Mitä öljyn jälkeen?
Mitä öljyn jälkeen?
Öljyn loppuminen tai ainakin selvä kallistuminen voi olla odotettua lähempänä. Mitä tulee sen jälkeen? Vety ei ole energianlähde, vaan energian kuljetustapa: sitä ei esiinny luonnossa, joten se pitää valmistaa, mikä vaatii energiaa. Kaupallinen fuusioenergia on vähintään 50 vuoden päässä, mahdollisesti kauempanakin. Miten selvitään mitä ilmeisimmin tulossa olevasta energiapulasta, vai selvitäänkö mitenkään?
p.
p.
-
- Kitisijä
- Viestit: 6726
- Liittynyt: 01.07.2005 21:12
- Paikkakunta: Uleåborg
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Öljyhän on jo merkittävästi kallistunut ja siihen sopeutuminen on alkanut. Yhdysvalloissa SUV-gallonahirmujen myynti on lähtenyt voimakkaaseen laskuun ja suuret lentoyhtiöt ovat lähes kaikki hakeneet suojaa velkojilta. Suomessa lämmitysöljykattiloita vaihdetaan pikavauhtia polttamaan puupellettejä ja maahan kaivetaan putkistoja maalämpöpumppuja varten.
50 vuotta on pitkä aika rakentaa ja sopeuttaa yhteiskuntaa ja sen infrastruktuuria, eihän nykyinen autokulttuurikaan ole sen vanhempi.
Suomi on tässä suhteessa aivan loistava paikka asua, metsät ovat täynnä uusiutuvaa energiaa ja ongelma on vain sen muuttaminen tarpeita vastaavaksi. Nythän se käytännössä tapahtuu tekemällä paperia ja vaihtamalla se öljyyn.
50 vuotta on pitkä aika rakentaa ja sopeuttaa yhteiskuntaa ja sen infrastruktuuria, eihän nykyinen autokulttuurikaan ole sen vanhempi.
Suomi on tässä suhteessa aivan loistava paikka asua, metsät ovat täynnä uusiutuvaa energiaa ja ongelma on vain sen muuttaminen tarpeita vastaavaksi. Nythän se käytännössä tapahtuu tekemällä paperia ja vaihtamalla se öljyyn.
Tasan ei mene muumit kanootissa.
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Olen vähän pelännyt että uusiutuvat energiavarat eivät riitä siihen hirmuiseen kulutukseen joka meillä on tällä hetkellä hiileen, maakaasuun jä öljyyn tottuneina käynnissä. Joko kiristämme vyötä rutkasti (tuskin kukaan haluaa), tai sitten joudumme lisäämään ydinvoiman käyttöä.
Esimerkiksi jos Lontoon kaikki autot kävisivät rypsiöljyllä, noin puolet Englannin peltoalasta jouduttaisiin pyhittämään pelkästään Lontoon öljynnälän tyydyttämiseksi. Näin suuria määriä energiaa me kulutamme, emmekä vain tajua sitä koska raakaöljyä, hiiltä ja kaasua on varastoituneena niin suuria määriä vuosimiljoonien ajalta. Nyt se kaikki on pössähtämässä kaasuna taivaalle parissasadassa vuodessa.
Keksisivät nyt äkkiä sen fuusiovoiman...
Esimerkiksi jos Lontoon kaikki autot kävisivät rypsiöljyllä, noin puolet Englannin peltoalasta jouduttaisiin pyhittämään pelkästään Lontoon öljynnälän tyydyttämiseksi. Näin suuria määriä energiaa me kulutamme, emmekä vain tajua sitä koska raakaöljyä, hiiltä ja kaasua on varastoituneena niin suuria määriä vuosimiljoonien ajalta. Nyt se kaikki on pössähtämässä kaasuna taivaalle parissasadassa vuodessa.
Keksisivät nyt äkkiä sen fuusiovoiman...
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Itse ihmettelen, miksi maalämpöä ei käytetä nykyistä enemmän hyväksi. Kun kallioon poraa riittävän syvän reiän, niin pohjalla on kuuma. Pohjan ja pinnan välistä lämpöeroa pitäisi kai voida käyttää hyväksi energiantuotannossa. Onkohan aiheeseen liittyvä tekniikka sellaista, että ei päästä tarpeellisiin tehoihin? En tiedä.
Uusiutuvilla luonnonvaroilla saataisiin jo nyt katettua kai aika iso osa maailman energiantarpeesta. Kehitys on vaan junnannut aika paikallaan, ja käsittääkseni kiitos siitä on suurelta osalta suurten öljy-yhtiöiden lobbausten. Onneksi tilanne on kovaa vauhtia muuttumassa. Toivottavasti on vielä aikaa saada energiantuotanto kestävälle ympäristöystävälliselle pohjalle.
p.
Uusiutuvilla luonnonvaroilla saataisiin jo nyt katettua kai aika iso osa maailman energiantarpeesta. Kehitys on vaan junnannut aika paikallaan, ja käsittääkseni kiitos siitä on suurelta osalta suurten öljy-yhtiöiden lobbausten. Onneksi tilanne on kovaa vauhtia muuttumassa. Toivottavasti on vielä aikaa saada energiantuotanto kestävälle ympäristöystävälliselle pohjalle.
p.
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Eniten ihmetyttää valtiovallaan saamattomuus esim. etanoliauton käyttöönotossa. Ruotsisssa homma on jo paljon pisemmällä, e-autot käyvät kaupaksi ja tankkauspisteitä on satoja, kiitos ajoneuvoon ja polttoaineeseen keskitettyjen verohelpotusten.
Mutta ei Suomessa. Täällä keskitytään verottamaan!
Nafta-ajoneuvon omistajana ns. dieselvero v****taa aivan tolkuttomasti. Järkeen ei mene, miksi vähemmän kuluttavaa ja saastuttavaa ajoneuvoa pitää ylimääräisellä verohaitalla rankaista. Keski-Euroopassa lähes puolet uusista myydyistä autoista on naftavetoisia, mutta sielläpä ei tunnetakaan mitään hemmetin ******-veroa.
Mutta ei Suomessa. Täällä keskitytään verottamaan!
Nafta-ajoneuvon omistajana ns. dieselvero v****taa aivan tolkuttomasti. Järkeen ei mene, miksi vähemmän kuluttavaa ja saastuttavaa ajoneuvoa pitää ylimääräisellä verohaitalla rankaista. Keski-Euroopassa lähes puolet uusista myydyistä autoista on naftavetoisia, mutta sielläpä ei tunnetakaan mitään hemmetin ******-veroa.
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Suomessa on aina ollut vahva jarrutusmentaliteetti kaikkiin autoiluun liittyviin muutoksiin. Aikanaan esimerkiksi auton lisäjarruvalo sai virkamieskunnassa niin vahvan vastustuksen, että käsittääkseni jarruvalot hyväksyttiin vasta sen jälkeen, kun pahimpana jarruna ollut pomomies jäi eläkkeelle.killkill kirjoitti:Eniten ihmetyttää valtiovallaan saamattomuus esim. etanoliauton käyttöönotossa. Ruotsisssa homma on jo paljon pisemmällä, e-autot käyvät kaupaksi ja tankkauspisteitä on satoja, kiitos ajoneuvoon ja polttoaineeseen keskitettyjen verohelpotusten.
Mutta ei Suomessa. Täällä keskitytään verottamaan!
Sama jarrulinja tuntuu jatkuvan edelleen. Muutoksia ei uskalleta tai ei haluta tehdä. No Suomi on aina ollut kuuluisa tästä tyylistä. Esimerkiksi mitään vaikeita kansainvälisiä poliittisia päätöksiä tai kannanottoja ei uskalleta tehdä ennen kuin joku iso on ne jo tehnyt. Sitten jälkikäteen hurskastellaan tekemällä pieniä merkityksettömiä juttuja, jotka muut ovat jo tehneet tai hylänneet vaikutuksettomina.
Diesel tosiaan kuluttaa vähemmän, mutta käsittääkseni se saastuttaa enemmän. Dieselin ongelma on karsinogeenisissä pienhiukkasissa, joita ei bensakoneista tule. Käsittääkseni dieselveroa perustellaan pitkälti juuri tällä: se on siis eräänlainen haittavero. Eri asia on sitten, miten hyvin se on mitoitettu. Tulevaisuudessa saadaan ehkä hiukkasvapaita dieselkoneita. Ensimmäiset nollaversiot on kaiketi jo esitelty. Asiasta enemmän tietävät korjatkoon, jos olen väärässä. En jaksa tarkistaa lähteitä.Nafta-ajoneuvon omistajana ns. dieselvero v****taa aivan tolkuttomasti. Järkeen ei mene, miksi vähemmän kuluttavaa ja saastuttavaa ajoneuvoa pitää ylimääräisellä verohaitalla rankaista. Keski-Euroopassa lähes puolet uusista myydyistä autoista on naftavetoisia, mutta sielläpä ei tunnetakaan mitään hemmetin ******-veroa.
p.
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Vanhoissa nakuissa asia tosiaan oli niin, mutta nykyisten kehittynyt katalysaattoritekniikka pitää hiukkaset poissa. Samaten modernien dieseleiden suorituskyky ei kalpene enää lainkaan bensakoneille, etenkin vääntöä on tolkuttomasti matalilla kierroksilla verrattuna bensiinimoottoreihin.pertzi kirjoitti:Diesel tosiaan kuluttaa vähemmän, mutta käsittääkseni se saastuttaa enemmän.
Jos rahasta ei olisi ollut kiinni, tällä hetkellä olisi alla VW Passat TDi Comfortline tiptronicin automaatilla ja nelivedolla tai Audi A6 vastaavilla..
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Tämä piti oikein tarkistaa Tuulilasin uusien autojen teknisten tietojen tietokannasta. Oikeassa olet, niissä ei enää mainita dieseleiden hiukkaspäästöistä mitään. Kohta menee valtiolta tuokin tekosyy. Väännöstä ja suorituskyvystä jo tiesinkin. Dieselkone on yksinkertaisesti hyötysuhteeltaan bensiinikonetta parempi.killkill kirjoitti:Vanhoissa nakuissa asia tosiaan oli niin, mutta nykyisten kehittynyt katalysaattoritekniikka pitää hiukkaset poissa. Samaten modernien dieseleiden suorituskyky ei kalpene enää lainkaan bensakoneille, etenkin vääntöä on tolkuttomasti matalilla kierroksilla verrattuna bensiinimoottoreihin.pertzi kirjoitti:Diesel tosiaan kuluttaa vähemmän, mutta käsittääkseni se saastuttaa enemmän.
Dieselien toinen hyvä puoli on, että polttoainetta voidaan valmistaa aika helpolla esimerkiksi rypsistä. Bensiini vaatii dieseliä hankalamman tuotantoprosessin.
Hyvin valittu. Itse mietin pitkään Fabian 1.9 TDI -konetta, mutta 5000 euroa lisähintaa oli lopulta liikaa, kun ajokilometrejäkään ei tulisi vuodessa riittävästi kattamaan dieselveroa kunnolla. Olisi ehkä pitänyt harkita vielä vähän enemmän.Jos rahasta ei olisi ollut kiinni, tällä hetkellä olisi alla VW Passat TDi Comfortline tiptronicin automaatilla ja nelivedolla tai Audi A6 vastaavilla..
p.
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Dieselverosta olen ollut sellaisessa käsityksessä, että sillä pyritään erottamaan ammattiautoilijat ja muuten autoa ajavat toisistaan; ammattilaiset ajaa riisselillä, muut naftalla. Dieselverohan toimii niin että dieselin hankkiminen kannattaa vain jos ajaa todella paljon.
Eiköhän maalämmön kannattavuus nouse, kunhan maailman pamput säikähtävät kasvihuoneilmiötä tarpeeksi. Jatkakaa säikyttelyä.
Syyt ovat lähinnä teknis-taloudellisia. Melko harvoissa paikoissa on sekä tuliperäistä maalämpöä että vettä saatavilla - ja usein nämäkin ovat joko vaarallisen epävaikaita taikka luonnonsuojelualueella. Wikipedian mukaan Islanti tuottaa noin 17% energiastaan maalämmöllä, joka sekin kuulostaa aika vähältä ottaen huomioon millainen tulivuorisaari se on. Toisaalta taloista peräti 87% on lämmitetty maalämmöllä.pertzi kirjoitti:Itse ihmettelen, miksi maalämpöä ei käytetä nykyistä enemmän hyväksi. Kun kallioon poraa riittävän syvän reiän, niin pohjalla on kuuma. Pohjan ja pinnan välistä lämpöeroa pitäisi kai voida käyttää hyväksi energiantuotannossa. Onkohan aiheeseen liittyvä tekniikka sellaista, että ei päästä tarpeellisiin tehoihin? En tiedä.
Eiköhän maalämmön kannattavuus nouse, kunhan maailman pamput säikähtävät kasvihuoneilmiötä tarpeeksi. Jatkakaa säikyttelyä.
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Näin oli ehkä joskus, mutta ei oikein enää. Parhaimmillaan ero voi kompensoitua jo alle 15.000km ajolla vuodessa. Dieselkone kuluttaa vähemmän, on hyötysuhteeltaan parempi, antaa paremman väännön, kestää pidempään ja nykyisin myös saastuttaa vähemmän kuin bensakone. Sitä kannattaisi suosia huomattavasti nykyistä enemmän.AarneAnkka kirjoitti:Dieselverosta olen ollut sellaisessa käsityksessä, että sillä pyritään erottamaan ammattiautoilijat ja muuten autoa ajavat toisistaan; ammattilaiset ajaa riisselillä, muut naftalla. Dieselverohan toimii niin että dieselin hankkiminen kannattaa vain jos ajaa todella paljon.
p.
Re: Mitä öljyn jälkeen?
PIIP! Eriävä mielipide.AarneAnkka kirjoitti:Dieselverohan toimii niin että dieselin hankkiminen kannattaa vain jos ajaa todella paljon.
Kannattavuus menee 20.000 vuosittaisen kilometrin hujakoilla. Kaikki sen yli on selvää säästöä. Tuo kilometrimäärä tulee täyteen 384 km:llä per vko, eli aika helposti.
Laskeskelin itse asiaa monelta kantilta ennen ostopäätöstä. Verrattuna samanhintaiseen bensa-ajokkiin säästän noin 250-300 euroa vuodessa. Laskelmissa on huomioitu dieselvero, ajokin hankintahinta lainanhoitokuluineen yms.
Totta on, että uusien nafta-autojen hankintahinnat ovat reippaasti korkeammat, jolloin kannattavuuteen vaadittava kilometriraja on reippaasti isompi. Kannattaa siis valita käytetty, hyvin pidetty naku.
EDIT:
Mainio.netin Bensa vs Diesel-laskuri
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Mielenkiintoista. Hmmm... mitenkähän hybridiautot asettuvat tähän kilpailuun? Toistaiseksi, Suomen lainsäädännön takia (ja muutenkin) ne ovat aivan liian kalliita, tietääkseni niistä joutuu maksamaan peräti diesel- eli käyttövoimaveroa koska niissä on sähkömoottori. Voidaanko toiveajatella että niiden hinnat joskus laskevat kilpailukykyiselle tasolle?
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Oma veikkaukseni on, että valtiovalta havahtuu vasta kun bensa maksaa 5-6 euroa litra. Sitten aletaan syyttelemään aikaisemmin hallitusvastuussa olleita ja tehdään hätiköityjä päätöksiä ja linjauksia, joita seuraava hallitus taas joutuu oikomaan. Vaikka nuo vaihtoehtoiset saataisiinkin käyttöön, niitä taatusti aletaan hyvin nopeasti verottamaan aivan yhtä rankasti kuin öljypohjaisia polttoaineitakin. Stna!AarneAnkka kirjoitti:mitenkähän hybridiautot asettuvat tähän kilpailuun?
-
- Kitinä paheena
- Viestit: 37
- Liittynyt: 10.10.2005 13:15
- Paikkakunta: Helsinki
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Siirrymme luonnokaaasu autoihin...
Ajatelkaa jos autot tosiaan kulkisivat luonnonkaasuilla...
Huh mikä menekki hernekeitto purkeilla ja pavuilla olisikaan...
No mutta tosiaan toi öljyhän loppuu kohta... Samoin puhdas vesi...
Autot kulkemaan vedellä niin saadaan suomestakin " öljyvaltio" ja verot vapaaehtoisiksi....
Ajatelkaa jos autot tosiaan kulkisivat luonnonkaasuilla...
Huh mikä menekki hernekeitto purkeilla ja pavuilla olisikaan...
No mutta tosiaan toi öljyhän loppuu kohta... Samoin puhdas vesi...
Autot kulkemaan vedellä niin saadaan suomestakin " öljyvaltio" ja verot vapaaehtoisiksi....
Pohjalta on helppo ponnistaa ylöspäin.
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Korjaan. Ei sittenkään. Istuin tänään pomoni Lexus RX400h:n kyydissä koekierroksella, ja hän totesi ettei hänen tarvitse maksaa siitä dieselveroa.AarneAnkka kirjoitti:Suomen lainsäädännön takia (ja muutenkin) ne ovat aivan liian kalliita, tietääkseni niistä joutuu maksamaan peräti diesel- eli käyttövoimaveroa koska niissä on sähkömoottori.
No sitten eiku odottelemaan uusia hybridiautoja markkinoille. Jenkeissä Hondalla on Civic Hybrid. Rantautuukohan se Juurooppaan ikuna?
http://www.hybridcars.com/
Kappas, markkinoilla on muitakin hybridejä. Tuon mukaan tämän hetken kaikkien bensapihein hybridi on Honda Insight.
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Siinä missä ärjäisysi valtiovaltaa kohtaan oli aiheellinen, saanen huomauttaa että myös hybridiautot käyvät bensalla (öljypohjainen polttoaine); ne vain kuluttavat vähemmän.killkill kirjoitti:Vaikka nuo vaihtoehtoiset saataisiinkin käyttöön, niitä taatusti aletaan hyvin nopeasti verottamaan aivan yhtä rankasti kuin öljypohjaisia polttoaineitakin. Stna!
Näiden ohella tullaan kaiketi siirtymään maakaasu- ja alkoholiautoihin, ja myöhemmin tekniikan kehittyessä ja hintojen laskiessa vetyautoihin. Vetyautot tulevat olemaan erittäin suorituskykyisiä, sillä vedystä voi repiä jopa enemmän tehoja kiloa kohti kuin bensiinistä. Käytännölliset ja edulliset vetyautot ovat kuitenkin toistaiseksi kaukana tulevaisuudessa; tämänhetkiset prototyypit maksavat siinä miljoona euroa kappaleelta.
Niin, ja what pertzi sez. Vetyautoihin siirtyminen ei ratkaise ihmiskunnan huutavaa energiapulaa.
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Toisiin tapoihin siirrytään aina vaiheittain eli napataan porukalle töitä myös välivaiheista. Volvo ja Saab tosin tuottaa ilman lisäkustannuksia pirssit, joita voidaan käyttää polttonesteseoksella, josta on 85% etanolia. Sähkötojotaa odotellessa siis.AarneAnkka kirjoitti:Niin, ja what pertzi sez. Vetyautoihin siirtyminen ei ratkaise ihmiskunnan huutavaa energiapulaa.
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Niin, vety on vähän kuin akku. Siihen varastoidaan energiaa, joka voidaan käyttää myöhemmin toisaalla. Ratkaisussa on ainakin seuraavat edut: vedyn käyttö polttokennossa antaa erinomaisen hyötysuhteen jaAarneAnkka kirjoitti: Niin, ja what pertzi sez. Vetyautoihin siirtyminen ei ratkaise ihmiskunnan huutavaa energiapulaa.
vedyn tekemiseen voidaan käyttää mitä tahansa energianlähdettä.
Huonoin puoli on vedyn varastoinnissa. Vety on hyvin ketterä kaasu, joka karkaa mm. nykyisen kaltaisista polttoainetankeista melkein kuin tyhjää vaan.
Energiapula ei muuten ole ihan niin paha kuin mitä usein ymmärretään. Pahempi ongelma on saastumisessa ja kasvihuoneilmiössä. Maailman hiili- ja maakaasuvarat riittävät näillä näkymin paljon pidempään kuin öljyvarat, mutta pelkällä niiden käytöllä maailman hiiliyhdisteiden sietokyky ylittyy hyvin nopeasti.
p.
Re: Mitä öljyn jälkeen?
.. ja Ruotsissahan nämä, sekä Ford Flexifuel ovat jo yleisessä käytössä.Yönmustaritari kirjoitti:Volvo ja Saab tosin tuottaa ilman lisäkustannuksia pirssit, joita voidaan käyttää polttonesteseoksella, josta on 85% etanolia.
Miten tämä etanoli muuten valmistetaan? Tuleeko sekin petrokemian sivutuotteena vai onko se kasvipohjaista? Ensin mainitussa tapauksessahan se ei vielä ratkaisisi kasvihuonepäästöongelmaa.
Re: Mitä öljyn jälkeen?
Wall Street Journalista:
"We keep hearing the word "bubble" to describe industries with rapid and unsustainable rising prices. Hence, the Internet bubble, the telecom bubble, stock market bubble, and now, some analysts believe, a housing bubble. Yet for some mysterious reason no one speaks of the oil bubble -- though prices have tripled in two years to as high as $70 a barrel.
Reviewing the history of oil-market boom and bust confirms that we are in the midst of a classic oil bubble and that prices will eventually fall, perhaps dramatically. Despite apocalyptic warnings, the world is not running out of oil and the pumps are not going to run dry in our lifetimes -- or ever. What's more, the mechanism that will surely prevent any long-term catastrophic shortages in energy is precisely the free-market incentive to make profits that many politicians in Washington seem to regard as an evil pursuit and wish to short circuit.
The best evidence for an oil bubble comes from the lessons of America's last six energy crises dating back to the late 19th century, when there was a great scare about the industrial age grinding to a halt because of impending shortages of coal. (Today coal is superabundant, with about 500 years of supply.) Each one of these crises has run almost an identical course.
First, the crisis begins with a spike in energy prices as a result of a short-term supply shock. Next, higher prices bring doomsday claims of energy shortages, which in turn prompts government to intervene ineffectually into the marketplace. In the end, the advent of new technologies and new energy discoveries -- all inspired by the profit motive -- brings the crisis to an abrupt end, enabling oil and electricity markets to resume their virtuous longterm downward price trend.
The limits-to-growth crowd has predicted the end of oil since the days when this black gold was first discovered as an energy source in the mid-19th century. In the 1860s the U.S. Geological Survey forecast that there was "little or no chance" that oil would be found in Texas or California. In 1914 the Interior Department forecast that there was only a 10-year supply of oil left; in 1939 it calculated there was only a 13-year supply left, and in 1951 Interior warned that by the mid-1960s the oil wells would certainly run dry. In the 1970s, Jimmy Carter somberly told the nation that "we could use up all of the proven reserves of oil in the entire world by the end of the next decade."
We can ridicule these doom and gloom predictions today, but at the time they were taken seriously by scholars and politicians, just as the energy alarmists are gaining intellectual traction today. But as the late economist Julian Simon taught, by any meaningful measure oil (and all natural resources) has gotten steadily cheaper and far more bountiful in supply over time, despite periodic and even wild fluctuations in the market."
http://online.wsj.com/article/SB1128729 ... us_opinion
"We keep hearing the word "bubble" to describe industries with rapid and unsustainable rising prices. Hence, the Internet bubble, the telecom bubble, stock market bubble, and now, some analysts believe, a housing bubble. Yet for some mysterious reason no one speaks of the oil bubble -- though prices have tripled in two years to as high as $70 a barrel.
Reviewing the history of oil-market boom and bust confirms that we are in the midst of a classic oil bubble and that prices will eventually fall, perhaps dramatically. Despite apocalyptic warnings, the world is not running out of oil and the pumps are not going to run dry in our lifetimes -- or ever. What's more, the mechanism that will surely prevent any long-term catastrophic shortages in energy is precisely the free-market incentive to make profits that many politicians in Washington seem to regard as an evil pursuit and wish to short circuit.
The best evidence for an oil bubble comes from the lessons of America's last six energy crises dating back to the late 19th century, when there was a great scare about the industrial age grinding to a halt because of impending shortages of coal. (Today coal is superabundant, with about 500 years of supply.) Each one of these crises has run almost an identical course.
First, the crisis begins with a spike in energy prices as a result of a short-term supply shock. Next, higher prices bring doomsday claims of energy shortages, which in turn prompts government to intervene ineffectually into the marketplace. In the end, the advent of new technologies and new energy discoveries -- all inspired by the profit motive -- brings the crisis to an abrupt end, enabling oil and electricity markets to resume their virtuous longterm downward price trend.
The limits-to-growth crowd has predicted the end of oil since the days when this black gold was first discovered as an energy source in the mid-19th century. In the 1860s the U.S. Geological Survey forecast that there was "little or no chance" that oil would be found in Texas or California. In 1914 the Interior Department forecast that there was only a 10-year supply of oil left; in 1939 it calculated there was only a 13-year supply left, and in 1951 Interior warned that by the mid-1960s the oil wells would certainly run dry. In the 1970s, Jimmy Carter somberly told the nation that "we could use up all of the proven reserves of oil in the entire world by the end of the next decade."
We can ridicule these doom and gloom predictions today, but at the time they were taken seriously by scholars and politicians, just as the energy alarmists are gaining intellectual traction today. But as the late economist Julian Simon taught, by any meaningful measure oil (and all natural resources) has gotten steadily cheaper and far more bountiful in supply over time, despite periodic and even wild fluctuations in the market."
http://online.wsj.com/article/SB1128729 ... us_opinion