Mitä mieltä olet sovintoseksistä? Harrastatko sitä vai et? Miksi? Miksi et?
Me kun riidellään ("isommista/tärkeistä asioista") ja vaikka samantien sovittais niin seksi ei kyllä ole ekana mielessä. Vaikka asia on periaatteessa pois mielestä, niin alitajunta kait sitä käsittelee vielä sen verran ettei vaan haluta.
Riidan aiheesta riippuu kyllä paljon tuokin homma. Joskus on jopa käynyt niin että vaikka kroppa sanoo kyllä niin mieli haraa vastaan
Tää kait sopis paremmin tuonne suhteiluihin? Aasi?
PerttiMakimaa kirjoitti:Kokemusperäisenä havaintona olen huomannut, että kumppanini jotka olivat kaikkein kiivaimpia riitelijöitä olivat myös sovintoseksin kannattajia.
Poikkeus vahvistaa säännön. Itse hyvinkin kiivas riitelijä mutta sen jälkeen harvoin seksi maistuu.
Mutta se minusta. Jatkakaa.
PerttiMakimaa kirjoitti:Kokemusperäisenä havaintona olen huomannut, että kumppanini jotka olivat kaikkein kiivaimpia riitelijöitä olivat myös sovintoseksin kannattajia.
Poikkeus vahvistaa säännön. Itse hyvinkin kiivas riitelijä mutta sen jälkeen harvoin seksi maistuu.
Mutta se minusta. Jatkakaa.
Tuunustaudun myös kiivaaksi riitelijäksi, mut paremmin mut saa lämpättyä kunnon väittelyllä kuin oikeella riitelyllä.
Mä turhaudun riitelyn jälkeen ja ottaan nousee useinmiten kupla, joten siitä mielialasta on seksi kaukana. Ennemmin sit pihtaan vaikka viikon lisää ku teen toiselle hyvän mielen
syttiK kirjoitti:Tuunustaudun myös kiivaaksi riitelijäksi, mut paremmin mut saa lämpättyä kunnon väittelyllä kuin oikeella riitelyllä.
Mä turhaudun riitelyn jälkeen ja ottaan nousee useinmiten kupla, joten siitä mielialasta on seksi kaukana. Ennemmin sit pihtaan vaikka viikon lisää ku teen toiselle hyvän mielen
Sinäkin siis olet sellainen passiivis-agressiivinen murjottaja-vihaaja, joka ei pysty tapahtumahetkellä käsittämään omien vihantunteittensa voimakkuutta ja lukittuu?
Juu, voisin kuvitella ettei sellainen tunnetaso lisää paljoa haluja. Toista on sellaisissa kaikki peliin vihastujilla, joita ei paljoa tarvitse lämmitellä taistelun jälkeen. Memories..
PerttiMakimaa kirjoitti:Kokemusperäisenä havaintona olen huomannut, että kumppanini jotka olivat kaikkein kiivaimpia riitelijöitä olivat myös sovintoseksin kannattajia.
syttiK kirjoitti:Tuunustaudun myös kiivaaksi riitelijäksi, mut paremmin mut saa lämpättyä kunnon väittelyllä kuin oikeella riitelyllä.
Mä turhaudun riitelyn jälkeen ja ottaan nousee useinmiten kupla, joten siitä mielialasta on seksi kaukana. Ennemmin sit pihtaan vaikka viikon lisää ku teen toiselle hyvän mielen
Sinäkin siis olet sellainen passiivis-agressiivinen murjottaja-vihaaja, joka ei pysty tapahtumahetkellä käsittämään omien vihantunteittensa voimakkuutta ja lukittuu?
Eiku just toisinpäin, vai miten se menikään..? Oon aika tulinen suuttuessani ja sit ku lopetan, niin hiljaa itekseni nuolen haavoja ja näytän ettei muka tunnu missään.. eiku!
Yritän kovasti harjotella "takki päälle ja menoks" -suuttumista, jolloin vaan luikkis hetkeks pois, sanomatta sanaakaan.
Mut joo, anteekspyyntö on se tärkein juttu, jos syytä on pyydellä. Tai antaa. Tai jotain.
Jaa'a. Kyllä sitä kinaa pitää jonku aikaa sulatel ja antaa mielialan pikkuhiljaa nousta viä sopimisenki jälkee, ettei siitä suoriltaan sänkyyn hypätä millään, vaikka asiat oliski jo selvitetty ja kaikki ok.
En muist et olis kertaakaa, tosin meil ei kyl kovin montaa kertaa ol riideltykää.
syttiK kirjoitti:Tuunustaudun myös kiivaaksi riitelijäksi, mut paremmin mut saa lämpättyä kunnon väittelyllä kuin oikeella riitelyllä.
Mä turhaudun riitelyn jälkeen ja ottaan nousee useinmiten kupla, joten siitä mielialasta on seksi kaukana. Ennemmin sit pihtaan vaikka viikon lisää ku teen toiselle hyvän mielen
Sinäkin siis olet sellainen passiivis-agressiivinen murjottaja-vihaaja, joka ei pysty tapahtumahetkellä käsittämään omien vihantunteittensa voimakkuutta ja lukittuu?
Eiku just toisinpäin, vai miten se menikään..? Oon aika tulinen suuttuessani ja sit ku lopetan, niin hiljaa itekseni nuolen haavoja ja näytän ettei muka tunnu missään.. eiku!
Yritän kovasti harjotella "takki päälle ja menoks" -suuttumista, jolloin vaan luikkis hetkeks pois, sanomatta sanaakaan.
Mut joo, anteekspyyntö on se tärkein juttu, jos syytä on pyydellä. Tai antaa. Tai jotain.
Älä hätäile. Ymmärtääkseni syy ei ole sinun vaan voit käyttää "vanhemmat-korttia".
Vanhempien pitää antaa lapsilleen tilaa kokeilla äärimmäisiäkin tunteita eikä ihan heti hyssytellä. Tuollaisesta poisoppiminen vanhalla iällä vaatii kärsivällistä kumppania ja halua toki.
Riippuu hieman riidasta, mutta on sitä sen verran pahojenkin riitojen aikana tullut kiimatykytyksiä, että lähinnä vituttaa. Kroppa nyt useimmiten on valmis sovintoseksoon, mutta onneksi mieli on oppinut toisille tavoille. Asioita kun ei oikein seksillä pidemmän päälle ratkaista. Silloin kun mieli ei ollut vielä oikein "oppinut" niin pientä kinastelua tuli eteen enemmän, siitä tulee niinQ helposti semmonen seksuaalinen peli [piPeli].
Ei mitään sovintoseksiä. Mä olen niin pitkävihainen, että todennäköisesti riidan jälkeen mieluiten saksisin riitakaverilta vehkeet irti tylsillä peltisaksilla. Sovintoseksiä sitten ekä kolmen-neljän viikon päästä. Ehkä.
Älä hätäile. Ymmärtääkseni syy ei ole sinun vaan voit käyttää "vanhemmat-korttia".
Vanhempien pitää antaa lapsilleen tilaa kokeilla äärimmäisiäkin tunteita eikä ihan heti hyssytellä. Tuollaisesta poisoppiminen vanhalla iällä vaatii kärsivällistä kumppania ja halua toki.
Eipäs kun "aikuinen- korttia", mut joo oon lomalla, joten oon VAAN "vanhempi". "Nyt uskot mitä ÄITEES sanoo!" kele
Mä oon ainaki niin periksiantamaton, jos jotain päätän ja jos jostain asiasta on sovittu, et mua turha enää yrittää kääntää. Samoin mul on hyvä norauskorva kaikenmoisille kiukutteluille ja kitinöille, et mun puolest saa huutaa vaik et koko talo raikuu. Sama pätee mieheen ja lapseen. Tosin noi on senverta hyvinkoulutetut käytökseltään, joten ei varmaan sais tilalle kovin helpolla yhtä lepposta sakkia
Riidan päätteeksi on vihaa. Enkä pidä ajatuksesta, että viha mitätöidään seksillä. Paitsi sitten kun oma vihani on laantunut.
Mutta hylkäämis tunteen jälkeen kaipaan hellyyttä.
Esim. krapulan jälkeen, kun tunnen olevani huono ja kelvoton eli kaipaan sitä henkiseen huonoon oloon.
Minulla meni nyt mietintään koko rakastelu ja seksi juttu. Onko se näin itsekästä todella. Kamalaa todella jos on.
plumps kirjoitti:Riidan päätteeksi on vihaa. Enkä pidä ajatuksesta, että viha mitätöidään seksillä. Paitsi sitten kun oma vihani on laantunut.
Jäin just aikaisemmin miettimään onko joillakin seksi niin täynnä vihaa, että parhaiten homma sujuukin negatiivisissa fiiliksissä? Minullekaan ei seksi tunnu maistuvan riidan jälkeen, eikä myöskään toisinpäin.
En ole koskaan ymmärtyänyt myöskään noita SM-jutskia.
En voisi tehdä toiselle pahaa, enkä tykkää että minulle tehdään.
Vihassa tosin voin olla aggressiivinen, mutta kohdistan sen mieluiten johonkin tavaraan tai itsesääliin/suruun, kuitenkin ehkä useimmiten annan vitutuksen tulla suusta ulos.
Googlebot kirjoitti:
Jäin just aikaisemmin miettimään onko joillakin seksi niin täynnä vihaa, että parhaiten homma sujuukin negatiivisissa fiiliksissä?
Eräs sovintoseksoon "hurahtanut" pikkulintu aikoinaan perusteli sen minulle niin, että riidan keskellä (tai no riidan loppuminen seksoon) oli uskomattoman intohimoista. Tämä intohimo oli heillä muuten suhteellisen laimeaa. No sehän johti tietysti sitten jatkuvaan riitelyyn, lopulta eroon. Muutaman riidan todistaneena huomasin kyllä itsekin, että seksuaalinen lataus heidän välillään oli aikamoinen niissä tilanteissa.
mutta sen jälkeen harvoin seksi maistuu. 
