Kitinä

Marilyn Manson: Helvettiin ja takaisin

On se vaan fiksu mies. Vaikka tapa toteuttaa itseään ei olekaan ihan sellainen kuin itse tykkään, samaa mieltä pitää olla. Täysin pidääkkeetöntä irstailua melkein koko kirja, mutta kuitenkin kosketti minua. Taidan haluta tämän omaksi ja saatan jopa tutustua Mansonin musiikkiin.

Luin Neil Straussin The Dirtin suomenkielisenä versiona, Törkytehtaana.

Paljon olin kyseisestä teoksesta kuullut jo etukäteenkin ja kaikkihan osaa luetella kaikki rokkareiden hölmöilykliseet, mutta se kykeni yllättämään. Lähes koko nelikkohan oli melko huonoista oloista lähtöisiä, joten päihteet tulivat tutuiksi koko porukalle jo nuorena. Yksi asia mikä yllätti oli kundien aivan vitullinen asenne ja sokea usko tulla maailman suosituimmaksi rockbändiksi lähinnä sekoilemalla - ja bändin primus motorin Nikki Sixxin, kehnohkon basistin, säveltämillä biiseillä. Toinen yllätys, kuinka pahasti huumeisiin koukuttuneita heebot olivat ja silti saivat (tosin hädin tuskin) hoidettua koko homman eli kiertueet, levyt ja aivan uskomattoman kasan naisia läpi kaiken paskan kuten yliannostukset ja huumeisten isojen egojen törmääminen toisiinsa päivittäin. Kirja antaa myös hyvän kuvan levy-yhtiöiden raadollisuudesta; kun levyt myy, bändi koetetaan lypsää kuiviin pitämällä ne juuri ja juuri hengissä kaikkien mömmöjensä seassa. Kun ei myy, olet kusessa.

Helposti luettavaa, kääntäjä teki mielestäni hienon työn vaikken alkuperäistä ole lukenutkaan. Oiva oppikirja kaikille rock-asennetta vihaaville tai rakastaville.

Herbert A. Werner : Rauta-arkut

Saksalaiset sukellusvenetapahtumat ja henkilöt ovat ehdottomasti lempiaiheitani toisen maailmansodan historiassa, mutta tämä kaveri ei kyllä sykähdyttänyt yhtään. Reilu 400 sivua mitäänsanomatonta tekstiä ja ilman ainuttakaan kliimaksia.

Kaveri selvisi hengissä koko uransa sukellusvenelaivaston palveluksessa joten siitä hatunnosto, mutta muuten kaverin uroteot jäivät kyllä totaalisen vaisuiksi.

Lisämiinuspisteitä isänmaan jättämisestä sodan jälkeen. Mikä vitun fatherland?

http://www.uboat.net/men/werner_herbert.htm

Luin Jostein Gaardenin Sofian maailman. Lyhyt oppimäärä filosofian historiasta. Ostin ruokatunnilla kaupasta kun alkoi kiinnostaa minkälaista kirjaa on käännetty yli 50 kielelle.

Isaac Asimov: Gold: The final science fiction collection. Kokoelma tarinoita sekä Amazing Stories -lehden pääkirjoituksia joita Asimov oli raapustellut. Ei ollut ihan niin täyttä tavaraa kuin olin odottanut. Monet novellit olivat aika höttöisiä, esmes koko tarinan idea ja käänteentekevä juonenkäänne pohjautui pelkkään sanaleikkiin. Mut oli siellä helmiäkin. Pääkirjoitukset taas olivat siitä hieman ongelmallisia että ne viittasivat lehdissä oleviin novelleihin, joita ei sitten päässytkään lukemaan...

Ja moni kirjailija muuten syyllistyy oman navan tuijottamiseen, eli kirjoittaa novelleja kirjoittamisesta, tavalla tai toisella; tässä tapauksessa yhdessä novellissa robotti opetteli kirjoittamaan, ja toisessa kirjailija sai uuden automaattisen tekstinkäsittelylaitteen joka alkoi elää omaa elämäänsä. Eikös tuo ole vähän sama kuin elokuvaohjaajat tekisivät elokuvia elokuvanteosta, tai säveltäjä säveltäisi musikaalin säveltämisestä? Mnöm.

Ostin tän kierrätyskeskuksesta. Sinänsä ymmärrän miksi joku halusi päästä tästä eroon. Mut olihan Asimov robotiikan lakeineen silti loistoheppu.

Upee kirja! <3

Ei kokolihaa soittajille

Gradutyönä tehty anekdoottikokoelma tanssilavamuusikoiden rock-n-roll-elämästä. Paikoitellen erittäinkin hersyvää kansanperinnettä. Isot miinukset paskalle paperille painetusta pehmeäkantisestä kirjasta, ajoittain erittäin toimittamattomasta tekstistä (hymiöitä ja kirjoitushirveitä).

Toisaalta - tekele onnistuu taltioimaan sellaisen hyper-realistisen siivun ammattisoittajien on-the-roud-kuvioista, ettei edellämainituilla seikoilla ole v*tunkaan väliä. Hulvatonta mutta vähän rupistakin riimiä. Kusilumella pontikan polttamaa suutaan jäähdyttäviä rumpaleita, kiimaisia tangokuninkaallisia ja herra ties mitä vielä.

Lolita kirjoitti:Marilyn Manson: Helvettiin ja takaisin

Iso osa tämän kirjan ansioista mennee elämänkerturi Neill Straussin (The Dirt) piikkiin. Kyllähän Mansonilla muutama kelpo sahaus on, mutta kamoon, ukko ratsastaa enimmäkseen postmoderneilla MTV- shokkiarvoilla Alice Cooper-kortti takataskussa.

Juu, on silti omassa kirjahyllyssä kovakantisena ja olen lukenut ainakin kolmasti. Teksti on paikoitellen erittäin hyvää. Vähän sama juttu kuin Buk-sedän kanssa - välillä on helpompaa elää siististi kun lukee toisten rappiosta.

Jan Wenner: Lennon muistelee

Rolling Stone-lehden toimittajan tekemä haastattelukirja.

E. L. Doctorow: Kuikkajärvi

Ei huono.

Misha Glenny - McMafia

Tutkivan journalistin katsaus globalisaation pimeään puoleen - kasvavaan järjestäytyneeseen rikollisuuteen. Läpi käydään niin Venäjän romahduksen synnyttämä venäläisen mafian kansainvälinen läpimurto, Balkanin monipuoliset rikollisjengit, Nigerian tuottoisa huijausbisnes, Brasilian kyberrikollisuus unohtamatta yakuzaa ja triadeja. Kirjoittaja on päässyt kiitettävästi jututtamaan asekauppiaita, ihmissalakuljettajia, sutenöörejä ja muita venkuloita. Harmittelin, että Yhdysvaltain Cosa Nostra oli sivuutettu lähes kokonaan. Myös tietokonerikollisuutta ja outlaw-moottoripyöräjengejä käsittelevä luku oli turhan suppea. Jälkimmäisen ymmärtää - niihin nopea soluttautuminen kun on likipitäen mahdotonta.

Kaiken kaikkiaan lukemisen arvoinen "tietokirja" maailman tapahtumista kiinnostuneille. Joidenkin arvioiden mukaan kansainvälinen rikollisuus kun vastaa jo viidennestä maailman kaikesta kaupankäynnistä - eikä luku ole lainkaan pienenemään päin.

Jehovantodistajat, kurkistus kulissien taakse

Tää kävi mulle komediasta, aika karua läppää.

Arvostelen:

City of God

Paulo Linsin tositapahtumiin perustuvan kirjan "Cidade de Deus" englanninnos. Samaisen niminen elokuvahan perustuu tähän teokseen, ja jo elokuva oli loistava.

Kirja on tyly kuvaus Rio de Janeiron slummeissa elävien ihmisten elämästä huumeiden, murhien, jengisotien ja niin ganstereilta kuin poliiseiltakin tulevan kuumotuksen keskellä. Kirja kertoo kuinka päivä paistaa toisinaan risukasaankin, mutta aika usein kuitenkaan ei.

Kirja on loistava. Ainoa pieni miinus tulee mielestäni kääntäjän typerästä tavasta kääntää henkilöiden nimet englanninkieliseksi. Vaikeuttaa tarinan kulun seuraamista varsinkin jos on nähnyt elokuvan ensin, ja elokuvassahan nimet olivat alkuperäisversion mukaiset eli portugeesityyppiset.

****/*****

Steve Alten: MEG

Kirja kertoo muinaisesta Megalodon-jättihaista, joka on ihmeen kaupalla selvinnyt nykypäivään. Kirja on alusta loppuun niin paksua B-huttua, ettei kirjasta voi olla pitämättä, ja loppuratkaisu vielä onnistuu vetämään maton viattoman lukijan jalkojen alta jättäen ihmettelemään, että mikä oli sen junan rekisterinumero.

^ Luin tuon pari vuotta sitten. Aivan hirveää paskaa. "Megiin" verrattuna Peter Benchelyn "Jaws" ansaitsee vähintään kolme Nobelin kirjallisuuspalkintoa.

En ole lukenut tätä kirjaa, mutta ...

Lyhyt esitelmä kirjasta A million random digits with 100,000 normal deviates

daddykillkill kirjoitti:^ Luin tuon pari vuotta sitten. Aivan hirveää paskaa. "Megiin" verrattuna Peter Benchelyn "Jaws" ansaitsee vähintään kolme Nobelin kirjallisuuspalkintoa.

No sitten täällä on toinenkin, joka intopiukassa odottaa kirjasta tulevaa elokuvaa!!

Tässä on reissussa tullut vähän luettua. Alla pari suositusta.

William E. Burrows: This New Ocean. Mukiinmenevä space racen historiikki. Minulla on nyt päällä jonkinmoinen Apollo-innostus.

Rory Sebastian: Occupational Hazards. Kertoo brittisiviilistä, jonka duuni oli olla koalition nimittämä Irakin provinssin kuvernööri sodan jälkeen. Loistava päiväkirja siitä, miten mahdotonta Irakin hallinnointi oli koalitiolle, miten huonosti se oli organisoitu ja miten rahaa paloi ilman, että mitään pysyvää parannusta saatiin aikaan.

Parhaillaan työn alla on James Stewart: Disneywar, joka kertoo Eisnerin aikakaudesta Disneyllä. Ekan sadan sivun jälkeen vaikuttaa todella lupaavalta.

Ah ja voih että oli Disneywar loistava kirja korporaatiohulluudesta ameriikassa. Etenkin näin suhdannekuopassa kirja on hämmentävää luettavaa. Jos muistan luvut oikein niin Ovitzille maksettiin vuoden duunin jälkeen tulleista potkuista $140M ja Katzenbergerille $280M. Eisner ampui alas CSI:n ja Survivorin ABC:ltä ja Jacksonin LOTR:in Touchstonelta, kun ei uskonut konsepteihin.

Juu, ja nyt luvussa Michael Collins: Carrying the Fire. Mike oli tietty Apollo 11 komentomodulipilotti ja päivysti kiertoradalla kun Armstrong ja Aldrin kävivät Kuussa. Vaikka olen vasta Apollo 8:n kohdalla menossa niin on kyllä mahtava kirja tämäkin. Collins kirjoittaa insiderin vinkkelistä kansantajuisesti, mukaansatempaavasti, hauskasti ja erinomaisella tyylillä.

elco kirjoitti:Ah ja voih että oli Disneywar loistava kirja

Pistäs kiertoon.

Sustainable Energy – without the hot air. Loistava kirja meidän edellytyksistä luopua fossiilisista energialähteistä. Todella harvoin näkee kirjan joka tekee näinkin teknisestä aiheesta helposti ymmärrettävän, nokkelan ja nopealukuisen. Kirjoittaja on fyysikko ja hänen on näkökulmansa on tarkastella mitkä ovat fysiikan rajat nykyään tunnettujen uusiutuvien energialähteiden lisäämiselle ja meidän edellytyksille säästää energiaa luopumatta nykyisestä elintasosta. Kirjan voi myös ladata ilmaiseksi netistä.

Luin itsekin sivistävää kirjallisuutta: Book of the Dead: The Complete History of Zombie Cinema

Yli 300-sivuinen möhkäle, joka käsittelee zombileffoja pohjustaen ensin koko myytin syntymää sieltä jostain 1800-luvun alusta. Yllättävän mielenkiintoinen opus oli.

Harper Lee: Kuin surmaisi satakielen

En ymmärrä miksi olin lykännyt ja lykännyt tämän lukemista, kun en kuitenkaan tiennyt mistä kirja kertoo. Rakastuin syvästi

Hanoi Rocks, All those wasted years.

En vaan voinut lopettaa lukemista. Kauheen hintainen kirja mutta kannatti maksaa

Stephen Ambrose: Band of Brothers.

Erinomainen kirja oikeista sotasankareista. Samannimisen HBO:n TV-sarjan perusta. On piristävää lukea jotain muuta kuin suomalaista sotahistoriaa, kun suomalainen hehkutus on niin tavattoman mustavalkoista.