Herra Manala kirjoitti:
Ongelma vain on siinä, ettei adoptioasiaa oikein voi kääntää ympäri pelkästä kokeilemisen- ja suvaitsemisenhalusta. Toisin sanoen asiaa puolustavalla kannalla tulisi olla jotain kiistatonta näyttöä siitä, ettei homoseksuaalinen vanhemmuus vaikuta lapsen kehitykseen negatiivisessa mielessä. Hyväksyn asian täysin heti kun näitä kiistattomia näyttöjä asian puolesta saadaan.
Suomessa saa lapsen adoptoida vain aviopari tai yksinäinen ihminen. "Homoavioliitot" eli parisuhteen rekisteröiminen ovat olleet mahdollisia vasta melko vähän aikaa, joten on ihan luonnollista, että myös aviopareihin verrattavat etuudet ja oikeudet tulevat hieman myöhässä.
En muuten tiedä käytännöstä, mutta onkohan niin, että yksittäinen homoseksuaali voi adoptoida lapsen, mutta pariskunta ei? Ainakaan lastensuojelun keskusliiton sivuilla olevissa "kelpoisuusvaatimuksissa" ei eritellä seksuaalista suuntautumista.
Ann kirjoitti:Teille, jotka perustelette ei-kantaanne koulukiusauksella, tahtoisin esittää seuraavan kysymyksen: ketä teistä EI ole joskus kiusattu koulussa/tarhassa/pihalla? Mistälähtien kiusaaminen ja idiootit ovat jaelleet muille sääntöjä miten elämäänsä elää?
"Miten elämäänsä elää", puhutko nyt lapsista vai niistä adoptiovanhemmista? Kovin pieni lapsi ei kai itse niin aktiivisesti päätä kenen adoptiovanhempien huostaan menee (varsinkaan mitä tulee heidän seksuaaliseen suuntautumiseensa), joten hän ei noilta osin päätä "miten elämänsä elää". Yhtä vähän hän päättää esim. nimestään.
IhQuuu-tarkoituksessa lapselleen erikoisia ja jopa naurettavia nimiä antavia vanhempia pitäisi piiskata kunnolla pyllylle. Eihän se niitä vanhempia paljoa paina jos lapsi kokee erikoisen nimensä tuoman huomion ärsyttävänä tai jopa ahdistavana esim. kouluympäristössä.
Exsat kirjoitti:En muuten tiedä käytännöstä, mutta onkohan niin, että yksittäinen homoseksuaali voi adoptoida lapsen, mutta pariskunta ei? Ainakaan lastensuojelun keskusliiton sivuilla olevissa "kelpoisuusvaatimuksissa" ei eritellä seksuaalista suuntautumista.
Kyllä voi. Kuten Snapa sanoi, kysehän on ainoastaan siitä, voiko tädistä tehdä isiä ja sedästä äitiä.
Hebuli kirjoitti: Eihän se niitä vanhempia paljoa paina jos lapsi kokee erikoisen nimensä tuoman huomion ärsyttävänä tai jopa ahdistavana esim. kouluympäristössä.
Kyllä luulisi jokaista tervettä vanhempaa painavan.
Exsat kirjoitti:En muuten tiedä käytännöstä, mutta onkohan niin, että yksittäinen homoseksuaali voi adoptoida lapsen, mutta pariskunta ei? Ainakaan lastensuojelun keskusliiton sivuilla olevissa "kelpoisuusvaatimuksissa" ei eritellä seksuaalista suuntautumista.
Exsat kirjoitti:En muuten tiedä käytännöstä, mutta onkohan niin, että yksittäinen homoseksuaali voi adoptoida lapsen, mutta pariskunta ei? Ainakaan lastensuojelun keskusliiton sivuilla olevissa "kelpoisuusvaatimuksissa" ei eritellä seksuaalista suuntautumista.
Eli periaatteessa homoseksuaali voi halutessaan yksin adoptoida lapsen, ja elää sen jälkeen parisuhteessa normaalisti. Partnerilta puuttuvat lailliset oikeudet lapseen, mutta periaatteessa tilanne on muutoin sama kuin homoparien adoptiossa. Mitä järkeä on sallia toinen muttei toista? Eikö olisi juuri lapsen edun kannalta parempi, että molemmilla vanhemman roolissa elävällä olisi myös virallisesti oikeudet lapseen?
Herra Manala kirjoitti:
Minulle tulee, joten voisitko hieman valaista?
Ei tarvitse, hoidit sen tässä seuraavassa osuudessa niin hienosti itsekin:
Herra Manala kirjoitti:Ainoastaan se on selvää että a) tapakasvatukseni olisi tietenkin automaattisesti huonompaa kuin oma tapakasvatuksesi
Herra Manala kirjoitti:b) ann löytyy asiakeskusteluista heittämässä henkilökohtaisuus-onlinereitä.
Sinusta ei siis ole säälittävää evätä homoilta adoptio-oikeutta siksi, että erilaisista oloista tulevia lapsia kiusataan ns. normaalien lapsosten toimesta? Koska kuitenkin näit tarpeelliseksi taas leikata-liimata tekstistäni sen argumentaatio-osuuden ja tarttua tilaisuuteen päästä taas fiilaamaan ja höyläämään, olen pakotettu olettamaan näin.
Niin, mitä sitten vaikka homous olisikin periytyvää tai opittua käytöstä? Eikös sen pitänyt olla ihan jees.., niin kauan kun naapurissa penetroidaan vain sen söpön blondin pepareikää.
Gina kirjoitti:Kyllä. Uskon että moni (=lue suurin osa) lesbo/homopareista olisi parempia vanhempia halutulle lapselleen kuin juoppoidioottiteinivahinkovanhemmat joita piisaa.
Nii just vitun valkoset heterot pitäs tappaa varsinki miehet.
Exsat kirjoitti:Kyllä eriarvoinen suhtautuminen homo- ja heteropareihin adoptiovanhempina kertoo suhtautumisesta heihin myös vanhempina. Normaali aikuinen kykenee selittämään lapselleen, miksi omassa perheessä on joku asia toisin kuin muissa perheissä.
Toivottavasti tämä normaali tai epänormaali aikuinen selittää lapselle samalla liittyikö perheen epätavallinen asia pelkästään vanhempien omiin itsekkäisiin mielihaluihin (esim. epätavallisesta vanhemmuudesta) eikä käytännön pakkoon. Tämä erottaa yleisesti esim. yh:t adoptoijista.
Voisin lähestulkoon suositella keskustelupuheenvuorojen lukemista, niin ei olisi ihan niin kova pakko olettaa yhtään mitään, paitsi tietenkin toisten tapakasvatusmoraalisia preferenssejä.
Herra Manala kirjoitti:
Voisin lähestulkoon suositella keskustelupuheenvuorojen lukemista, niin ei olisi ihan niin kova pakko olettaa yhtään mitään, paitsi tietenkin toisten tapakasvatusmoraalisia preferenssejä.
Jos lainaat tekstiäni ja heität siihen epämääräisen vittuilukommentin, niin syytön minä siihen olen, että näytät silmissäni samalta urpolta kuin aina ennenkin.
Exsat kirjoitti:Kyllä eriarvoinen suhtautuminen homo- ja heteropareihin adoptiovanhempina kertoo suhtautumisesta heihin myös vanhempina. Normaali aikuinen kykenee selittämään lapselleen, miksi omassa perheessä on joku asia toisin kuin muissa perheissä.
Toivottavasti tämä normaali tai epänormaali aikuinen selittää lapselle samalla liittyikö perheen epätavallinen asia pelkästään vanhempien omiin itsekkäisiin mielihaluihin (esim. epätavallisesta vanhemmuudesta) eikä käytännön pakkoon. Tämä erottaa yleisesti esim. yh:t adoptoijista.
Lapsi on mahdollista adoptoida yksin, eli alkaa yh:ksi ihan tieten tahtoen. Adoptioon liittyy aina sekä itsekäs mielihalu tulla vanhemmaksi että kodin antaminen lapselle jolla sitä ei ole. Miksi on itsekkäämpää haaveilla vanhemmuudesta silloin, kun on homoseksuaali?
Muilla kuin heteroperhemalleilla on oltava negatiivinen vaikutus lapsen kehitykseen. Lapsiparka kun tulee luulleeksi muun kuin heteroseksuaalisen käytöksen olevan jopa luonnollista ja siinä lapsi menee auttamattomasti metsään. On hirveän ikävää, kun niitä kaiken kansan ennakkoluuloja ei heti saada iskostettua niihin toisten perheiden lapsiinkin. Että lapsen käsityskyky maailmasta laajentuisi ja olisi ehkä rikkaampi..? No ei.. negatiivista sen olla pitää.
Exsat kirjoitti:En muuten tiedä käytännöstä, mutta onkohan niin, että yksittäinen homoseksuaali voi adoptoida lapsen, mutta pariskunta ei? Ainakaan lastensuojelun keskusliiton sivuilla olevissa "kelpoisuusvaatimuksissa" ei eritellä seksuaalista suuntautumista.
Eli periaatteessa homoseksuaali voi halutessaan yksin adoptoida lapsen, ja elää sen jälkeen parisuhteessa normaalisti. Partnerilta puuttuvat lailliset oikeudet lapseen, mutta periaatteessa tilanne on muutoin sama kuin homoparien adoptiossa. Mitä järkeä on sallia toinen muttei toista? Eikö olisi juuri lapsen edun kannalta parempi, että molemmilla vanhemman roolissa elävällä olisi myös virallisesti oikeudet lapseen?
Tää on ihan mutua, mutta siis oletan "homojen esiintyvän heteroina tällä hetkellä". Kuulostaapa tyhmältä, mutta jos seksuaalista suuntautumista kysytään niin olisikohan noin... Ei ole minkäänlaista tietoa, tämän ainoan lesbojen kasvattaman naisen äiti ei ole koskaan virallistanut lesbosuhdettaan, on vain leski.
Kun itse pähkäilin isyyden tunnustamisen kanssa (eli vaadinko vai enkö) yritin kysellä mahdollisimman monelta suunnalta voinko vaikuttaa etukäteen siihen mihin lapseni joutuu jos kuolen. En antanut näiden vastausten vaikuttaa siihen lopulliseen päätökseen, mutta siis kovin moni väitti, että voisin paperille tehdä vaikka samantien "sopimuksen" asiasta. Ja itse mietin siis tyttäreni äidilleni (niin, ettei isä olisi väliin yhtäkkiä tuntemattomana päässyt). Mitenhän on, mahtaakohan moinen toimia tässäkin asiassa?
Minä olen seksuaaliselta suuntaukseltani runkkari. Vapauduttuani harkitsen ryhtyä runkkaamaan julkisesti. Nyt menen runkkaamaan tuonne Siwan eteen. Mitä pahaa siinä voisi olla? Ihanaa, ihanaa sooloseksiä!
Saanhan adoptiolapsen, jolle opettaisin julkirunkkaamisen arvomaailmaa? Ei ole minun eikä lapsen vika, jos häntä kiusataan oppimastaan julkirunkkauksesta, vaan ahdasmielisen yhteiskunnan! Opettamalla lapsen hyväksymään runkkariarvot ja ilmentämään sitä avoimesti parantaisin yhteiskuntaa! Saanhan adoptiolapsen? Olen hyvä ihminen ja parempi vanhempi kuin tavisnussijat!!
Osaisikos kukaan ajatella, että kunnollinen tutkimustulos homoseksuaalisten liittojen adoptiolapsien onnellisuuden ja kehityksen puolesta positiivisessa mielessä olisi paras mahdollinen homoadoptiosuhteisiin liittyviä ennakkoluuloja alas ampuva dokumentti?
Vai pitäisikö sitä pelätä, että riippumattomien tahojen saavuttama lopputulos ei olisikaan niin yksiselitteisesti positiivinen?
Ann kirjoitti:Sinusta ei siis ole säälittävää evätä homoilta adoptio-oikeutta siksi, että erilaisista oloista tulevia lapsia kiusataan ns. normaalien lapsosten toimesta?
Taas tuo sana: adoptio-oikeus. Tässä lienee yksi tärkeimmistä tämän keskustelun osapuolten välisistä tarkastelueroista. Mielestäni tarkastelet asiaa tuossa vain adoptiovanhempien "oikeuksien" kannalta. Oma lähestymistapani on täysin päinvastainen: adoptiovanhemmilla ei ole mitään lain, jumalan tai moraalin suomaa oikeutta vanhemmuuteen tai (adoptio)lapseen. Asiaa tulee tarkastella vain lapsen kannalta, mikä hänelle olisi paras vaihtoehto.
Jos tulee hypoteettinen tilanne että halukkaita ja hyviä heteropareja ei vain ole saatavilla, ja jos nimenomaisessa tilanteessa katsotaan että tarjolla oleva hyvä homopari olisi parempi vaihtoehto lapsen kehitykselle kuin elää lastenkodissa, itse sallisin tällöin homopariadoption.
Jotenkin vaan veikkaan ettei tällaista tilannetta yleisesti ottaen ole, halukkaita kelvollisia heteropareja on paljon enemmän kuin adoptoitavia lapsia.
Eli periaatteessa homoseksuaali voi halutessaan yksin adoptoida lapsen, ja elää sen jälkeen parisuhteessa normaalisti. Partnerilta puuttuvat lailliset oikeudet lapseen, mutta periaatteessa tilanne on muutoin sama kuin homoparien adoptiossa. Mitä järkeä on sallia toinen muttei toista? Eikö olisi juuri lapsen edun kannalta parempi, että molemmilla vanhemman roolissa elävällä olisi myös virallisesti oikeudet lapseen?
Tää on ihan mutua, mutta siis oletan "homojen esiintyvän heteroina tällä hetkellä". Kuulostaapa tyhmältä, mutta jos seksuaalista suuntautumista kysytään niin olisikohan noin... Ei ole minkäänlaista tietoa, tämän ainoan lesbojen kasvattaman naisen äiti ei ole koskaan virallistanut lesbosuhdettaan, on vain leski.
Lasta ei kuitenkaan voida huostaanottaa sillä perusteella, että adoptiovanhempi onkin seksuaaliselta suuntautumiseltaan eri kun on "oletettu", joten käytännössä tuollainen keplottelu olisi lienee mahdollista lasta haluavalle homoparille.
Toistoksihan tämä menee, mutta pointti oli kuitenkin seuraava: Jos siis homoparin on jo nyt teoriassa mahdollista saada kasvatettavakseen adoptiolapsi, niin mitä haittaa lapsen elämälle toisi se, että myös toisella vanhemmalla olisi virallinen asema lapsen elämässä?
Hebuli kirjoitti: Eihän se niitä vanhempia paljoa paina jos lapsi kokee erikoisen nimensä tuoman huomion ärsyttävänä tai jopa ahdistavana esim. kouluympäristössä.
Kyllä luulisi jokaista tervettä vanhempaa painavan.
Joitakin ei tunnu tarpeeksi painavan, siitä kai tämä keskustelu.
Hebuli kirjoitti: Eihän se niitä vanhempia paljoa paina jos lapsi kokee erikoisen nimensä tuoman huomion ärsyttävänä tai jopa ahdistavana esim. kouluympäristössä.
Kyllä luulisi jokaista tervettä vanhempaa painavan.
Joitakin ei tunnu tarpeeksi painavan, siitä kai tämä keskustelu.
Minun mielestäni huumorinimi ja vanhemman seksuaalinen suuntautuminen eivät paini samassa sarjassa.
pajazzo kirjoitti:Mietin silti, mitä lapsen päässä mahtaa liikkua, kun pärähtää paikalle kesken lemmensession?
Tuo on mielestäni aika outo perustelu. Jäisikö lapselle homolemmen näkemisestä suurempi trauma kuin heterolemmen, vai mitä tarkoitat? Voitaisiinko ajatus kääntää ylösalaisin ja väittää, että homoperheessä kasvava kehittyisi todennäköisemmin suvaitsevaiseksi erilaisia seksuaalisia suuntauksia kohtaan?
Mietin asiaa siltä kantilta, että esimerkiksi kaksi miestä on täydessä naintitouhussa makuuhuoneessaan. Paikalle eksyy lapsi, joka ei vaikka jostain syystä saa unta. Lapsi arvatenkin kyselee, mitä "iskät" tekevät? Sitten kerrotaan, että miehen on normaalia pökkiä persuuksiin toista miestä rakkaudesta. Lapsi varmaan tyytyy tähänkin vastaukseen, mutta tuskin se kasvattaa häntä kultaista keskitietä kohti.
Onhan sekin varmasti totta, että lapsesta saattaa ajan kanssa tulla suvaitsevampi. Sekin on mahdollista, että hän häpeää "vanhempiaan".
Exsat kirjoitti:Suomessa saa lapsen adoptoida vain aviopari tai yksinäinen ihminen.
Nyt täytyy myöntää tietämättömytteni ja yllättyneisyyteni. Onko yksinelävä, myös mies, oikeasti oikeutettu adoptioon Suomessa? Olisin kuvitellut että jo pelkästään pedofiliapelkojen takia tämä ei olisi mahdollista, varsinkaan miehille. Toisena perusteena yksinelävien heikompi taloudellinen tilanne sekä pelko ainoan ottovanhemman kuolemasta.
Exsat kirjoitti:Suomessa saa lapsen adoptoida vain aviopari tai yksinäinen ihminen.
Nyt täytyy myöntää tietämättömytteni ja yllättyneisyyteni. Onko yksinelävä, myös mies, oikeasti oikeutettu adoptioon Suomessa? ..
Myönnän minäkin, muistin toisin.. , siksi korjasinkin sitä aiempaa viestiäni.
Herra Manala kirjoitti:..
Vai pitäisikö sitä pelätä, että riippumattomien tahojen saavuttama lopputulos ei olisikaan niin yksiselitteisesti positiivinen?
Positiivista ja negatiivista.. varmaan löytyy molempia vaikutuksia, mutta niitähän löytyy myös ns. normiperheiden kasvatusjuttuja tutkittaessa.
Täydellisen myönteistä lopputulosta ei saada mistään.
Tutkimusten vaikeus piilee siinä, miten erottaa eri perhemallien vaikutukset lapsiin seksuaalisista suuntautumisista johtuviksi tahi muista jutuista johtuviksi.. 'Seksuaalinen suuntautuneisuus'-tekijällä perheen onnellisuuden selittäminen esimerkiksi on plörts. Perheen onneen vaikuttavia tekijöitä on niin monia.
Viimeksi muokannut HellBell, 21.09.2005 16:56. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
siksi korjasinkin sitä aiempaa viestiäni.