Luin kirjan

Leffat, musiikki, taide, kirjallisuus ja sensellaiset
Avatar
elco
Kitisijä
Viestit: 6253
Liittynyt: 17.02.2011 13:04

Viesti Kirjoittaja elco »

SikaMika kirjoitti:Minä, Ozzy

John-pojalla on adhd ja hän on alkoholisti. Ilman sukseeta laulu- ja soitinyhtyeissä tyypistä ei olisi jäänyt paljon kerrottavaa, varsinkin kun parempia/rajumpia/mielenkiintoisempia bioja on pukannut kirjamarkkinoille tusinoittain. No, purihan se lepakolta pään poikki, rok rok. Suosittelen tämän kirjan sijaan musiikillista (varhais)tuotantoaan.
Mä en ymmärrä tätä kommenttia yhtään. Mun mielestä kirja on aivan loistava - rokkistarabiojen aatelia.

It would be almost impossible to exaggarate how much coke we did in that house.

The guns were most fun. The most powerful one I had was this Benelli five-shot semi-automatic. I tried it out on the stuffed bear one time. Its head just exploded – you should have fucking seen it, man. Another thing I’d do is get these mannequins and tie them to this tree trunk in the garden and execute them at dawn. I’m telling you, it’s really terrifying what booze and drugs will do to your mind if you take them for long enough. I was out of control.
Masturbation is for the poor.
-Atticus Fetch, Californication
Avatar
Homeboy65
Kitisijä
Viestit: 9986
Liittynyt: 15.08.2005 13:14
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Homeboy65 »

Ernest Hemingway: Nuoruuteni Pariisi

Muistelmat, joilla on romaanin muoto ja jännite.
"En tiedä pitäisikö sinulle ojentaa netiketti, banaani vai köysi." - Tix
RP

Viesti Kirjoittaja RP »

Joel McIver: To Live Is To Die - Metallican Cliff Burtonin tarina

Mielestäni tästä ei oikein jää käteen muuta kuin se, että Cliff oli hieno ja ainutlaatuinen mies. Edelleen ei juuri minkäänlaista käsitystä tyypistä. Leveät lahkeet, sätkä huulessa ja jalat maassa. Bassoa unohtamatta. Ehkä jos olisin basisti, olisin saanut enemmän irti.

Corey Taylor: Seitsemän kuolemansyntiä

Pakko kyllä sanoa, ettei tämä Hynyselle vertoja vedä, ei oikein irronnut nauruja, eikä tätä ns. elämänkerraksikaan voi mielestäni kutsua. Muutama ihan hieno oivallus, mutta aika hepponen tekele omaan makuuni.
Avatar
Manzel
Kitinän väärinkäyttäjä
Viestit: 146
Liittynyt: 13.08.2011 0:28

Viesti Kirjoittaja Manzel »

Täällä Pohjantähden alla trilogia. Ja hieman kesken on "missä on veljesi".

Sain nämä lahjaksi tuon ajan ihmiseltä, joka lapsena oli kokenut kaikenlaista. Hieno tarina kummassakin.
Avatar
Homeboy65
Kitisijä
Viestit: 9986
Liittynyt: 15.08.2005 13:14
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Homeboy65 »

Aapeli: Onnen pipanoita

50 lyhyttä humoreskia, hauska.
"En tiedä pitäisikö sinulle ojentaa netiketti, banaani vai köysi." - Tix
masa

Viesti Kirjoittaja masa »

Luvussa just Pjongjangin Akvaariot.

Good Shit!




Kuva
Vuonna 1977 Kang Chol-hwan on 9-vuotias ja asuu perheineen Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin vauraassa naapurustossa. Pojan isovanhemmat ovat innokkaita Kim Il-sungin kommunistisen järjestelmän kannattajia. Eräänä päivänä isoisä kuitenkin katoaa. Samalla koko muu perhe, äitiä lukuunottamatta, pidätetään ja viedään selitystä antamatta Yodokin työleirille.
Tästä alkaa kymmenen vuotta kestänyt leirielämä epäinhimillisissä oloissa. Lapset ja aikuiset alistetaan pakkotyöhön, jatkuvaan tarkkailuun, toistuviin nöyryytyksiin ja julkisiin rangaistuksiin. Nälkä ajaa heidät epätoivoisiin tekoihin ja heikkenevä terveys ja kylmä ilmasto koituvat monen kohtaloksi.
Avatar
Manzel
Kitinän väärinkäyttäjä
Viestit: 146
Liittynyt: 13.08.2011 0:28

Viesti Kirjoittaja Manzel »

masa kirjoitti:Luvussa just Pjongjangin Akvaariot.

Good Shit!




Kuva
Vuonna 1977 Kang Chol-hwan on 9-vuotias ja asuu perheineen Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin vauraassa naapurustossa. Pojan isovanhemmat ovat innokkaita Kim Il-sungin kommunistisen järjestelmän kannattajia. Eräänä päivänä isoisä kuitenkin katoaa. Samalla koko muu perhe, äitiä lukuunottamatta, pidätetään ja viedään selitystä antamatta Yodokin työleirille.
Tästä alkaa kymmenen vuotta kestänyt leirielämä epäinhimillisissä oloissa. Lapset ja aikuiset alistetaan pakkotyöhön, jatkuvaan tarkkailuun, toistuviin nöyryytyksiin ja julkisiin rangaistuksiin. Nälkä ajaa heidät epätoivoisiin tekoihin ja heikkenevä terveys ja kylmä ilmasto koituvat monen kohtaloksi.
Vähän samaan liippaa. Seuraavana odottaa Kim Il Sungin tarina (enemmän kuin todennäköisesti äärimmäisessä propagandamuodossa). Raportoi tästä teatterista kunhan kerkiän lukea sen.
Avatar
McJanne
Kitisijä
Viestit: 10966
Liittynyt: 13.11.2005 22:14
Paikkakunta: Helsinki, Suomi Finlandia 40° PERKELEEEH!
Viesti:

Viesti Kirjoittaja McJanne »

^ja^^

Suosittelen jatkoksi sellaista kirjaa, jonka mukanaolo Pohjois-Koreassa olisi taannut minulle pysyvän oikeuden suuren johtajan kesäleirillä.

Kuva
Kirjoitan tätä alasti
&
(Puni) Olet kamppailu-urheiliijan irvikuva ja kamppailuyhteisön häpeäpilkku mielipiteittesi kanssa.
-JM
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 13766
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Viesti Kirjoittaja So Hard »

McJanne kirjoitti:Suosittelen jatkoksi sellaista kirjaa, jonka mukanaolo Pohjois-Koreassa olisi taannut minulle pysyvän oikeuden suuren johtajan kesäleirillä.
Ei mikään erityisen ihmeellinen opus, vaikka oman aikansa dokumenttina varmaan ihan ok.
Universaali disclaimer.
Avatar
Lolita
Kitisijä
Viestit: 8561
Liittynyt: 14.08.2005 18:46
Paikkakunta: Vantaa

Viesti Kirjoittaja Lolita »

Mulla lukuvuoroa odottaa kuvitettu opus Kim Il Sung: Ulkomaanvierailujen aikana pidettyjä puheita. Suuri johtaja käy tapaamassa kaikkia kavereitaan Kiinassa, Romaniassa, Algeriassa, Bulgariassa ja Jugoslaviassa vuonna 1975.

Oikeasti tuo kirja ei tule ihan pian luetuksi vaikka olisi kuinka huvittava.
“Outside of a dog a book is a man’s best friend, inside of a dog it’s too dark to read” - Groucho Marx
masa

Viesti Kirjoittaja masa »

nojoooh, ei toi Pjongjang ollut mikään hyvä kirja, mutta ihan luettava. Semmonen 5-6 tunnin riipaisu joka piti ihan hyvin otteessaan tapahtumiensa puolesta muuten kerronnan ollessa aika kökköä.
Avatar
scarface
Elämätön Kitisijä
Viestit: 306
Liittynyt: 07.04.2011 22:12

Viesti Kirjoittaja scarface »

Dean Karnazes: Ultramaratoonari 8) Sikahyvä. Innostava.

Tällä hetkellä menossa "vanhakunnon" Stephen King ja kaksoisopus Raivo - Pitkä marssi.
Avatar
NuoriDaavid
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 14469
Liittynyt: 12.05.2011 8:48

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

Aloittelin eilen Steve Jobsin elämänkertaa. Hyvältä vaikuttaa.
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
Avatar
Haemaeraemies
Kitisijä
Viestit: 3873
Liittynyt: 14.08.2005 18:34

Viesti Kirjoittaja Haemaeraemies »

NuoriDaavid kirjoitti:Aloittelin eilen Steve Jobsin elämänkertaa. Hyvältä vaikuttaa.
Kyseinen eeppos odottelee hyllyssä lukuvuoroaan. Odotan mielenkiinnolla.

Nyt luvussa Ajan lyhyempi historia ja Stephen Hawking aloittelijoille ja edistyneille. Yritin suoraan Ajan Lyhyellä Historialla, mutta jouduin taipumaan, ja aloittamaan vähän helpommasta.
Good human, but sometimes if needed, a bad citizen.
Avatar
elco
Kitisijä
Viestit: 6253
Liittynyt: 17.02.2011 13:04

Viesti Kirjoittaja elco »

A Song of Fire and Ice on nyt menossa kolmannen kirjan loppupuolella. Elikä kyseessä on Game of Thrones-tv-sarjan takana oleva tarina.

Tarinan elementit ja juonenkulku toimivat kyllä mitä nyt useiden hahmojen näkökulmasta pukkaava kerronta on vähän raskasta etenkin kun käsittelyyn tulee sivujuoni, joka ei hirveästi kiinnostaisi.

Tarinan perkeleenmoinen synkkyys pistää kyllä vähän masentamaan: ykköskirjan lopusta lähtien on nyt laseteltu menemään jatkuvia vastoinkäymisiä ns. hyviksille; hyviksiä mutiloidaan ja murhataan jatkuvalla syötöllä ja alkaisi jo pikkuhiljaa kaipaamaan jotain positiivista käänettä (vaikka yleensä pahiksien puolella olenkin), mutta kai se on syytä alkaa uskomaan, että tässä sarjassa ei hyvikset juhli.
Masturbation is for the poor.
-Atticus Fetch, Californication
Avatar
So Hard
Kitisijä
Viestit: 13766
Liittynyt: 23.08.2011 9:23
Paikkakunta: 7th heaven

Viesti Kirjoittaja So Hard »

elco kirjoitti:Tarinan perkeleenmoinen synkkyys pistää kyllä vähän masentamaan: ykköskirjan lopusta lähtien on nyt laseteltu menemään jatkuvia vastoinkäymisiä ns. hyviksille; hyviksiä mutiloidaan ja murhataan jatkuvalla syötöllä ja alkaisi jo pikkuhiljaa kaipaamaan jotain positiivista käänettä (vaikka yleensä pahiksien puolella olenkin), mutta kai se on syytä alkaa uskomaan, että tässä sarjassa ei hyvikset juhli.
Siinä alkaa ajanmittaan olemaan vähemmän mustavalkoista kuka on hyvis ja kuka ei, mutta eipä tuo myöhemmissäkään kirjoissa päähenkilöitä säästele.
Universaali disclaimer.
Avatar
Mirkku
Kitisijä
Viestit: 1286
Liittynyt: 20.08.2008 12:54

Viesti Kirjoittaja Mirkku »

masa kirjoitti:Luvussa just Pjongjangin Akvaariot.

Good Shit!




Kuva
Vuonna 1977 Kang Chol-hwan on 9-vuotias ja asuu perheineen Pohjois-Korean pääkaupungin Pjongjangin vauraassa naapurustossa. Pojan isovanhemmat ovat innokkaita Kim Il-sungin kommunistisen järjestelmän kannattajia. Eräänä päivänä isoisä kuitenkin katoaa. Samalla koko muu perhe, äitiä lukuunottamatta, pidätetään ja viedään selitystä antamatta Yodokin työleirille.
Tästä alkaa kymmenen vuotta kestänyt leirielämä epäinhimillisissä oloissa. Lapset ja aikuiset alistetaan pakkotyöhön, jatkuvaan tarkkailuun, toistuviin nöyryytyksiin ja julkisiin rangaistuksiin. Nälkä ajaa heidät epätoivoisiin tekoihin ja heikkenevä terveys ja kylmä ilmasto koituvat monen kohtaloksi.
luin tän samaisen juuri, The Aquariums of Pyongyang. Aika karua luettavaa, mutta todella mielenkiintoinen.
"To infinity... and beyond!"
"Oh, I'm detecting nuttiness!"
Avatar
par-sky
Kitisijä
Viestit: 2445
Liittynyt: 14.09.2005 17:11
Paikkakunta: Hämpton

Viesti Kirjoittaja par-sky »

Suvinen kirjoitti:tarinaa pikkukaupungista Mainessa, jonka rajat pamahtavat eräänä päivänä kiinni, kun tyhjästä kaupungin päälle laskeutuu läpinäkyvä, särkymätön kupu.
Täähän on The Simpsons movie
Me transmitte sursum, Caledoni!
Avatar
annepa
Kitisijä
Viestit: 4203
Liittynyt: 19.08.2005 14:09

Viesti Kirjoittaja annepa »

Ari Turusen Ettekö te tiedä, kuka minä olen. Mielenkiintoinen esitys hybriksestä ja sai kyllä miettimään omaakin käytöstä. Paljon olen parantanut ilman kirjaakin, (nuoruuden hulluus on väistynyt) mutta kyllä sitä nöyryyttä pitää vielä opetella. Lisäksi huvittavaa oli, että kun luin kirjaa, niin mieleen tuli jatkuvasti työelämän nyky-yksiköstä vastuussa oleva HR :D Mikähän lienee tuonkin mielleyhtymän takana....
Mukavinta kirjassa oli se, että viimeisessä luvussa esiteltiin hyviä tapoja käyttää valtaa ja näiden esimerkkejä tällaisista fiksuista vallankäyttäjistä.

Lisäksi lukaisin tuon Pjongjangin akvaariot. Oli se ihan hyvä, mutta ei siitä lähellekään käsittääkseni tullut läpi ainakaan minun lukukokemuksessa se kauheus mitä Pohjois-Koreassa harjoitetaan.
Hyvä viinihumala kirkastaa ihmeellisesti raskaimmatkin rötökset, joten minulla ei liene muuta neuvoa kuin pysytellä päissäni kuin käki elämäni loppuun asti.
Avatar
McJanne
Kitisijä
Viestit: 10966
Liittynyt: 13.11.2005 22:14
Paikkakunta: Helsinki, Suomi Finlandia 40° PERKELEEEH!
Viesti:

Viesti Kirjoittaja McJanne »

^Akvaariot pitäs jostaan löytää joo.
Kirjoitan tätä alasti
&
(Puni) Olet kamppailu-urheiliijan irvikuva ja kamppailuyhteisön häpeäpilkku mielipiteittesi kanssa.
-JM
Avatar
Homeboy65
Kitisijä
Viestit: 9986
Liittynyt: 15.08.2005 13:14
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Homeboy65 »

Simo Hämäläinen: Ikuisuuden ostaja

Tarinoita, tarinankerrontaa parhaimmillaan.
"En tiedä pitäisikö sinulle ojentaa netiketti, banaani vai köysi." - Tix
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 14165
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

NuoriDaavid kirjoitti:
küllküll kirjoitti:Risto Isomäki: Sarasvatin Hiekkaa

Hämmästyttävän laadukas kotimainen ekotrilleri, jossa pohdiskellaan mm Atlantiksen mysteeriä, keinoja ilmastonmuutoksen torjumiseen ja napajäätiköiden sulamisen aiheuttamia uhkakuvia.

Kirjoittajan "tietokirjailijatausta" puskee väistämättä läpi. Faktat esitetään uskottavasti, mutta henkilöhahmot jäävät ohueksi ja dialogi on ajoittain stilisoimatonta ja latteaa.

Voin silti suositella scifistä ja ympäristöasioista kiinnostuneille. Kyllä tämä pesi jonkun Michael Crichtonin "Pelon Ilmaston" mennen tullen.
Emt. Ei noi Isomäet oikein kolahda. Pari oon lukenut kyllä. Ton ja heräämisen. Henkilöhahmot on jotenkin kökköjä ja seksikin puuttuu.
Luin joululahjaksi saamani Risto Isomäen Con ritin. Ensimmäinen tutustumiseni tähän ekotrilleristiin. Jäänee myös viimeiseksi, jos ei taas teoksiaan pyytämättä ja yllättäen käsiini ilmesty.

Action-kohdissa ihan viihdyttävä, mutta ei tämä muuten kyllä mitään kirjallisuutta ole (perustuukin ilmeisesti johonkin jatkokertomukseen Seurassa tai jotain). Ja actioniakin oli oikeastaan koko kirjassa vain yksi kohtaus, joka sitten kestikin satakunta sivua. Outoa. Ekopuoli taas oli sellaista aika pitkästyttävää ja päälleliimattua "dialogia", jossa toinen päähenkilö (mies) luennoi ja kaunis mutta häikäilemätön bisnesnainen pikkuhiljaa vaikuttuu ja muuttaa elämänarvojaan. Oi kökköyttä. Kirjassa oli kuitenkin yksi parin rivin seksikohtaus, joten ehkä Dave kuitenkin tykkää.

Con ritiä ennen luin Julian Barnesin viime vuoden Booker-palkitun pienoisromaanin the Sense of an Ending, ja nyt on kesken Paolo Giordanon Alkulukujen yksinäisyys. Aika eri tasolla liikutaan kuin Isomäen sinänsä sympaattisessa tekeleessä. Vaikka toki tuo Giordano on aika masentava tyyppi: vuonna 1982 syntynyt fysiikan tohtori, joka on kirjoittanut kiitetyn kansainvälisen bestsellerin. Varmaan se on vielä hyvännäköinenkin!
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Avatar
NuoriDaavid
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 14469
Liittynyt: 12.05.2011 8:48

Viesti Kirjoittaja NuoriDaavid »

urpiainen kirjoitti: Kirjassa oli kuitenkin yksi parin rivin seksikohtaus, joten ehkä Dave kuitenkin tykkää.
Kustannustoimittaja on lukenut kitinää.
urpiainen kirjoitti:
Vaikka toki tuo Giordano on aika masentava tyyppi: vuonna 1982 syntynyt fysiikan tohtori, joka on kirjoittanut kiitetyn kansainvälisen bestsellerin. Varmaan se on vielä hyvännäköinenkin!
No mut hei varmaan kuitenkin sisäisesti tyhjä ja pinnallinen!
Kertojalla on vähitellen kertyneitä muistikuvia ja muita "todisteita" siitä, että hän on aiemmin ollut merkittävä ajattelija.
Avatar
Vagabondo
Kitinä VIP-jäsen
Viestit: 7813
Liittynyt: 23.09.2010 9:38

Viesti Kirjoittaja Vagabondo »

urpiainen kirjoitti:Vaikka toki tuo Giordano on aika masentava tyyppi: vuonna 1982 syntynyt fysiikan tohtori, joka on kirjoittanut kiitetyn kansainvälisen bestsellerin. Varmaan se on vielä hyvännäköinenkin!
Kuva

EDIT: Eikös tälläset nätit pojat olleet kitinän tyttöjen suosiossa.
Yet ah! why should they know their fate? Since sorrow never comes too late, And happiness too swiftly flies. Thought would destroy their paradise.
No more; where ignorance is bliss, 'Tis folly to be wise.
Avatar
urpiainen
Kitisijä
Viestit: 14165
Liittynyt: 27.10.2005 17:37

Viesti Kirjoittaja urpiainen »

^ Ah, mutta toisin kuin olin jostain ymmärtänyt, englanninkielisen wikipedian mukana kaveri vasta valmistelee väitöskirjaansa. Ja täyttäähän se tänä vuonna jo 30. Eli ei se niin aikaansaava ehkä olekaan.
"Urpiaisen pesintä on epäsäännöllistä ja lento keikkuvaa. Yleisimmät äänet ovat kimeä kutsuhuuto 'djihh!' ja rahiseva 'tssrrt-tssrrt'."
Vastaa Viestiin