Riittääkö se nyt että olen koko ikäni kirjooooottanut erityyppistä. Sekä pöytälaatikkoon että muidenkin pöytälaatikkoihin, mutha ammatikseni teen teknistä enimmäkseen. Siitä olisi kyllä luovuttava jos jaksaisi vaan.
Määää rakaaaaaassssssstaaaaaaannnnnnn its...äh siis kirjoitusta ja se on semmoinen semmoinen...elämänilo. SANO.
Mussukka on kirjoituspäällä. Oikein megakirjoitus. Arska on nyt laiska MUTTA kun Mussukka kerran kysyy niin Arskahan EI SILLOINKAAN NUKU!
vaan arvostaa Mussun alkukirjoitusta.
Terveisin teidän kaikkien yhteinen omaisuus: Stadin rehev...rehellinen Arskapoika
Noinkohan tuollainen alentuva tyyli tehoaa naisiin, SA?
Mitä tulee pöytälaatikkoraapustelijoihin, meillä kouluaikoina sellaiset vandaalit ja pikkukriminaalit laitettiin itse hiomaan ja lakkaamaan pöydän pinta uusiksi.
En ole pöytälaatikkokirjoittaja, mutta harrastan kyllä kirjoittamista. Pelkästään itselle kirjoittaminen ei jaksa innostaa, vaan minua kiinnostaa juuri julkaiseminen, lukijoiden saaminen - ja julkaisupalkkioiden tipahtaminen tilille. Minua kiehtoo viileän ammattimainen ja käytännöllisen käsityöläismäinen asenne kirjoittamiseen: ei mitään luomisen tuskaa ja sielun syövereistä esiin pyrkivää neron ainutlaatuista ääntä vaan rautaista lajityypin hallintaa ja teknistä osaamista, kärsivällistä uurastusta ja markkinaraon etsimistä, siinä mottoni.
Pikkutyttönä kirjoitin paljon tarinoita ja päiväkirjaa pidin vielä teini-ikäisenä. 8-vuotiaana kirjoitin päiväkirjaan: "Minusta tulee kirjailija. Se on nyt aivan varmaa." Noille lauseille olen myöhemmin hymähdellyt, kunnes aivan viime vuosina olen havahtunut siihen tosiseikkaan, että maailmassa julkaistaan kovien kansien välissä niin paljon keskinkertaista paskaa, että jo on kumma, etten muka pystyisi samaan, tietenkin pystyn. Vakaana tavoittenani on tulla kelvolliseksi keskiverroksi viihdekirjailijaksi, lajina joko naistenhömppä, dekkarit tai nuortenkirjat.
Teininä julkaisin SinäMinässä ensimmäisen rakkausnovellini. Se ei aluksi tuntunut menevän läpi, mutta kun kirjoitin toimitukseen kirjeen ("voisitteko kertoa, mitä vikaa novellissani oli, jotta voisin parantaa sitä"), tililleni tipahti pian 100 markkaa. Näin opin sinnikkään markkinoinnin merkityksen.
Kuluneen vuoden aikana olen julkaissut kaksi novellia ja kirjoittanut jatkokertomuksen, jota toistaiseksi ei ole julkaistu, erääseen perinteikkääseen rakkausviihdelehteen. Ei kuulosta sinänsä paljolta. Kirjoittaisin enemmän, mutta kyseinen lehti, vaikka muuten onkin aloittelevan kynäilijän kannalta mainio media, julkaisee jutut etanavauhtia. Olenkin etsiskellyt uusia foorumeita, ainakin Iltalehden Ilona-liitteessä julkaistaan hömppäjatkiksia...
Isoin yritelmäni so far on nuorten jännitysromaani. Lähetin sen erääsen kilpailuun. Jos se ei menesty siellä, lähettelen kustantajille.
CandyMan kirjoitti:Noinkohan tuollainen alentuva tyyli tehoaa naisiin, SA?
Mitä tulee pöytälaatikkoraapustelijoihin, meillä kouluaikoina sellaiset vandaalit ja pikkukriminaalit laitettiin itse hiomaan ja lakkaamaan pöydän pinta uusiksi.
Ladies and gentlemen and candymen:
SA:n puolustuspuhe:
Mun pitäiskin juuri päättää mitä teen vanhalle pöydälleni. Jos olisi Bliss niin hän tekisi jotakin. Minä remontoinnissa vain vikisen!
Muutoin sanoisin sulle namumies että olet mukavan hassu. SA päättää myös puolustuspuheensa näihin sanoihin.
Kiitän tukijoitani. Candyman ehkä kuitenkin kuuluu niihin!!!
Aito_Johanna kirjoitti:Kuluneen vuoden aikana olen julkaissut kaksi novellia ja kirjoittanut jatkokertomuksen, jota toistaiseksi ei ole julkaistu, erääseen perinteikkääseen rakkausviihdelehteen. Ei kuulosta sinänsä paljolta. Kirjoittaisin enemmän, mutta kyseinen lehti, vaikka muuten onkin aloittelevan kynäilijän kannalta mainio media, julkaisee jutut etanavauhtia. Olenkin etsiskellyt uusia foorumeita, ainakin Iltalehden Ilona-liitteessä julkaistaan hömppäjatkiksia...
Isoin yritelmäni so far on nuorten jännitysromaani. Lähetin sen erääsen kilpailuun. Jos se ei menesty siellä, lähettelen kustantajille.
Kannattaa myös harkita itsekustannetta. Nykyään internjet ja print-on-demand teknologiat mahdollistavat kirjan kustantamisen ja jakelun käytännössä nollahintaan. Esim. www.lulu.com on jenkkisaitti, jonka kautta voi julkaista oman kirjansa hintaan 0 juuroa ja saada se jakeluun mm. amazoniin. Bonuksena kirjan voitosta kirjailija saa 80 % kun taas perinteisessä kirjakustantamobisneksessä saa luokkaa 15 %. Mahdollisesti myös Euroopasta löytyy vastaava palvelu.
RolloTomasi kirjoitti:Joskus nuorempana tuli kirjoitettua jotain, lähinnä seksiä ja väkivaltaa.
Mä lähdin tolle linjalle vasta lapsen saatuani, päälle parikymppisenä. Väkivaltaista seksiä pöytälaatikoihin (koneelta printtinä tod) kaiken sen lässyn-ihkun-mussun-tuuban sekaan, elämä balanssissa. Sit kirjottelen heppatyttöjuttuja kans. Niitä voin näyttää sit tytölleni kun kasvaa fiksuks.
Tänään sovin pokkarisarjan päätoimittajan kanssa, että kirjoitan sairaala-aiheisen pokkarin Lääkäri-sarjaan. Deadline on syyskuussa. Nyt se on totisinta totta: minusta tulee aito kioskikirjailija!
Aito_Johanna kirjoitti:Tänään sovin pokkarisarjan päätoimittajan kanssa, että kirjoitan sairaala-aiheisen pokkarin Lääkäri-sarjaan. Deadline on syyskuussa. Nyt se on totisinta totta: minusta tulee aito kioskikirjailija!
Muista intuboida. Suosittelen myös Teho-osasto-DVD-boxin hankkimista.
Aito_Johanna kirjoitti:Tänään sovin pokkarisarjan päätoimittajan kanssa, että kirjoitan sairaala-aiheisen pokkarin Lääkäri-sarjaan. Deadline on syyskuussa. Nyt se on totisinta totta: minusta tulee aito kioskikirjailija!
Okei, kenet minun pitää tappaa jotta kirjoittaisit yhden lääketieteenopiskelijatutun mukaan hahmoksi?
Muista sitten, että kaikissa hyvissä kirjoissa - olivat ne sairaala-aiheisia tai eivät - sankari on aina insinööri, joka viime hetkellä pelastaa maailman tai vähintään kopeloi sankaritarta.
Muista sitten, että kaikissa hyvissä kirjoissa - olivat ne sairaala-aiheisia tai eivät - sankari on aina insinööri, joka viime hetkellä pelastaa maailman tai vähintään kopeloi sankaritarta.
Ja lakimies, joka passittaa kopeloivan nörtti-insinöörin telkien taakse ja saa alle 20 painoindeksisen sankarittaren isselleen.
Chap kirjoitti:
Muista sitten, että kaikissa hyvissä kirjoissa - olivat ne sairaala-aiheisia tai eivät - sankari on aina insinööri, joka viime hetkellä pelastaa maailman tai vähintään kopeloi sankaritarta.
Niin muuten, miksi on olemassa niiin hirveän paljon lääkärisarjoja ja lakisarjoja ja muutamia opettajasarjojakin televisiossa muttei yhtään insinöörisarjaa? Jos A_J joskus etenee luomaan oman romanttisen insinöörigenrensä, niin minulle saa lähettää vapaakappaleita! Joskus mulla oli kyllä jonkinlainen ihan pieni hahmotelma meteorologiromanssiromaanista alaa opiskelevan ja opiskelutoverinsa kanssa sittemmin avioituneenkin kaverin kanssa, muttei oltu tarpeeksi luovia kumminkaan.
Muista sitten, että kaikissa hyvissä kirjoissa - olivat ne sairaala-aiheisia tai eivät - sankari on aina insinööri, joka viime hetkellä pelastaa maailman tai vähintään kopeloi sankaritarta.
Ja lakimies, joka passittaa kopeloivan nörtti-insinöörin telkien taakse ja saa alle 20 painoindeksisen sankarittaren isselleen.
Sankari-insinööri lavastaa kuitenkin hovimestarin syylliseksi ja kopuloi kavalasti lakimiehen alle 20 painoindeksistä naista.
Aito_Johanna kirjoitti:Tänään sovin pokkarisarjan päätoimittajan kanssa, että kirjoitan sairaala-aiheisen pokkarin Lääkäri-sarjaan. Deadline on syyskuussa. Nyt se on totisinta totta: minusta tulee aito kioskikirjailija!
Tarkoittaako tämä nyt sitä, että lannoitepalstamme pääsee vihdoinkin kansiin hoitsuvetimiin soviteltuna?
...ja ND:tä ei sit saa suosia valinnoissa pelkän ammatin takia!
Artificial Intelligence is no match for natural stupidity.
Kirjoitin itsestäni romaanin mittoihin saakka joskus vuosia vuosia sitten. Se oli sen ikäisen tekeleeksi vitun hyvä, mutta siinä on rakenneongelmia. Kirjoitin sen lopulta varmaan viiteen kertaan uusiksi, nyt sen voisikin tehdä valmiiksi.
Sitten tuli blokki pitkäksi pitkäksi aikaa. Nyt on kuitenkin tulossa uutta kamaa, tositarinoita Kalliosta. Materiaalia on tullut kerättyä baarin nurkassa aika levoton määrä. Tekstistä on 95% totta, ja koska se on liian totta niin tuskinpa sitä kukaan uskoo, että se on totta.
Proosani on yhtä parasta mitä olen koskaan lukenut. Ja jengi nauraa ääneen hysteerisesti.
Kirjoitin joskus 19-vuotiaana parhaan runon, mitä tässä maassa on koskaan tehty. Minulla ei ole siitä enään kappaleita jäljellä, mutta muistan sen osittain. Loppu- ja keskiosa ei ihan noin menneet mut kuitenkin. Tätä tuli lausuttua aina silloin tällöin. Rikkoo jään eikä jätä ketään kylmäksi. Kalpenen nerouteni edessä ajoittain.
Poika pieni, jalkasieni
tyttö vieno kovin hieno
vittu pinkki kuin satuminkki
Pojan pippeli ylös hyppeli
kohti tytön vakoa, kelmeilevää rakoa
kroppa haluu takoa,
mut stoppi tuli, stondis suli
Tyttö pirullisesti hohottaa
keskisormensa kohottaa
Pojan hermostolle liikaa
viittoo tuu tyttö tsiigaa
fileeras muiduu ku mädäntynyttä siikaa
No, kuis ny sillee?
Täytyy kait mennä himaa
vetää käynnyttä simaa
pyytää mutsilta khäässii
kysyy oisko sen pimppaan any tsäänssii
Äiti hempeä kasvoillaan ilme lempeä
paistoksensa ääressä häärii
poika lompakosta rahat käärii
mieli tekis systerin säärii
Äiti huutaa: "Soppa valmis, syömään perhe!"
Ämmäparan suurin erhe
Perhe pöytään käy,
ei miehen bissee missään näy
"Mieheni, kulta
nyt loppu olut tai et saa rakkautta multa."
"Ämmä perkele, en kaipaa lempeä sulta!
Lantees löllyy, persees läikkyy,
silmät ulkomuotoas säikkyy!
Olut tänne tai katkee niskas jänne!"
"Saatanan sika, ei oo mun vika!
Ite mut paksus panit
oliks pakko hässii ku kanit!
Joten haista vittu homo
on mun vuoro olla pomo!"
Miehellä yli keittää, pöydän tieltään heittää
Äitiltä niskat taittaa, systeri spiidaa
poikaa ei haittaa
Mies ihmettelee, vaimo kuoli, kuis ny sillee?
jäljellä pari dillee
vittumaiset kakarat
hmm... tyttärellähän on komeet pakarat
Faija puskii siskon päällä
poika tuumii jännä meno täällä
Lattialta veitsen nappaa
sillä isänsä nauraen tappaa
Sisko pelastuksesta kiittää
"Turpa kii horo!" poika tahtoo siittää
Veitsellä siskolta kaulan aukaisee
ja paineet palleista kädellään laukaisee
Sisko, iskä ja äiskä kuoli
poika mällit käsistään nuoli
Poika kaupungille suuntaa
itsensä aikoo muuntaa
Sähkö väsää aivoihin jännät uudet reitit
kuin narkkihämis psykedeliaseitit
Vaik kivust pelko on
tytöks toivo suunnaton!
Puhelinkoppiin ja sakset töihin
pian poika tyttönä kuumiin öihin
Nips naps ja nipsnapsnips
Sattuu niin saatanasti
vertaa roiskuu perkeleesti
Mitäs mitäs tuli tehtyä?
"Taitaa urpo elämä susta ehtyä"
Vastaa ääni taivaan
tule ja astu laivaan
matkaa maailmaan
kauniin kivun ruman ilon,
senkus vedät koko kilon
Siinä, ota nyöri
polta piikitä pyöri
Revit koko lihan
yli käyt turhan vihan
tasapainosta laulaa sun paskainen mieli
ja pian soit kuin universaalin kanteleen kieli
I was at the hospital laughing at cripples
Then I heard your kid just died
Suddenly, that was funnier than the cripples
So I tracked you down and made fun of you
It was an open casket wake
I spilled my beer in your kid’s coffin