Homoseksuaalien adoptio-oikeus

[Hallusinaatio]

Olisitko valmis hyväksymään homoseksuaalien oikeuden adoptioon? Eikö tärkeintä ole se, että orpolapsi saa vanhemmat?

Käytännössähän lapsi voi nykyäänkin päätyä perheeseen, jossa vanhemmat ovat samaa sukupuolta. Näin voi käydä, jos lapsen huoltaja on bi-seksuaali, joka päätyy joko eron tai puolison kuoleman jälkeen homoseksuaaliseen suhteeseen.

[Gattaca]

Vasta sitten kun saan mennä miespuolisen lampaan (pässin) kanssa naimisiin ja edistyksellinen ev.lut pappi kastaa yhteiset karitsamme. Siis ei.

[Geetzu]

Vastaan ei, sen kummemmin perustelematta.

[Elppis]

Vastaan kyllä.

[Gina]

Kyllä. Uskon että moni (=lue suurin osa) lesbo/homopareista olisi parempia vanhempia halutulle lapselleen kuin juoppoidioottiteinivahinkovanhemmat joita piisaa.

[nypari]

Kyllä, ja vastaukseni kulminoituu suvaitsevaan ihmiskuvaani.

[Geetzu]

Kyllä, ja vastaukseni kulminoituu suvaitsevaan ihmiskuvaani.

Tätä lainaan tuolle ei:lleni. Olen melko suvaitsematon noin muutenkin.

[Lucky Luciano]

Aiheen yläkäsitteestä tulikin mieleen: Miksi niin kovin nykymuodikas suvaitsevaisuus on loppujen lopuksi niin kovin rajoittunutta? Homoseksuaalit, tummaihoiset, kasvissyöjät, transvestiitit ja hormonaalihäiriöiset peräkammarinpojat toki sallitaan - kunhan heidän edustamansa asiat ilmenevät pidättyväisen korrektiuden ja esteettisten arvojen suodattamina.

Asian havainnollistamiseksi: Onko tv:n draamasarjaan koskaan valittu akneongelmaista, kehon koostumukseltaan runsasta homoa? Tai A-Studion keskusteluohjelmaan rumaa äärioikeistolaista muslimia?

Äärimmäisen huvittavaa ja toisaalta valitettavan kuvaavaa on se, että suvaitsevaisuudesta puhuttaessa tarkoitetaan niin usein ainoastaan helposti hyväksyttäviä, värikkään iloisia poikkeuksia, jotka katsantokantojen muodostajina luovat loppujen lopuksi hyvin valheellisen ja yksiuloitteisen kuvan maailmasta.



Itse asiasta taas: Kuinka taantuneista asennejumittumista on kärsittävä, jotta sallisi jokaisen henkilökohtaisen ja privaatin seksuaalisuuden vaikuttaa siihen, millaiset elämänvalinnat kullekin suvaitaan?

[Lilo]

Hetken harkittuani vastaan kyllä. Miksi? Koska katson, että lapselle tärkeintä on olla rakastettu ja toivottu. Homopari, joka on päätynyt adoptioon, todennäköisesti todella haluaa lasta ja on näin ollen myös harkinnut asian tarkoin ja valmis huolehtimaan kersasta kunnolla. Samaa ei voi sanoa monesta heterosta: kuka vain joka lapsen onnistuu omin voimin pykäämään, voi sellaisen hankkia.

[Feiz]

Ei

[Mulli75]

EI.

Perusteluna tuolle, mielestäni lapsen kasvatukselle ja hyvin voinnille pitää olla roolimallina vastuun ottava mies ja nainen.

Seksuaalinen suuntaus kehittyy sitten lapsen oman mielen ja kokemusten mukaan suuntaan jos toiseen.

Sitä kun ei tiedä mikä lapsesta aikuisena tulee, eikä tule tuomita.

Onhan näitä biologisen isän ja äidin yhteishuoltajuudessa kasvatettavia lapsia, joiden vanhemmista toinen on muuttunut homoksi/lesboksi. Lapsista jotkut kärsivät jotkut eivät.

[Gattaca]

Minä uskon sellaiseen kuin biologisesti määräytyvään ihmisluontoon. Ja siihen, että lapselle tärkeää olisi saada leimautua äitiin ja isään. Ei pelkkään äitiin, pelkkään isään, äitiin ja äitiin eikä isään ja isään. Muuten voi psyykkinen kehitys mennä sekaisin. Joten ei homo- ja lesboparien adoptio-oikeudelle ja hedelmöityshoidoille lesboille ja yksinhuoltajille. Ja lapset tehtäköön vasta avioliitossa jossa sitten pysytään ihan lastenkin takia.

Lisäksi, vaikka kaikkien PITÄISI olla niin lässyslässyn suvaitsevaisia, vähemmistölapset ovat aina kiusattuja, ja niin olisivat homoparienkin lapset.

[Lolita]

Nyt on pakko sanoa: Komppaan. Kokonaan ja loppuun asti.


Äänestykseen vastasin siis kyllä. Sallisin sekä keskinäisen adoption että ulkopuolisen adoption.
Mistä adoptiovauvat sitten homoille otettaisi, kun heteroillekaan niitä ei tahdo riittää ja mikään maa, mistä Suomeen adoptoidaan ei taida antaa lapsia homopareille, onkin toinen juttu.

[Melnais]

Lilon linjoilla täysin. Adoptioprosessi on laadittu sellaiseksi, että sen läpikäyvien voi varmasti uskoa tulevaa lasta haluavan ja häntä rakastavan. Vastustajat vetoavat mieluusti homoseksuaalisten vanhempien lapselle luomaan vääristyneeseen kuvaan maailmasta. Kyse on kuitenkin toisiaan rakastavasta pariskunnasta, jotka ovat halukkaita kasvattamaan vieraan lapsen, ei mistään kapakoiden bilehilehomoista. Lisäksi lapsen turvana on kaksi ihmistä, ennemmin kyseenalaistaisin yksinäisen eläjän adoptio-oikeuden (vai onko sitäkään enää?).

Änkyrävanhoilliset kaipaavat viisikymmentälukua ja ydinperhettä muistamatta että niistä parisuhteista ovat miehet lähteneet joukolla huoriin luomaan lapsilleen sitä perusturvallisuutta. Laillisuuden rajoissa kulkeva seksuaalinen suuntaus ei todellakaan ole minkäänlainen kriteeri lapsen kannalta onnelliselle ja turvalliselle perheelle.

[Gina]

Minä uskon sellaiseen kuin biologisesti määräytyvään ihmisluontoon. Ja siihen, että lapselle tärkeää olisi saada leimautua äitiin ja isään. Ei pelkkään äitiin, pelkkään isään, äitiin ja äitiin eikä isään ja isään. Muuten voi psyykkinen kehitys mennä sekaisin.

Tässä maassa on kyllä sitten yksinhuoltajien hoivissa kasvamassa iso joukko psyykkisesti häiriintyneitä.... Eiköhän lapselle ole tärkeintä myös kehityksen kannalta tuntea olonsa rakastetuksi.

[Lolita]

Perusteluna tuolle, mielestäni lapsen kasvatukselle ja hyvin voinnille pitää olla roolimallina vastuun ottava mies ja nainen.

Pitäisikö kaikkien yksinhuoltajien lapset ottaa heti huostaan? Lapset pois sellaisista perheistä, joissa vanhempi ei toimi hyvänä roolimallina? Saisivatko yksinäiset ihmiset edelleen adoptoida?

Adoptioon liittyy adoptioneuvonta ennen adoptioluvan saantia. Neuvonnassa käydään tarkkaan läpi myös mm. mistä lapsi saa toisen sukupuolen roolimallin, jos sellaista ei kotoa löydy.

[Mojo]

Vastaan hiukan vastahakoisesti kyllä.

Periaatteessa olen sitä mieltä että lapsi tarvitsee sekä isän että äidin. Tosin yksinhuoltajia on paljon ja näin ollen myös lapsia jotka eivät pääse nauttimaan molempien vanhempien kasvatuksesta. Joten suurin kysymykseni koski lähinnä sitä että onko eroa jos vanhempana on yksi äiti/isä tai kaksi. En tiedä... itse olen äitini yksin kasvattama eikä tästä kappaleesta nyt ihan niin pasta tullut etteikö kehtais julkisilla paikoilla näyttäytyä. Enkä jaksa uskoa että ero olisi ollut sen suurempi jos äitini olisi lapsensaannin jälkeen muuttunut lesboksi ja hankkinut itselleen vaimokkeen. Joten jos muuten homoparit soveltuvat vanhemmiksi niin mikäs siinä.

Ja kuten joku tuossa tokaisi onhan heteroparejakin kenelle lapsenteko pitäisi lailla kieltää!

[Gattaca]

Tässä maassa on kyllä sitten yksinhuoltajien hoivissa kasvamassa iso joukko psyykkisesti häiriintyneitä.... Eiköhän lapselle ole tärkeintä myös kehityksen kannalta tuntea olonsa rakastetuksi.

Gina, meillähän taisi olla vedonlyönti, että kymmenen vuoden päästä olet itse yksinhuoltaja. Tyttölapsista en tiedä, mutta luulisin, että suurin osa poikalapsista tarvitsee myös isähahmoa. Parempi, jos olisi jopa oma biologinen isä ihan wanhanaikaiseen tyyliin.

[Melnais]

Seksuaalinen suuntaus kehittyy sitten lapsen oman mielen ja kokemusten mukaan suuntaan jos toiseen.

Sitä kun ei tiedä mikä lapsesta aikuisena tulee, eikä tule tuomita.

Miten tähän lausumaan nähden arvelet että juuri homoperheessä kasvaminen kääntäisi lasta samaan suuntaan? Kumoaa tähänastisen tietämykseni ihmisen seksuaalisuudesta täysin, kiitos tästä salatiedosta. Psst, myös rehdeistä heteroperheistä on sii'innyt aitoja homoja.

[Gina]

Gina, meillähän taisi olla vedonlyönti, että kymmenen vuoden päästä olet itse yksinhuoltaja. Tyttölapsista en tiedä, mutta luulisin, että suurin osa poikalapsista tarvitsee myös isähahmoa. Parempi, jos olisi jopa oma biologinen isä ihan wanhanaikaiseen tyyliin.

Se veto voi mun puolesta olla edelleen voimassa. Miksi koit aiheelliseksi sen tähän liittää?

Miksi sun mielestä tyttölapsi olisi yhtään sen erilaisempi kuin poikalapsikaan?

Miksi miehen tai naisen roolimalliksi ei kelpaa vaikka ystävä, tarhantäti/setä, opettaja, mummo tai pappa?

Tottakai ihannetilanne on kasvaa ihan normaalissa perinteisessä rakastavassa perheessä, mutta täysin järki ihmisiä tulee muutoinkin. Mä olen edelleen sitä mieltä että homoparit kasvattaisivat lapsensa paljon paremmin ja rakastavammin kuin monet heterot. Enkä nää yksinhuoltajuudessakaan kasvatuksellista ongelmaa.

[Gattaca]

En minäkään tarkoita, että niistä lapsusta homoja/lesboja tulisi. Oletan vaan, että tasapainoiseen perheeseen kuuluu sekä isä että äiti roolimalleina, leimautumiskohteina ja "samaa puolta" olevina joissakin asioissa.

Mutta lähes kaikki Kityläiset ehkä ovatkin AU -lapsia ja monet vielä Kalliosta , joten paskaaks te välitätte. Minusta sato ei ole kehuttava. (Joskaan en itsekään niin häävi liene)

[Hallusinaatio]

Minä uskon sellaiseen kuin biologisesti määräytyvään ihmisluontoon. Ja siihen, että lapselle tärkeää olisi saada leimautua äitiin ja isään. Ei pelkkään äitiin, pelkkään isään, äitiin ja äitiin eikä isään ja isään. Muuten voi psyykkinen kehitys mennä sekaisin. Joten ei homo- ja lesboparien adoptio-oikeudelle ja hedelmöityshoidoille lesboille ja yksinhuoltajille. Ja lapset tehtäköön vasta avioliitossa jossa sitten pysytään ihan lastenkin takia.

Onko orpous sitten kuitenkin parempi vaihtoehto kuin homoseksuaaliset vanhemmat? Orpolapset tuskin kesken loppuvat, vaikka homoseksuaalitkin saisivat adoptioon oikeuden. Kasvattajina adoptiota haluavat lienevät joka tapauksessa keskimäärin paljon parempia kuin esim. lukuisat vahinkolapsiaan puolihuolimattomasti kasvattavat vanhemman kuvatukset.

Lisäksi, vaikka kaikkien PITÄISI olla niin lässyslässyn suvaitsevaisia, vähemmistölapset ovat aina kiusattuja, ja niin olisivat homoparienkin lapset.

Orpona lapsi kokee varmasti kuitenkin kovempia kuin mahdollisesti kovinkin satunnaisen kiusaamisen homovanhempien lapsena.

[aasi]

Kannatan. Niin kauan kuin oikeutta ei ole, asiasta voidaan keskustella vain huonoilla musta tuntuu-argumenteilla. Ehkä kahden-kolmenkymmenen vuoden päästä nähdään kuinka lapsille käy, eikä silloinkaan tarvinne lainsäädäntöön koskea jos ongelmia ilmenee. Adoptio on käsittääkseni riittävän säädeltyä muutenkin.

[Filovirus]

Vastaan kyllä.

Rakastavat vanhemmat, kumpaa sukupuolta tahansa, yhdessä tai erikseen ovat varmasti parempi vaihtoehto kuin orpous.

[Quarter]

Ei. Lapsi tarvitsee isän JA äidin roolimallin. Propsit yksinhuoltajille, joskus elämä heittelee.
Teini-ikä ja sitä edeltävä seksuaali-identiteetin kehitys voi heittää kärrynpyörää jos lapsella ei ole selkeitä roolimalleja. Ja selitäppä tämä asia luokalliselle ala-asteelaisia. Voi sitä koulukiusauksen määrää.