rasvapaise (tms.) vai onko hahmo vain sairaan mielikuvitukseni tuotetta? Joka tapauksessa, kovasti tekisi mieleni lukea opukset uudelleen näin varttuneemmalla iällä.Bliss kirjoitti:John Lennon - Lennon panee omiaan / Hispanialainen jakovainaa.
Uskomatonta paskaa. Sekopään aivopieruja ja töhertelyjä. Olkoonkin mikä tahansa legenda, mutta tää oli kyllä niin pohjalta!!
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Re: Luin kirjan
Sielläpä ne kaikki paiseet, todellisuutta on, eikä painajaisunta tai muuta mielikuvituksen tuotettaurpiainen kirjoitti:Minä olen lukenut nämä joskus 80-luvun alkupuolella - ollessani alle 10 v. Muistikuvat ovat aika hurjat. Oliko kirjoissa mukana esim. Erkki Hörpelin rasvapaise (tms.) vai onko hahmo vain sairaan mielikuvitukseni tuotetta? Joka tapauksessa, kovasti tekisi mieleni lukea opukset uudelleen näin varttuneemmalla iällä.Bliss kirjoitti:John Lennon - Lennon panee omiaan / Hispanialainen jakovainaa.
Uskomatonta paskaa. Sekopään aivopieruja ja töhertelyjä. Olkoonkin mikä tahansa legenda, mutta tää oli kyllä niin pohjalta!!

-
- Kitisijä
- Viestit: 2445
- Liittynyt: 14.09.2005 17:11
- Paikkakunta: Hämpton
Re: Luin kirjan
Diana Gabaldon: Muukalainen
nainen siirtyy ajassa 1700-luvun skotlantiin. enemmän olisi voinut saada irti kulttuurieroista, mutta lähinnä keskitytään siihen kuinka kaikki miehet haluavat panna häntä niin edestä kuin takaa.
nainen siirtyy ajassa 1700-luvun skotlantiin. enemmän olisi voinut saada irti kulttuurieroista, mutta lähinnä keskitytään siihen kuinka kaikki miehet haluavat panna häntä niin edestä kuin takaa.
Me transmitte sursum, Caledoni!
Re: Luin kirjan
Pystyin lukemaan tota n. 10 sivua, sen jälkeen luokittelin kuuluvaksi kategoriaan "Akkain kioskikirjallisuus" ja luovutin. Läähnyyhkultarakas-kirjat ei ole mua vartenpar-sky kirjoitti:Diana Gabaldon: Muukalainen
nainen siirtyy ajassa 1700-luvun skotlantiin. enemmän olisi voinut saada irti kulttuurieroista, mutta lähinnä keskitytään siihen kuinka kaikki miehet haluavat panna häntä niin edestä kuin takaa.

-
- Kitisijä
- Viestit: 2445
- Liittynyt: 14.09.2005 17:11
- Paikkakunta: Hämpton
Re: Luin kirjan
toi on siitä hyvä, että ei juoni katkea vaikka lukisi pienissä pätkissä. vessalukemistoa jos on aku ankat loppuBliss kirjoitti: Pystyin lukemaan tota n. 10 sivua, sen jälkeen luokittelin kuuluvaksi kategoriaan "Akkain kioskikirjallisuus" ja luovutin. Läähnyyhkultarakas-kirjat ei ole mua varten

Me transmitte sursum, Caledoni!
Re: Luin kirjan
Joo mä sain tuon joskus lahjaksi sukulaiselta, ja yritin velvollisuudentunnosta lukea, koska kuitenkin pidän lahjan antajasta. Muutaman vuoden oon tuota järkälettä yrittäny jo lukea, luovuttanut sivulle 179. Tuohon voi tarttua aina jos ei jaksaisi lukea vaikka tenttiin, alkaa koulukirjatkin kummasti tuntua kiinnostavilta. Vihaan oksettavaa päähenkilöä ja ainoa syy, miksi haluaisin lukea kirjan, olisi toive että hänelle käy huonosti. Mitä tuskin tulee tapahtumaan, tuolle on kai vielä 2 yhtä paksua jatko-osaa...Bliss kirjoitti:Pystyin lukemaan tota n. 10 sivua, sen jälkeen luokittelin kuuluvaksi kategoriaan "Akkain kioskikirjallisuus" ja luovutin. Läähnyyhkultarakas-kirjat ei ole mua vartenpar-sky kirjoitti:Diana Gabaldon: Muukalainen
nainen siirtyy ajassa 1700-luvun skotlantiin. enemmän olisi voinut saada irti kulttuurieroista, mutta lähinnä keskitytään siihen kuinka kaikki miehet haluavat panna häntä niin edestä kuin takaa.